Kreikkalaisen tilastobluffin paluu – nyt EU:n luvalla

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Kreikan tuoreet taloustilastot osoittavat, että taito tilastojen kaunisteluun on tallella ja käytössä. Tuore bluffi "kohentaa" valtion budjettitalouden alijäämän ylijäämäksi yksinkertaisella keinolla: se jättää suuren määrän menoja laskuista pois. Temppu on tuttu kriisiä edeltäneeltä ajalta – mutta nyt EU hyväksyy sen.


Kreikan taloustilastojen luulisi olevan alituisessa tehotarkkailussa, ja niihin kohdistuvien laatuvaatimusten luulisi olevan tavallistakin kovempia. Olihan tilastojen vuosia jatkunut vääristely keskeisiä syitä, miksi eurovaltioiden velkakriisi leimahti juuri Kreikassa.

Valtion vuotuiset budjettialijäämät ja velkamäärät olivat ennen kriisiä paljon suuremmat kuin määrätietoisesti väärennetyt tilastot väittivät. Kriisi leimahti, kun tilastobluffi paljastui.

Tilastotaiturointi ei ole kuitenkaan kadonnut vaan se näyttää päinvastoin tekevän paluuta – tällä kerralla tosin yhteisymmärryksessä Euroopan unionin (EU) kanssa.

Kreikan hallitus iloitsi jo helmikuussa valtion saavuttaneen viime vuonna ensi kertaa vuosiin lievästi positiivisen niin sanotun perusjäämän. Tahtoo sanoa, että valtion budjettitalouden tulot olivat vähän suuremmat kuin menot, kun valtion veloistaan maksamat korot jätetään pois laskuista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tällä viikolla Ateenan ilosanoma sai Brysselistä virallisen vahvistuksen, kun EU:n komissio ilmoitti olevansa samaa mieltä Kreikan saavutuksesta: kyllä, Kreikan perusjäämä koheni viime vuonna plussalle.

Paha vain, että valtiontalous tervehtyi pelkästään tilastoteknisin toimin mutta ei oikeasti. Todellisuudessa Kreikan budjettitalous oli – ja on yhä – railakkaasti pakkasella.

Hirmuinen alijäämä
muuttuu ylijäämäksi


Kreikan tilastoviranomainen Elstat ja EU:n tilastoviranomainen Eurostat ovat juuri julkaisseet lopulliset tilastolukunsa EU-maiden julkisen talouden tilasta viime vuoden loppuun mennessä.

Elstatin ja Eurostatin tilastot ovat yhtä mieltä siitä, että Kreikan valtio oli viime vuoden lopussa ylivoimaisesti velkaisin eurovaltio, ja että sen budjettitalous oli viime vuonna vanhojen eurovaltioiden ylivoimaisesti raskaimmin alijäämäinen.

Kun kaikki tulot ja menot otetaan huomioon, kertyi Kreikan valtiolle 23 miljardia euroa alijäämää – ja auttamatta myös saman verran uutta velkaa vanhan päälle. Alijäämä oli 12,7 prosenttia suhteessa maan 182 miljardin euron kokonaistuotannon arvoon.

Elstat ja Eurostat ovat yhtä mieltä myös siitä, että Kreikan valtion korkomenot olivat viime vuonna vähän yli seitsemän miljardia euroa ja nelisen prosenttia suhteessa vuoden bruttokansantuotteen (bkt) arvoon.

Yksimielisesti tilastoviranomaiset toteavat myös sen, että jos 12,7 prosentin alijäämästä jätetään neljän prosenttiyksikön verran korkomenoja huomiotta, saadaan perusjäämäksi -8,7 prosenttia. Tämä on todenmukainen luku, kun perusjäämä lasketaan niin kuin kansantalouden tilinpidossa on tapana.

Kreikan hallitus ja EU:n komissio ovat kuitenkin panneet paremmaksi. Ne ovat laskeneet Kreikalle omanlaisensa muunnelman perusjäämästä.

Se ei näytä 12,7 prosentin alijäämää eikä se näytä 8,7 prosentin alijäämää, vaan se näyttää 0,8 prosentin ylijäämää.

25 miljardin euron
menot pois laskuista


Eurostat ja EU-maiden tilastoviranomaiset laskevat perinteisen perusjäämän niin kuin muutkin kansantalouden tilinpitoon liittyvät luvut yhdenmukaisten ESA-sääntöjen mukaan. Niiden tarkoitus on varmistaa, että taloustilastot lasketaan kaikissa jäsenmaissa oikein ja samalla tavalla.

Kreikka ja komissio ovat jostakin syystä katsoneet, että pelkät ESA-kaavat eivät anna Kreikan valtiontalouden tilasta totuudenmukaista kuvaa. Siksi ne ovat keksineet laskukaavoihin erityisesti juuri Kreikalle räätälöityjä parannuksia.

Alun perin 12,7 prosentin alijäämä muuttuu tilastoteknisin toimin 0,8 prosentin ylijäämäksi, kunhan runsaan seitsemän miljardin euron korkomenojen lisäksi jätetään laskuista pois vähän yli 17 miljardin euron verran muita menoja.

Valtion tulot näyttävät toisin sanoen riittäneen menoihin ja vähän näyttää jääneen ylikin – mutta vain sillä ehdolla, että yhteensä noin 25 miljardin euron menot jätetään pois laskuista.

Toki tuokin summa on todellista menoa, mutta moinen sivuseikka ei ole estänyt tilastotaiturointia.

Pankkitukea ei
tarpeen laskea


Suurin perusjäämästä pois jätetty mutta oikeasti jo maksuun langennut valtion menoerä on vajaan 20 miljardin euron summa, jonka Kreikan valtio on käyttänyt maan suurimpien kriisipankkien pääomien vahvistamiseen.

Kreikan hallitus ja komissio ilmeisesti katsovat, että pankkitukeen käytetty ja kokonaisuudessaan uudella velalla rahoitettu summa on kertaluontoisena parempi jättää pois laskuista kuin laskea mukaan valtion menoihin. Siitä huolimatta, että kyse on valtion menoerästä.

Vastapainoksi menojen sievistelylle myös valtion tuloista on vähennetty joitakin niin ikään kertaluontoisiksi määriteltyjä eriä. Tällaisia ovat esimerkiksi muiden eurovaltioiden Kreikalle hyvittämät korot, joita Kreikka on aikaisemmin maksanut euromaiden keskuspankin EKP:n hallussa oleville velkakirjoille.

Menoja on jätetty laskuista pois kuitenkin monin verroin runsaammin kuin tuloja, ja siksi nämä "oikaisutoimet" kaiken kaikkiaan saavat valtion budjettitalouden näyttämään paljon vahvemmalta kuin se oikeasti on.

Velat saataviksi
ja menot tuloiksi


Kertaluontoisiksi määritellyt taloustilastojen korjauserät kuvaavat omalla kummallisella tavallaan Kreikan valtion tukalaa rahoitusasemaa ja Kreikkaa "pelastavien" kriisitoimien kaksijakoista luonnetta.

Valtio joutui pääomittamaan pankkeja sen jälkeen, kun pankit oli ensin pakotettu nielemään raskaita tappioita valtion velkasaneerauksessa. Ja koska valtiolla ei ollut muuten varaa tukea pankkeja, oli sen lainattava pankkituen verran lisää kriisirahoitusta.

Samoin valtion EKP:lle maksamien korkojen kierrättäminen muiden eurovaltioiden kautta takaisin Kreikalle näyttää hölmöläisten peiton jatkamiselta, sillä ensin Kreikka on joutunut nuokin korkorahat lainaamaan osana muiden eurovaltioiden kustantamaa tukirahoitusta.

Kun velat muuttuvat saataviksi ja korkomenot muuttuvat korkotuloiksi niin ihmekös sitten, jos myös alijäämä muuttuu ylijäämäksi. 

Kreikan valtio yhä
vararikon partaalla


Kaikki eivät suhtaudu Kreikan valtion taloustilastoihin yhtä suurpiirteisesti eivätkä yhtä tarkoitushakuisesti kuin Kreikan hallitus ja EU:n komissio.

Omat jyrkät vastalauseensa tilastotempusta ovat julkaisseet esimerkiksi saksalaisen Ifo-instituutin johtaja Hans-Werner Sinn ja Ateenan yliopiston talousprofessori Yanis Varoufakis.

Heidän mielestään Kreikan perusjäämän esittäminen ylijäämäiseksi on silkkaa tilastojen vääristelyä ja yleisön harhaan johtamista.

Aiemminkin euromaiden taloudenpitoa ja kriisitoimia hanakasti arvostellut Sinn moittii Kreikkaa ja komissiota tilastotempusta. Hänen mukaansa mikä tahansa budjetti on ylijäämäinen, kun riittävän paljon kuluja jätetään laskuista pois. Mutta se on hänen mukaansa väärin.

Sinnin mukaan Kreikan valtiolla ei ole minkään lajin aitoa ylijäämää vaan se on yhä käytännössä vararikon partaalla. Ilman muiden euromaiden mittavaa rahoitustukea ja EKP:n lupaamaa taustatukea Kreikka olisi Sinnin arvion mukaan vararikossa.

Varoufakis pitää ilmoitusta valtion perusylijäämästä likimain loukkauksena. Hänen mukaansa maan taloudessa ei näy merkkiäkään siitä orastavasta toipumisesta, jota maan hallitus ja komissio ovat kuuluttaneet.

Valheella
vaaleihin


Kreikan tilastobluffi ja "pahin on nyt takana" -lausunnot antavat Varoufakisin mukaan tyystin valheellisen kuvan Kreikan julkisen talouden ja kansantalouden jamasta.

Harhautus vaikuttaa omituiselta, mutta Varoufakis esittää sille yhden vastenmielisen joskin toki selkeän selityksen:

Kreikan hallitus sekä "Berliini, Frankfurt ja Bryssel" valmistautuvat vääristelyn avulla EU:n parlamentin ensi kuussa pidettäviin vaaleihin.

Kaunistelulla Ateena haluaa kertoa kansalle, että kriisitoimet ovat tuottaneet toivottua tulosta eikä lisää kovia vyönkiristyksiä tarvita. Näin hallitus haluaa rohkaista äänestäjiä antamaan tukensa hallituspuolueille.

Berliini, Frankfurt ja Bryssel haluavat nekin kertoa kriisitoimien onnistumisesta ja näin hillitä protestiäänestäjiä äänestämästä liikaa "eurokriittisiä voimia" parlamenttiin.

Harjoitettua talouspolitiikkaa ja toteen pantuja kriisitoimia on helpompi puolustaa onnistumisen merkeillä kuin kertomalla äänestäjille esimerkiksi siitä, että Kreikalle jo valmistellaan uusia hätäluottojen huojennuksia.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    2. 2

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    5. 5

      Professori patistaa ihmisiä muuttamaan työn perässä – lukijat kommentoivat: ”Jos on kouluttautunut kirkonkattomaalariksi...”

    6. 6

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    7. 7

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    8. 8

      Saksan ja USA:n poliittiset pulmat heiluttavat valuuttoja ja korkoja

    9. 9

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    10. 10

      Ruotsin hallitus esittää hyvinvointiyhtiöiden voitoille rajoituksia – ”Voittojen jahtaaminen ei kuulu ruotsalaiseen hyvinvointiin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    3. 3

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Professori patistaa ihmisiä muuttamaan työn perässä – lukijat kommentoivat: ”Jos on kouluttautunut kirkonkattomaalariksi...”

    5. 5

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    6. 6

      Ministeriö linjasi: Aktiivimalli ei iske pienituloisimpiin – toimeentulotuki korvaa leikkauksen

    7. 7

      Kommentti: Velka säästi Suomen syöksykierteeltä, jonka rinnalla ”hukattu vuosikymmen” on lastenleikkiä

    8. 8

      Valtakunnansovittelija: Mekaanisen metsäteollisuuden työriitaan löytyi sopu – työnseisaukset peruuntuvat

    9. 9

      Pihlajalinna aloittaa yt-neuvottelut – koskee 240 työntekijää

    10. 10

      Turkissa talvehtivat Irmeli ja Olavi kehottavat varovaisuuteen – ”Asuntoa ei pidä ostaa taksikuskilta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ylen juontaja haki asuntolainaa Nordeasta, virkailija kehotti palaamaan kotimaahan – näin vastaa pankki

    2. 2

      30 vuotta maksajana riitti – ”Puoliso pistää rahansa tuulemaan ja on käsi ojossa pyytämässä minulta lisää”

    3. 3

      Koti vain puolison nimissä, mutta molemmat maksavat lainaa ja 6 muuta tapaa hankkia ongelmia

    4. 4

      Alle 60-vuotiaana eläkkeelle – näissä ammateissa osalla on yhä vanha etu

    5. 5

      Työttömiä on jäänyt pois vapaapalokuntien toiminnasta – liiton mukaan syynä aktiivimalli

    6. 6

      7 asiaa, joista syntyy riitaa parisuhteessa – terapeutti kummeksuu sitä, että usein mies maksaa laskut

    7. 7

      Uusia ilmalämpö­pumppuja ei tarvitse sammuttaa pakkasella, mutta yksi asia on hyvä muistaa – ”Pumppu voi luulla, että on kesä”

    8. 8

      Kolmen osakkaan taloyhtiössä yksi ei halunnut korjata tukimuuria – 35 000 euron sijaan maksoi lopulta 200 000 euroa

    9. 9

      93 neliön vuokra-asunnossa asunut pariskunta väitti yhtäkkiä asunnon olevan 38,5 neliötä pienempi

    10. 10

      15 kysymystä: Testaa, kuinka vieraantunut olet arjesta

    11. Näytä lisää