Populismin nousu on euroeliitin oma vika

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Ensi viikon eurovaaleissa tyytymättömän kansan kiukkuiset äänet kasvattavat protestipuolueiden kannatusta, jos kannatuskyselyt pitävät kutinsa. Vanhat valtapuolueet pysyvät vallassa mutta entistä heikompina. Valtaeliitti pelkää ja paheksuu populismin nousua – vaikka se on euroeliitin oma vika.


Erityyppiset protesti- ja vaihtoehtopuolueet saavat ensi viikon eurovaaleissa entistä suuremman kannatuksen useimmissa Euroopan unionin (EU) jäsenmaissa, jos kansa äänestää niin kuin ennakkotiedustelut väittävät.

Perinteisten valtapuolueiden edustajat paheksuvat protestipuolueiden vaaliväitteitä samoin kuin niiden kannatusta populismiksi. Protestipuolueet taas houkuttelevat kannattajia arvostelemalla valtapuolueita elitistisiksi ja eliitin edunvalvojiksi.

Olivatpa väitteet ja vastaväitteet oikeassa tai väärässä, kulkee yksi ensi viikon vaalien rintamalinjoista populismin ja elitismin välissä. Popula – kansa – ottaa vaaleissa mittaa valtaa pitävästä eliitistä.

Vaaliennusteiden perusteella tiedossa on vallan siirtymää ja ehkä myös pirstaloitumista mutta ei sentään varsinaista vallankumousta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nousevat protestipuolueet voivat ennakkotietojen mukaan saada yhteensä jopa viidesosan EU-parlamentin paikoista, mutta niiden yhteinen valta voi silti jäädä keskinäisten näkemyserojen takia tätä pienemmäksi.

Todennäköisesti eurooppalaisen politiikan kartta silti muuttuu merkittävällä tavalla.

Ensi viikon vaalit ovat EU-vaalit, mutta kaikki vaaleihin osallistuvat puolueet, ehdokkaat – ja uurnilla äänensä antava yleisö – ovat kansallisia. Siksi ensi viikon vaalit voivat näyttää suuntaa myös kansallisiin vaaleihin.

Vallaton enemmistö ja
valtaa pitävä vähemmistö


Tavallisen "vallattoman" kansan enemmistön ja valtaa pitävän vähemmistön vastakkainasetteluun ei tarvitse muodostaa minkäänlaista poliittista tai moraalista kantaa ilmiön puolesta tai sitä vastaan sen oivaltamiseksi, että kyse on tärkeästä ja lisäksi voimistuvasta ilmiöstä.

Samoin ilmiön syitä ja seurauksia on mahdollista puntaroida asettumatta millekään puolelle tai vastapuolelle. Näin on tässäkin kirjoituksessa tarkoitus toimia.

Niinpä arvio populismin voimistumisesta on tässä "vain" viileä arvio eikä se ota kantaa ilmiön puolesta tai sitä vastaan.

Sama koskee johtopäätöstä, jonka mukaan populismin nousu on eliitin omaa syytä. Sekin on "vain" viileä johtopäätös, joka ei asetu sen enempää populistien kuin eliitinkään puolelle.

Myös jako "vallattoman kansan enemmistöön" ja "valtaa käyttävään vähemmistöön" on tässä neutraali ja perustuu edustuksellisen kansanvallan arkitodellisuuteen.

Kaikista EU-maiden kansalaisista valtaa käyttää EU-parlamentissa noin 750 ja jäsenmaiden kansallisissa parlamenteissa yhteensä muutama tuhat. Loput yli 300 miljoonaa EU-kansalaista eivät käytä valtaa yhdessäkään parlamentissa.

Ylivoimainen enemmistö kansalaisista käyttää poliittista valtaa "vain" äänestyskopissa. Ja jos enemmistö on syystä tai toisesta tyytymätön valtaa käyttävään vähemmistöön, näkyy tämä tyytymättömyys vaaleissa.

Tavallisen kansan ja
eliitin vastavoimat


Eri EU-maissa kannatustaan lisänneet protesti- ja vaihtoehtopuolueet ovat keskenään hyvin erilaisia ja niiden kannatus ilmentää hyvin erilaisia tyytymättömyyden aiheita.

Yhteistä niille on kuitenkin "tavallisen kansan" tyytymättömyys vallitseviin oloihin ja "vanhaa valtaa" edustavaan eliittiin. Tyytymättömien tulkinta on suoraviivainen, ja sen mukaan "vanha valta" on vastuussa vallitsevista oloista kaikkine epäkohtineen ja puutteineen.

Ensi viikon vaaleissa tyytymättömyys kohdistuu EU-parlamenttiin siitä huolimatta, että suuri osa tyytymättömyydestä on kansallista perua. Ja siitä huolimatta, että nyt väistyvä parlamentti ei olisi saanut koko vaalikautensa mittaista talouskriisiä aikaan vaikka olisi varta vasten yrittänyt.

Sitä ei kuitenkaan minkään lajin järkeily tai todistelu muuta miksikään, että "vanha valta" ei kyennyt estämään talous- ja rahoituskriisiä – eikä se ole kunnolla vielä kyennyt taltuttamaan kriisiä.

EU-parlamentin edellisten vaalien aikaan vuonna 2009 europäättäjät vielä ylpeilivät sillä, että Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi ei juurikaan koskisi Eurooppaa eikä varsinkaan euroaluetta.

Ainakin protestiäänen ensi viikolla antavat äänestäjät muistanevat tuollaiset kehut ja sen, kuinka pahasti nuo kehut menivätkään pieleen. Pian kehujen jälkeen kävi nimittäin täsmälleen toisin kuin kehujen mukaan piti: euroalue suistui syvimpään ja sitkeimpään kriisiin.

Vaalikaudella kahdeksan
miljoonaa uutta työtöntä


Kaikkein tyytymättömimpiä kansalaisia tuskin lohduttaa yhtään se, että kriisi olisi pahimmassa tapauksessa voinut olla vielä ankarampi kuin se on ollut, tai että osa EU-maista on jo toipumaan päin.

Tyytymättömimpiä lienevät työttömiksi joutuneet ja ne, joita talouskriisi on muutoin kohdellut kaltoin. Eurooppalaisten protesti- ja vaihtoehtopuolueiden kannatus onkin kasvanut suunnilleen samaa tahtia kuin työttömyys on lisääntynyt.

EU-parlamentin päättyvä vaalikausi alkoi viisi vuotta sitten suunnilleen samaan aikaan kuin talouskriisi, ja siitä lähtien työttömyys varsinkin euroalueen heikoimmissa maissa on kasvanut räjähdysmäisesti.

Euroalueella on nyt noin kahdeksan miljoonaa työtöntä työnhakijaa enemmän kuin viisi vuotta sitten. Työllisten määrä on samaan aikaan supistunut viisi miljoonaa. Väkimäärä on kasvanut melkein kymmenen miljoonaa.

Työttömyysaste oli euroalueella viisi vuotta sitten seitsemän prosenttia, nyt se on 12 prosenttia. Kriisimaista eniten työttömiä on Kreikassa, jonka työttömyysaste on yli kaksin verroin euroalueen keskiarvoa suurempi.

Protestipuolueiden
kaksi ääripäätä


Kriisi on koetellut kaikista euromaista rujoimmin Kreikkaa, joten ei liene suuren suuri yllätys, että protestipuolueiden kannatus on suurinta juuri Kreikassa. Vaaliennusteet povaavat Kreikan jyrkästi EU-vastaisille puolueille jopa 40 prosentin kannatusta.

Kreikassa korostuu myös protestiäänien hajonta, sillä tyytymättömien äänet jakautuvat poliittisen värikartan vastakkaisille äärilaidoille.

Protestipuolueista suurempi Syriza edustaa sosialismin äärimmäistä vasenta laitaa ja pienempi Kultainen aamunkoitto edustaa riippumattomien arvioiden mukaan suoranaista uusnatsismia ja on näin ollen oikean äärilaidan tuolta puolen.

Kreikan protestipuolueita erottaa toisistaan likimain kaikki muut piirteet ja pyrkimykset kuin jyrkkä EU-vastaisuus ja se, että ne ovat kumpikin nousseet Kreikan parlamenttiin tämän kriisin aikana.

Vaikka Kreikan tyytymättömien protestiäänet eivät yksin riitä huojuttamaan EU-parlamentin tai muiden EU-maiden "vanhaa valtaa" mihinkään suuntaan, kuvaa Kreikan protestitunnelma tyytymättömyyttä kautta EU-maiden.

Kaikki EU-maiden tyytymättömät eivät ole äärilaidan sosialisteja eivätkä varsinkaan uusnatseja, eivätkä kaikki tyytymättömät ole kriisimaiden kansalaisia tai työttömiä – mutta he ovat tyytymättömiä ja heitä on paljon.

Talouslinja ollut liian
tiukka tai liian löysä


Kreikan ja muiden kriisimaiden ja omalla tavallaan myös kaikkien muidenkin euromaiden tyytymättömiä äänestäjiä yhdistää tyytymättömyys kriisin vaikutuksiin, EU:n talouspäättäjien kriisitoimiin ja kriisin aikaiseen talouspolitiikkaan.

Kriisimaissa työttömät ja muut kriisin koettelemat kansalaiset ovat tyytymättömiä omaan kohtaloonsa ja siihen, että heidän näkökulmastaan kohtuuttoman ankarat kriisitoimet ja liian tiukka talouspolitiikka näyttävät vain pahentaneen heikoimpien oloja.

Muissa kuin kriisimaissa tyytymättömät ovat tympääntyneitä talouskehityksen heikkouteen ja siihen, että heidänkin maansa on käyttänyt voimia kriisitoimiin, jotka ovat heidän näkökulmastaan lisäksi olleet aivan liian lepsuja ja talouspolitiikka liian löysää.

Kumpaakin tyytymättömien pelkistettyä pääryhmää yhdistää tyytymättömyys EU:n toimielimiin, kuten parlamenttiin, komissioon ja euroalueen keskuspankkiin EKP:hen, jotka näyttävät kriisin varjolla kahmineen itselleen entistä enemmän valtaa mutta eivät ole kuitenkaan saaneet taloutta kasvuun ja työttömyyttä laskuun.

Kriisimaissa EU-vastaisuus on paikoin kärjistynyt suoranaiseksi vihamielisyydeksi, sillä kriisin ja kriisitoimien aiheuttamat kärsimykset on helppo tulkita "troikan" syyksi.

Troikaksi kutsutaan EU-komission, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ryhmää, joka on komentanut ja vahtinut kriisitoimien toteutusta rajuine vyönkiristyksineen. Troikan epäsuosiota kriisimaissa on lisännyt vyönkiristysten lisäksi se, että niitä on komentanut ulkomaita edustava ryhmä.

Liittovaltiokehitys
etenee ja ärsyttää


EU:n ja sen toimielimien nauttimaa luottamusta jäsenmaissa on heikentänyt kriisin ja kriisitoimien lisäksi se, että näiden kaiken aikaa edistämä liittovaltiokehitys on perin epäsuosittua likimain kaikissa jäsenmaissa.

EU:n tiivistyminen yhä yhtenäisemmäksi yhteisöksi näyttää kriisin kuluessa saavuttaneen ja sivuuttaneenkin lakipisteensä, ja yhdentyminen näyttää monin paikoin tehneen tilaa uudelle eriytymiselle.

Komission säännöllisesti toteuttama Eurobarometri-kyselytutkimus kertoo esimerkiksi, että EU:n toimielimien jäsenmaissa nauttima luottamus on heikentynyt kriisin alkamisesta lähtien ja on nyt heikoimmillaan sitten euroa edeltäneen ajan.

Luottamuksen hupeneminen ei ole estänyt esimerkiksi EU:n vaikutusvaltaista hallintokeskusta, komissiota, valmistelemasta hyvin pitkälle meneviä suunnitelmia unionin kehittämiseksi liittovaltion suuntaan. Seikkaperäisimmät suunnitelmat koskevat euromaita.

Jäsenmaissa liittovaltioajatukset ovat epäsuosittuja vahvimmista heikoimpaan. Vahvoissa maissa liitossa epäilyttää sitoutuminen jopa ikuisiin tulonsiirtoihin. Heikoissa maissa epäilyttää alistuminen ikuiseen talouskuriin.

Tästä todennäköisesti useimmille jäsenmaille yhteisestä vastahangasta huolimatta EU:n virkakoneisto valmistelee ja edistää liittovaltiokehitystä.

Tästä jääräpäisestä unionin tiivistämisestä kumpuavat protestiäänet ja populismin nousu ovat talouskurjuuttakin selkeämmin euroeliitin omaa syytä.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    5. 5

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    6. 6

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    7. 7

      Venäjän pakastealtaisiin suomalaistäytettä: Apetit saa tuotteitaan paikallisiin Prismoihin

    8. 8

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    9. 9

      Akavan Erityisalat kivahti työttömyys­turvan aktiivi­mallista: Yhdenvertaisuus­ongelmaa ei voi sivuuttaa

    10. 10

      Venäjän talouskasvu hidastui odotetusti – kevään pyrähdys ei toistunut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    3. 3

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    4. 4

      Ruotsissa saa suomalaisen keskipalkasta 2 200 euroa enemmän käteen – näin palkkoja verotetaan eri maissa

    5. 5

      Yli 13 000 suomalaista jää korvauksetta tuontiautojen verotuskiistassa – KKO ei myöntänyt valituslupaa

    6. 6

      Noin 1000 ihmistä omistaa 40 prosenttia kaikista bitcoineista – ”valaat” voivat romauttaa koko valuutan

    7. 7

      Työministeri Lindström myönsi: Aktiivimallissa kyse työttömien pakottamisesta

    8. 8

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    9. 9

      Suomen talous kasvaa, mutta ministeri Orpo haluaisi kiristää finanssi­politiikkaa – ”Pitäisi saada jotain säästöön”

    10. 10

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    2. 2

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    3. 3

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    4. 4

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    5. 5

      Annu lähetti 127 työhakemusta – tyrmistyi rekrytoijien käytöksestä

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      23 000 asukkaan ruotsalaiskunta muuttaa pois kaivoksen alta – Sirkka kertoo: ”Heti Suomen puolelle, kun pääsemme eläkkeelle”

    8. 8

      Kiinteistönvälittäjä kahmi itselleen 164 000 euron välityspalkkiot

    9. 9

      Perheyhtiö lahjoittaa jokaiselle työntekijälleen 1000 euroa – tuhannen hengen työporukka riemuitsi: ”Meillä oli ilo rajaton”

    10. 10

      Kellokortin leimaus, päiväksi omille asioille ja ylityötunnit päälle – näin työpaikoilla rötöstellään

    11. Näytä lisää