Hallituksen kasvupaketti rahan siirtelyä kohteesta toiseen - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Talouspeitto jatkuu taas Hölmölän tapaan

Maan hallitus epäröi, onko se yritystoiminnan yksityistämisen vai valtiollistamisen kannalla. Niinpä se tekee kumpaakin. Väylärakentaja Destian myynti on tuore esimerkki: valtio myy yrityksen voidakseen ostaa uusia tilalle. Ensin tulivat elvyttävät vyönkiristykset, nyt valtiollistavat yksityistämiset.

28.5.2014 6:01 | Päivitetty 27.5.2014 18:58

Destia on keksimällä keksitty nimi, joka ei ole mitään kieltä eikä tarkoita mitään. Se on nimenä myös verrattomasti tylsempi kuin sitä edeltäneet nimet, klassinen TVH ja tämän lievästi päivitetty muunnelma TVL.

Näin voi päätellä siitä, että Destian edeltäjät TVH (tie- ja vesirakennushallitus) ja TVL (tie- ja vesirakennuslaitos) innoittivat aikoinaan huumorintajuista kansanosaa keksimään näistä runsaasti suosittuja sutkauksia.

Mutta kuka on kuullut – saati keksinyt – yhtäkään Destia-vitsiä? Tokkopa Destian lapioissa on edes samanlaista kettinkivartta kuin TVH:n lapioissa oli *.

Ainakaan Suomen vauraimpiin sukuihin kuuluvan Ahlströmin suvun sijoitusyhtiö Ahlström Capital ei näe Destiassa mitään huvittavaa. Se näkee valtion tie- ja siltarakentajassa houkuttelevan sijoituskohteen ja ansaintamahdollisuuden.

Valtion yritysomistuksia hallinnoivat virkamiehetkään eivät kertoneet vitsejä, kun he tämän viikon maanantaina järjestivät yhdessä Ahlström Capitalin ja Destian kanssa tiedotustilaisuuden.

He kertoivat, että valtio myy Destian koko osakekannan Ahlström Capitalille.

Yrityskauppa sinänsä ei ole millään tavoin vitsikäs – mutta myynnin perusteluissa on samanlaista tahatonta komiikkaa kuin hallituksen päätöksessä lyhentää valtion velkoja valtion eläkerahastoa purkamalla.

Yksityistämisestävaltiollistamiseen

Siihen ei ole yhtä oikeaa vastausta vaan ainoastaan lukuisia vaihtoehtoisia tulkintoja, kuinka laajasti valtion on syytä sekaantua ja itsekin osallistua omistajana yritystoimintaan.

Miltei mitä vain valtiollisuuden astetta voi perustella taloudellisin, poliittisin tai periaatteellisin tulkinnoin ja väittämin.

Sen sijaan voi olla vaikeampi esittää johdonmukaisia perusteita sellaiselle yksityistämisen ja valtiollistamisen yhdistelmälle, jota Suomen valtio näyttää Destian myynnillä panevan toimeksi.

Valtio ei myy Destiaa yksityistämisen periaatteesta tai esimerkiksi siirtääkseen kansantalouden painoa julkisesta taloudesta yksityisen talouden puolelle. Toki nuokin perusteet olisivat kiistanalaisia ja alttiita poliittiselle väittelylle, mutta ne olisivat kuitenkin selkeitä periaatteita.

Sen sijaan valtio myy Destian saadakseen rahaa sijoitettavaksi joihinkin uusiin yrityksiin. Näin valtio purkaa yritysomistustaan voidakseen lisätä osallistumistaan yritystoimintaan – samaan tapaan kuin Hölmölässä jatkettiin peittoa.

Hölmömpää kuinHölmölän peitonjatko

Piakkoin Brysseliin uusiin tehtäviin lähtevän pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) kiihtyvää ministeripakoa muutoinkin poteva hallitus esitteli viime torstaina eduskunnalle vuoden ensimmäisen lisätalousarvion.

Lisäbudjettia pohjustaneen niin sanotun kehysriihen linjausten mukaan valtion on tarkoitus hankkia tämän ja ensi vuoden kuluessa 1,9 miljardia euroa enemmän tuloja kuin aiemmin oli tarkoitus.

Hallitus havittelee lisätuloja muun muassa purkamalla valtion eläkerahastoa ja myymällä valtion osakeomistuksia, kuten Destian ja vaikkapa alkoholivalmistaja Altian osakkeita.

Lisätulojen avulla on tarkoitus jarruttaa valtion velkaantumista ja rahoittaa "merkittäviä panostuksia kasvun tukemiseen".

Juuri näitä kasvupanoksia valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) korosti puolustaessaan paikkaansa sosiaalidemokraattien puheenjohtajana, mutta joutuu silti väistymään vielä runsaampia kasvupanoksia peräänkuuluttaneen Antti Rinteen tieltä. Piakkoin Urpilainen jättää myös ministerinpaikkansa. 

Kehysriihen linjaamista tavoitteista velan lyhentäminen valtion eläkerahastoa purkamalla ja valtion sijoitusomaisuutta myymällä on hölmömpää kuin hölmöläisten peitonjatkaminen, sillä velan lyhentämiseksi myytävä omaisuus tuottaa valtiolle sijoitustuloja monin verroin enemmän kuin valtio itse maksaa velastaan korkoja. 

"Kasvupakettiin" kuuluvat kaavailut valtion yritystukien ja pääomasijoitusten lisäämiseksi eivät sellaisenaan olisi välttämättä suoranaista hölmöilyä. Mutta nekin muuttuvat hölmöläisten peitonjatkamiseksi, kun nämä uudet yritysrahoituksen raharuiskeet on tarkoitus rahoittaa entisiä purkamalla.

Kasvupaketin rahoittaminen samaan aikaan toteen pantavalla yhtä suurella purkupaketilla tarkoittaa, että valtion kasvupaketti ei pane liikkeelle ehkä euroakaan uutta rahaa vaan ainoastaan siirtelee rahaa kohteesta toiseen.

Löytääkö valtio uudetkasvualat muita paremmin?

Destian myyntiin ja sen perusteisiin liittyvät epäjohdonmukaiset piirteet eivät ole sen enempää Destian tai sen osakkeet ostavan Ahlström Capitalin tai edes valtion omistusohjauksen yksikön syytä. Ne perustuvat hallituksen talouspoliittisiin linjauksiin.

Kevään kehysriihi ja viime viikolla eduskunnan hyväksymä lisäbudjetti luettelevat suuren määrän suunnitelmia, joiden avulla hallitus haluaa panna talouden rattaisiin rahan voimalla vauhtia.

Lisäbudjetin tiedotteessa hallitus kertoo "600 miljoonan euron kasvuohjelmasta, jonka vipuvaikutukset nousevat miljardiluokkaan". Kasvuohjelma vipuvaikutuksineen kohdistuu erityisesti tulevaisuuden kasvualoiksi uskotuille toimialoille, kuten ympäristötekniikkaan ja biotalouteen.

Tästä hallituksen epäilemättä hyvää tarkoittavasta aikeesta kumpuaa Destia-kaupan toinen tahattomaan koomisuuteen tai suoranaiseen surkuhupaisuuteen viittaava piirre, joka kertoo talouspolitiikan epäjohdonmukaisuuden lisäksi sen hankalista haasteista. 

Sattumoisin Destian nimittäin ostaa Suomen suurimpiin kuuluva pääomasijoitusyhtiö – jonka keskeisiä tarkoituksia on etsiä juuri niitä samoja tulevaisuuden kasvualojen lupaavia investointikohteita, joita hallitus uskoo löytävänsä.

Ahlsröm Capital ei ainakaan tähän hätään löytänyt tulevaisuuden kasvualoilta riittävän houkuttelevia investointikohteita. Se löysi valtion ikivanhan väylärakentajan Destian, joka takoo tuottonsa kaivinkoneiden ja tiejyrien avulla eikä mikrobeja viljelemällä.

Varoja sitoutuu yhtäpaljon kuin irtoaa

Ahlstöm Capital maksaa valtiolle Destian osakkeista 148 miljoonaa euroa, josta runsaat 40 miljoonaa on pääoman palautusta valtiolle ja runsaat sata miljoonaa euroa varsinaista myyntituloa.

Todennäköisesti Ahström Capital rahoittaa kaupan pääosin uuden velkarahoituksen avulla tai vanhoja omistuksiaan myymällä. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan konsernilla oli viime vuoden lopussa käytettävissään uusiin yritysostoihin 55 miljoonaa euroa omaa rahaa.

Lisäbudjetin "kasvupaketin" tavoitteisiin nähden ristiriitainen vaikutus syntyy siitä, että Destia-kauppa sitoo ostajan varoja ennestään olemassa olleen yritystoiminnan ostamiseen täsmälleen yhtä paljon kuin valtio saa myynnistä varoja sijoitettavaksi johonkin muuhun yritystoimintaan.

Valtion edestakaiset liiketoimet synnyttävät hallinnollista toimeliaisuutta ja rahoituspalveluiden kysyntää mutta niiden vaikutus suomalaisen yritystoiminnan rahavirtoihin on bruttomääräisesti nolla ja nettomääräisesti kulujensa verran negatiivinen.

Ahlström Capital puolestaan on alati tuottoisia sijoituskohteita etsivä finanssisijoittaja, jolle vanha Destia on jalostus- ja tehostusmahdollisuuksineen tällä haavaa houkuttelevampi sijoitusmahdollisuus kuin yhtä suuri uusi sijoitus esimerkiksi riskipitoiseen ympäristötekniikkaan tai biotalouteen.

Ahlström Capitalilla tuskin on minkäänlaisia poliittisia paineita ostaa Destiaa tai jättää uudet sijoitukset ympäristötekniikkaan tekemättä. Se tekee valintansa tuottojen ja riskien huolellisen analyysin perusteella.

Hallituksen talouspolitiikkaa ja valtion toimia sitä vastoin ohjaavat monenlaiset usein ristiriitaisetkin poliittiset paineet – joista koituu toisinaan tahattoman koomisiakin sivuvaikutuksia. Niin kuin kävi usein Hölmölässäkin.

* Miksi TVH:n lapioissa on kettinkivarsi? Ettei niihin voi nojailla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?