EKP tarjoaa: miinuskorkoa ja muita rahakokeita

Julkaistu:

Analyysi
EKP ottaa käyttöön miinuskoron ja tukun muita uusia rahapolitiikan kokeellisia keinoja. Se yrittää kohentaa huteraa eurotaloutta raharuiskeilla, joiden tehosta tai sivuvaikutuksista ei ole tietoa. Raharuiskeiden maali on kriisin oireissa mutta ei syissä, joten kriisi tuskin päättyy näillä keinoilla. Lisää toimia onkin jo luvassa.
Television ostoskanavien helppoheikit kaupustelevat kapineita, joilla sujuvat kaikki mahdolliset askareet. Eikä siinä vielä kaikki: kaupan päälle tulee vielä tukku muita kapineita, joiden avulla ratkeavat vielä mahdottomatkin askareet.

Todellisuudessa lienee hyvin epävarmaa, toimivatko tv-kaupustelijoiden kapineet niin kuin ylenpalttiset myyntipuheet lupailevat.


Hieman samanlainen vaikutelma syntyi viime viikon torstaina, kun euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi esitteli pankin uusimpia rahapoliittisia kriisitoimia.

Miltei samaan tapaan kuin tv-shopin kaupustelijat esittelevät kaikkivoipia kapineitaan, EKP:n Draghi esitteli joukon uusia rahapoliittisia "kapineita" likimain kaikkien mahdollisten ja mahdottomien talouspulmien hoitamiseen.

Uusia keinoja ovat esimerkiksi ohjauskorkojen lasku entistäkin alemmas – osittain jopa nollan alapuolelle – ja rahoituksen tarjonnan lisääminen pankeille. Eikä siinä vielä kaikki: EKP esittelee vielä lisää uusia keinoja sitä mukaa kuin tarvis vaatii.

Mutta jos kuulostavat tv-shopin kapineet liian hyviltä ollakseen totta, niin myös EKP lupailee luultavasti liikoja.

EKP:n uusimmat keinot jäävät todennäköisesti tehottomiksi samasta syystä kuin aiemmatkin: ne vaikuttavat korkeintaan kriisin oireisiin mutta eivät juuri lainkaan kriisin syihin.

Niinpä "EKP-shop" joutuu vielä pitkän aikaa esittelemään yhä uusia "kapineita" entisten jatkoksi ennen kuin kriisi lopulta hellittää.

Liikaa velkaa ja liian
vähän pääomaa


Velkakriisien ja niitä taltuttaneiden kriisitoimien historia on samalla talous- ja rahapoliittisten hoitovirheiden ja vikatikkien historiaa.

Kriisien syntyyn yleensä itsekin osalliset talous- ja rahaviranomaiset, kuten keskuspankit, ovat kerta toisensa jälkeen tulkinneet velkakriisit tilapäisiksi likviditeetti- eli maksuvalmiusongelmiksi.

Ani harvoin keskuspankkien kaltaiset viranomaiset ovat velkakriisien alusta asti oivaltaneet tai ainakaan myöntäneet, että kyse on pohjimmiltaan velallisten ylivelkaantumisesta ja pankkien pääomapulasta eli velka- ja vakavaraisuuskriisistä.

Siksi keskuspankkien kriisitoimetkin ovat yleensä ainakin ensi alkuun paikanneet pankkien rahapulaa yksinkertaisesti tarjoamalla pankeille lisää lyhytaikaista lainarahoitusta tai järjestämällä ylivelkaisille velallisille rahoitustukea.

Niinpä keskuspankkien likviditeettiä kohentavat kriisitoimet käyvät ongelmien oireiden eivätkä näiden oireiden taustalla piilevien varsinaisten ongelmien kimppuun.

Tähän perinteiseen taudinkuvaukseen ja sen mukaiseen hoitotapaan ovat EKP:nkin toimet pääpiirteissään perustuneet pian kuusi vuotta kestäneessä kamppailussa euroalueen rahoitus- ja velkakriisin taltuttamiseksi.

Näin myös EKP:n torstaina esittelemät uudet rahapolitiikan kevennystoimet pyrkivät helpottamaan euroalueen rahamarkkinoiden ja pankkien likviditeettiongelmia. Sen sijaan nämä uudetkaan toimet eivät kohenna pankkien vakavaraisuutta kuin erittäin hitaasti.

Siksi esimerkiksi EKP:n esittelemä pankkien keskuspankkitalletusten miinuskorko on ennemmin kokeiluluontoinen rahapoliittinen temppu kuin tehokas keino kriisin ratkaisemiseen.

EKP haluaa lisää
lainarahaa liikkeelle


EKP yrittää tukea euroalueen talouskehitystä muun muassa alentamalla ohjauskorkonsa entistä lähemmäs nollaa, 0,15 prosenttiin. Samalla se laskee pankkien keskuspankkitalletuksille maksamansa talletuskoron ensi kertaa nollan alapuolelle, -0,10 prosenttiin.

Päätös miinuskoron käyttöön ottamisesta on saanut paljon otsikkonäkyvyyttä, mutta sen vaikutus euroalueen rahoitusoloihin jäänee pienemmäksi kuin sen EKP:n päättäväisyyttä korostava mielikuvavaikutus.

Miinuskorko koskee lähinnä euroalueen pankkien ylimääräisiä varantotalletuksia, joita nämä pitävät keskuspankkien talletustileillä. Nämä ovat pankkeja koskevan varantovelvoitteen ylittäviä talletuksia, jollaisten määrä on pian kaksi vuotta supistunut voimakkaasti ja on enää verraten pieni.

Varsinaisia varantovelvoitteen edellyttämiä keskuspankkitalletuksia miinuskorko ei koske.

EKP yrittää miinuskoron avulla patistaa pankkeja nostamaan ylimääräiset talletukset pois keskuspankkien tileiltä ja lainaamaan ne mieluummin yrityksille ja kotitalouksille.

Samaa tarkoitusta ajavat miinuskoron lisäksi käyttöön otettavat uudet keskuspankkirahoituksen muodot, kuten yritysrahoitukseen korvamerkittävät pitkäaikaiset keskuspankkiluotot.

EKP toivoo, että miinuskorko ja uudet rahoitusmuodot panisivat vauhtia ensin euroalueen luotonantoon ja heti perään investointeihin ja kulutuskysyntään. Näiden on puolestaan tarkoitus synnyttää uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja.

Eikä siinä vielä kaikki – elleivät torstaina ilmoitetut toimet tepsi, on pääjohtaja Draghin mukaan luvassa uusia jatkotoimia.

Kolme syytä, miksi
teho on epävarma


Keskuspankkitalletusten miinuskoron tai muiden EKP:n uusien rahapolitiikan ohjauskeinojen teho voi jäädä heikoksi tai olemattomaksi ainakin kolmesta syystä.

1) Pankkien ei ole pakko lainata asiakkaille keskuspankista nostamiaan ylimääräisiä talletusvaroja, vaan ne voivat nostaa talletukset ja maksaa niitä vastaavan määrän lyhytaikaisia velkoja pois. Näin pankkien taseet supistuisivat ja euroalueen rahoitusolot kiristyisivät päinvastoin kuin EKP tavoittelee.

2) Pankkien ei ole pakko vastaanottaa uutta keskuspankkirahoitusta eikä niiden ole pakko lainata yrityksille tai kotitalouksille euroakaan enempää kuin arvioivat tarpeelliseksi ja kannattavaksi. Varsinkaan, kun niillä on valvontaviranomaisten pakottama tarve taseidensa riskien karsimiseen ja karttamiseen.

3) Euroalueen yritysten tai kotitalouksien ei ole pakko hakea tai vastaanottaa uutta lainarahaa sen enempää investointien kuin kulutuksen rahoittamiseen. Varsinkaan, kun entisissäkin veloissa on hoitamista ja talouden vyönkiristykset pakottavat säästämiseen.

Ja vaikka EKP:n kaikki tavoitteet toteutuisivat, jäisi uusien toimien teho kriisin taltuttamisessa silti heikoksi. Edes täydelleen toteutuvina ne tuskin kohentavat laina-asiakkaiden maksukykyä tai pankkien vakavaraisuutta sen vertaa kuin talouden vyönkiristykset ja luottolama heikentävät niitä.

Velkaa on enemmän
kuin kriisin alussa


Jos euroalueen julkisen ja yksityisen talouden velkamäärä oli ennen kriisiä liian suuri, ja jos euroalueen pankkien vakavaraisuus oli ennen kriisiä liian heikko vastaanottamaan omin voimin kriisissä syntyviä todennäköisiä tappioita, ovat nämä kriisin perimmäiset syyt jäljellä ja pahempia kuin kriisin alussa.

Alueen julkisen ja yksityisen talouden yhteen laskettu velkamäärä on nyt suurempi kuin ennen kriisiä, tarkasteltiinpa velkaisuutta euromäärin tai velkaisuuden suhdeluvuin.

Niinpä julkisen ja yksityisen talouden kyky ottaa uutta velkaa hoitaakseen on nyt heikompi eikä suinkaan parempi kuin kriisin alussa. Velkamäärän kasvu ilmenee esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n luottotilastoista.

EKP on itsekin aiemmissa arvioissaan todennut euroalueella yleisen tarpeen taseiden kohentamiseen, mutta samaan aikaan se silti haluaisi velkaantumisen jatkuvan ja kiihtyvän.

Euroalueen pankkijärjestelmä on nyt heikompi ja pienempi kuin ennen kriisiä, tarkasteltiinpa pankkien taseiden tolaa absoluuttisin luvuin tai erilaisin vakavaraisuuden suhdeluvuin.

Euroalueen velkaantuminen ja pankkiongelmien kasautuminen on jatkunut ja jopa kiihtynyt kriisitoimissa tehtyjen hoitovirheiden takia. Niinpä EKP yrittää miinuskoron ja muiden uusien hätätoimiensa avulla korjata osin itse pahentamiaan ongelmia.

Varjonyrkkeilyä
itseään vastaan


EKP on yksi niistä euroalueen talousviranomaisista, jotka ovat katsoneet tarpeelliseksi panna toteen julkisen talouden erittäin voimakkaita vyönkiristyksiä kesken vuosikymmeniin ankarimman talous- ja velkakriisin.

Kun valtioiden velkaantuminen olisi joka tapauksessa kasvanut normaalien suhdannevaikutusten takia, ovat talouspolitiikan vyönkiristykset vain kiihdyttäneet velkaantumista. Tämä on taas kannustanut EKP:n johtoa ja EU:n muuta talousjohtoa vaatimaan talouspolitiikkaan yhä lisää kiristyksiä.

EKP on myös yksi niistä euroalueen talousviranomaisista, jotka ovat katsoneet aiheelliseksi kiristää alueen pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ja luottoriskien karttamista kesken vuosikymmeniin ankarimman velka- ja talouskriisin.

Vakavaraisuusvaatimusten kiristämiseen onkin toki tarvetta, mutta vaatimusten kiristäminen kesken jo alkaneen velkakriisin on ollut omiaan kärjistämään luottokriisi luottolamaksi. Kriisin jo alettua pankit olisivat tarvinneet lisää pääomaa eivätkä pääomavaatimuksia.

Talouspolitiikan ja rahoitusolojen kiristäminen kesken kriisin on kärjistänyt talouden deflatorisia paineita – jotka aina muutenkin kasvavat velkakriiseissä.

EKP on toisin sanoen itsekin pahentanut sitä deflaation uhkaa, jota se nyt yrittää torjua yhä uusilla rahapolitiikan kokeellisilla elvytyskeinoilla, kuten miinuskorolla.

Tällaiseen ottelijaa itseään vastaan käytävään varjonyrkkeilyyn tuskin pystyvät edes tv:n ostoskanavan helppoheikit. Ehkä EKP:n toimissa onkin vaikutteita myös toisesta tv:n omituisesta ohjelmatyypistä, show-painista.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Tältä näyttää Postin kohutussa pikarekrytoinnissa – Eliel sai kuulla lakosta vasta jonottaessaan sisään

    2. 2

      Paljon puhuva näky kilpailijan varastossa: näin joulupakettien lähettäjät alkoivat vältellä Postia

    3. 3

      A-Katsastus aloitti yt-neuvottelut – toimitusjohtaja Kivikoski: Alalla ylikapasiteettia

    4. 4

      Ulkopolitiikka-lehti: Baltian maat riitelevät Rail Balticasta, Vesterbacka pitää kiinni Tallinna-tunnelista

    5. 5

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    6. 6

      Finnair aikoo vaihtaa koneitaan vähemmän päästöjä tuottaviin – maksaa jopa 4 miljardia euroa

    7. 7

      Telia sai EU-komission hyväksynnän Bonnier-kaupalle

    8. 8

      Posti mainostaa rekrytointitapahtumaa keskellä lakkoa

    9. 9

      Singles Day käyntiin hurjalla tahdilla Kiinassa – Alibaban myynti saavutti miljardin dollarin rajan 68 sekunnissa

    10. 10

      Näin syntyi Lapin-matkailun iso hitti – Jussilla välähti, kun hän näki innokkaiden turistien epämukavat olot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Eläkeläisten rikkain joukko saa jopa 24 000 euroa kuukaudessa – katso tästä, mihin ryhmään itse kuulut

    2. 2

      Tältä näyttää Postin kohutussa pikarekrytoinnissa – Eliel sai kuulla lakosta vasta jonottaessaan sisään

    3. 3

      Paljon puhuva näky kilpailijan varastossa: näin joulupakettien lähettäjät alkoivat vältellä Postia

    4. 4

      Hämmennys Postin lajittelukeskuksen aitaan leikatusta aukosta jatkuu – työntekijä: sisään pyrkivät valikoitiin nimilistan perusteella

    5. 5

      Posti mainostaa rekrytointitapahtumaa keskellä lakkoa

    6. 6

      OP:n yt-neuvottelut päättyivät, potkut enintään 290:lle

    7. 7

      Finnair aikoo vaihtaa koneitaan vähemmän päästöjä tuottaviin – maksaa jopa 4 miljardia euroa

    8. 8

      Postilakko toi nimettömän uhkailun Paltan some-tileille – ”Henkilöön menevä uhkailu ei kuulu työelämään”

    9. 9

      Ulkopolitiikka-lehti: Baltian maat riitelevät Rail Balticasta, Vesterbacka pitää kiinni Tallinna-tunnelista

    10. 10

      JHL:n tukilakko iskee rautateiden tavaraliikenteeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avioero teki Annelista, 72, miljonäärin ja tulokuningattaren – ex-mies sai ehdottoman vankeustuomion

    2. 2

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    3. 3

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Nikosta, 29, tuli parissa vuodessa miljonääri tuurilla – ”Niitä jaettiin käytännössä ilmaiseksi kaikille”

    6. 6

      ”Japanin Ikeaksi” kuvattu Muji avaa jättimyymälän Suomeen – 500 lahjakassin tekstissä piilee yllättävä Suomi-vitsi

    7. 7

      Vantaalainen Albion, 25, kirjoitti nimensä vero­koneeseen ja yllättyi – näin paljon vartijana ja pysäköinnin­valvojana työskennellyt tienasi

    8. 8

      Sipilä pesee hallituksen kädet laittomiksi todetuista kikyistä – SAK:n puheenjohtaja tyrmistyi

    9. 9

      Järvenpään K-Citymarket on valittu maailman parhaaksi ruokakaupaksi – ”Teimme sen!”

    10. 10

      Yritti miljonääriksi 500 päivässä – näin tienasi Lauri Salovaara: ”En koe, että minun pitää nostaa palkkaa”

    11. Näytä lisää