Naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on pysynyt tänä vuonna samana kuin viime vuonna. Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä 23 prosenttia on naisia.
Naisten osuus suurissa pörssiyhtiöissä on kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin viime vuonna. Tiedot ilmenevät Keskuskauppakamarin Corporate governance 2014 -selvityksestä.
– Isoissa pörssiyhtiöissä nousu tasaantui. 30 prosenttia on jonkinasteinen kipuraja, josta on vaikea mennä yli, sanoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.
Kymmenen edellisen vuoden aikana naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa on yli kolminkertaistunut.
Listayhtiöiden hallituksissa olevien naisten ja miesten taustat eroavat toisistaan. Yhtiöissä lakiasioista vastaa lähes poikkeuksetta nainen. Toimitusjohtajat sen sijaan ovat useimmiten miehiä.
Tänään Keskuskauppakamarin tiedotustilaisuudessa puhuneen Linnainmaan mukaan naisten määrä ei ole kasvanut hallituksissa siksi, että naisia on vähän liiketoiminnan johdossa.
– Pörssiyhtiöiden hallituksissa arvostetaan toimitusjohtajataustaa.
Selvityksen mukaan hallituksen jäsenillä on usein taustalla kokemusta toimitusjohtajana toimimisesta. Tällaisista jäsenistä 90 prosenttia on miehiä. Hallitusten naisjäsenistä vain 34 prosentilla on toimitusjohtajatausta.
Koska naisia on vähemmän toimitusjohtajina, heillä on Linnainmaan mukaan ollut enemmän aikaa paneutua tarkastustehtäviin. Tarkastusvaliokunnissa naisia onkin enemmän kuin toimitusjohtajina, ilmenee selvityksestä.
Kiintiöistä keskustellaan
Suomen hallitus pohtii kesäkuussa, onko Suomessa tarvetta asettaa kiintiöitä sukupuolille listayhtiöiden hallituksissa. Linnainmaan mielestä niitä ei kannata asettaa.
– Uraputket pitäisi saada yrityksissä toimimaan niin, että naisia valikoituisi enemmän ylimpään johtoon.
Ongelma on havaittavissa jo naisten koulutusvalinnoissa. Naiset kouluttautuvat esimerkiksi diplomi-insinööreiksi harvemmin kuin miehet. Yhtiöiden johdoissa on kuitenkin usein diplomi-insinöörejä, ja he ovat yleensä miehiä.
Linnainmaa sanoo, että vaikutusta on myös naisten itsekriittisyydellä. Hänen mukaansa naisten pitäisi itse ottaa enemmän haasteita, ja heille pitäisi myös tarjota niitä.
Useissa Euroopan maissa on asetettu sukupuolikiintiöitä, koska naisten määrä pörssiyhtiöiden hallituksissa ei ole noussut. Selvityksessä kerrotaan, että esimerkiksi Norjassa huomattiin, ettei naiskiintiöiden asettaminen tuottanut tulosta.
Myös EU:ssa sukupuolikiintiöistä käydään keskustelua. Kehitteillä on kaksi direktiiviä. Toinen niistä asettaisi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiön kansallisesti kolmannekseen. Toinen säännös taas vaatisi yhtiöitä antamaan selvityksissään kuvaukset hallitustensa monimuotoisuuspolitiikasta, johon liittyy esimerkiksi ikä, sukupuoli, koulutus- ja ammattitausta.
Suomalaisissa pörssiyhtiöissä naisia on lähes kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa. Suomessa ei ole toistaiseksi asetettu sukupuolikiintiöitä, ja naisten osuus hallituksissa on saavutettu Linnainmaan mukaan ilman kiintiöitä.
Suomalaisyhtiöt noudattavat hyvää hallinnointitapaa
Suomalaiset pörssiyhtiöt noudattavat selvityksen mukaan hyvin hallinnointikoodia. Sen tavoitteena on taata, että yhtiöiden hallinnointitavat ovat hyvät, ja että esimerkiksi osakkeenomistajat saavat tarpeeksi tietoa yhtiön johdon palkkioista ja toiminnasta.
Yleisin syy koodista poikkeamiseen oli selvityksen mukaan se, että yhtiöiden hallitukset koostuivat vain miehistä. Hyvän koodin mukaista on, että hallituksessa on molempia sukupuolia. Koodista saa kuitenkin poiketa, jos siihen on perustelu.
Helsingin pörssissä olevien yritysten hallituksista yhdeksän prosenttia on sellaisia, joissa ei ole naisia. Ne ovat Linnainmaan mukaan pieniä yhtiöitä. Perusteluja naisten puuttumiselle hallituksesta oli selvityksen mukaan esimerkiksi se, ettei sopivia naisehdokkaita ollut.
