Kreikka yhä kriisimaa ja Suomi yhä luottomaa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Suomi ei ole Kreikka eikä Kreikka ole Suomi

Onko Suomi nyt eurovaltioiden uusi hylkiö ja onko Kreikka uusi eurovaltioiden priimus, kun Suomi sai luottoluokittajalta varoituksen ja Kreikka palasi torvet soiden velkakirjamarkkinoille? Ei ole, Suomi ei ole Kreikka eikä Kreikka ole Suomi. Eurokriisi on edelleen paljon lähempänä Kreikkaa kuin Suomea.

13.4.2014 5:01 | Päivitetty 11.4.2014 18:26

Kreikan valtio löi viime viikolla jopa liioitteluun taipuvaiset markkinatoimijat ällikällä, kun se palasi neljän vuoden "porttikiellon" jälkeen velkakirjamarkkinoille ja sai ensi yrittämällä enemmän ja edullisempaa uutta lainaa kuin "kukaan" osasi odottaa.

Suomen valtio sai puolestaan perjantaina kylmää vettä päin näköä, kun yksi maailman suurimmista luottoluokittajista heikensi arviotaan Suomen luokitusnäkymistä ja varoitti mahdollisesti alentavansa Suomen luokitusta.

Tarkoittaako Kreikan onnistunut paluu velkakirjamarkkinoille, että maa on tolpillaan ja kriisi ohi? Entä tarkoittaako Suomen saama luokitusvaroitus, että kriisi tekee jo tuloaan Kreikasta Suomeen?

Ei tarkoita.

Kreikka ei ole tolpillaan eikä maan vuosikymmeniin vakavin rahoitus- ja talouskriisi ole ohi. Ja ei, rahoituskriisi ei kolkuta Suomen porstuassa.

Eurokriisin alkuaikojen maantieteellisiä tietoiskuja ja niiden tahatonta huumoria matkimalla sopinee muistuttaa, että Suomi ei ole Kreikka eikä Kreikka ole Suomi.

Markkinauutisiakuin tilauksesta

Valtiovarainministeriöt niin Kreikassa kuin Suomessakin pyrkivät saamaan kaiken irti uutisviikon "kohokohdista", Kreikan paluusta velkakirjamarkkinoille ja Suomen saamasta luokitusvaroituksesta.

Kreikan valtiovarainministeriö tulkitsee onnistuneen markkinapaluun merkitsevän tähänastisten kriisitoimien ja harjoitetun talouspolitiikan onnistumista ja voittoa kriisistä.

Tätä tulkintaa maan hallituskin rummuttanee ahkerasti lähiviikkoina, kun hallituspuolueet pyrkivät vahvistamaan asemaansa toukokuun eurovaaleissa ja samaan aikaan järjestettävissä Kreikan omissa paikallisvaaleissa.

Suomen valtiovarainministeriö on puolestaan jo tulkinnut luokitusvaroituksen merkiksi siitä, että hallituksen toteen ja alulle panemat julkisen talouden sopeutustoimet ovat olleet oikeanlaisia.

Kummassakin maassa viikon tärkeät markkinaviestit näyttävät toisin sanoen antavan täyden tuen harjoitetulle talouspolitiikalle ja kannustavan hallituksia jatkamaan poliittisesti epäsuosittuja toimiaan.

Tuiki tärkeää markkinatukea näyttää tulevan niin Kreikan kuin Suomenkin hallituspuolueille kuin tilauksesta juuri tärkeiden eurovaalien alla.

Viralliset tulkinnat voivat toki olla oikeita tai vääriä, mutta joka tapauksessa ne vetävät kotiinpäin ja todennäköisesti myös liioittelevat harjoitetun talouspolitiikan suotuisia saavutuksia.

PR-vaikutus suurempikuin rahoitusvaikutus

Kreikan valtio laski keskiviikkona liikkeelle ensi kerran neljään vuoteen upouuden velkakirjalainan. Se sai kotimaisilta ja ulkomaisilta pankeilta sekä kansainvälisiltä korkosijoittajilta viisivuotista lainaa kolme miljardia euroa vähän alle viiden prosentin korolla.

Saavutus oli parempi kuin markkinatoimijat olivat ennen keskiviikkoa veikkailleet. Lainaa osattiin odottaa mutta ei läheskään niin kovaa suosiota kuin toteutui.

Onnistunut lainamyynti merkitsi Kreikan pääsyä velkakirjamarkkinoiden porttikiellosta torvet soiden.

Porttikielto alkoi nelisen vuotta sitten, kun sijoittajien pelko Kreikan maksukyvyttömyydestä vei halun jatkaa valtion rahoittamista. Korkovaatimukset nousivat yli Kreikan sietokyvyn, ja niin rahahanat menivät kiinni. Keväällä 2010 markkinarahoituksen tilalle tulivat "pelastuspaketit".

Onnistunut paluu velkakirjamarkkinoille oli suotuisa uutinen Kreikan hallitukselle, mutta se ei ollut aivan niin yksiselitteisen hyvä uutinen kuin ensitulkintojen perusteella vaikutti.

Kreikan markkinapaluun PR-vaikutus oli suotuisampi kuin sen vaikutus valtion tosiasialliseen rahoitusasemaan.

Uusi lainarahakalliimpaa kuin vanha

Kreikan paluu velkakirjamarkkinoille oli tärkeä askel kohti normaalia rahoitushuoltoa. Nyt toteutuvin ehdoin paluu on Kreikalle selvästi edullisempi askel kuin saman askelen tapaileminen olisi vielä muutama kuukausi sitten maksanut.

Mutta tämä paluulaina ei ole Kreikalle halpa askel.

Jos jätetään Kreikan markkinapaluun poliittinen PR-arvo huomiotta ja tarkastellaan uutta lainaa pelkästään rahoitustoimena, erottuu muitakin kuin suotuisia piirteitä.

Odotettua edullisemmista ehdoista huolimatta Kreikka maksaa tästä uudesta lainasta selvästi korkeampaa korkoa kuin tällä uudella lainarahalla pois maksettavista vanhoista lainoista.

Ensi kuussa Kreikan valtiolta erääntyy maksuun vähän yli yhdeksän miljardia euroa vanhoja velkakirjalainoja. Ne ovat jäänteitä ennen kriisiä vallinneilta matalan koron ajoilta – ja niiden keskikorko on noin 2,5 prosenttia.

Uusi lainaraha maksaa toisin sanoen melkein kaksin verroin enemmän kuin pian maksuun erääntyvä vanha lainaraha. Samoin uusi yksityinen lainaraha on Kreikalle selvästi kalliimpaa kuin moneen kertaan huojennettujen tukiluottojen lainaraha.

HeijastushaittaaSuomeen asti

Kreikan comeback-laina heikentää mainitun korkovaikutuksen verran Kreikan valtion rahoitusasemaa, mutta suoran korkohaitan lisäksi tämä laina heittää hienoista heijastushaittaa Suomeen asti.

Kaikki Kreikan valtion rahoitusasemaa heikentävät tapahtumat kasvattavat erilaisten tukimekanismien välityksellä Suomenkin valtion Kreikka-riskiä. Niinpä uuden lainan korkorasitus aiheuttaa pienen lisän myös Suomen Kreikka-riskiin.

Korkorasituksen vähäinenkin kasvaminen heikentää Kreikan valtion kykyä maksaa velkansa ja muut velvoitteensa. Samoin korkoihin vuosittain kuluvan rahamäärän kasvaminen viivyttää sitä hetkeä, jolloin Kreikka saavuttaa taas niin sanotun velkakestävyyden.

Ennen viimeviikkoista lainaa Kreikan velkakestävyys näytti olevan vuosikymmenten päässä, nyt siihen kuluu vuosikymmeniä ja vähän päälle.

Suoran korkorasituksen lisäksi Kreikan uudesta lainasta koituu ainakin yksi epäsuora Suomen Kreikka-riskiä kasvattava haitta.

Tukiluottoja helpompileikata kuin tätä lainaa

Kreikan uusi velkakirjalaina perustuu Britannian lain mukaisiin lainaehtoihin, ja ehtojen noudattamista tai noudattamatta jättämistä koskevien oikeuskiistojen tulkinta on määrätty Britannian oikeuslaitoksen tuomittavaksi.

Lainaehtojen juridinen britti-perusta oli keskeisiä edellytyksiä lainan onnistumiselle ja sille, että sijoittajat uskalsivat ostaa uusia velkakirjoja.

Tätä lainaa Kreikan valtio ei pysty saneeraamaan lainaehtoja muuttamalla niin kuin se voisi tehdä, jos laina perustuisi Kreikan kansallisten lakien mukaisiin ehtoihin. Kotimaisia lainaehtoja valtio voisi muuttaa lainmuutosten avulla niin kuin se teki vuoden 2012 suursaneerauksessa.

Brittiehdot ovat uutta lainaa rahoittaneille sijoittajille velkasaneerauksen ja laiminlyöntien varalta likipitäen vuoren varma turva. Niinpä entinen määrä saneerausriskiä kohdistuu entistä selvemmin Kreikan tukiluottoihin.

Markkinapaluun PR-menestys ei säästä Suomea ja Kreikan muita hätärahoittajia siltä, että velkakestävyys tuskin palautuu ilman uusia ja tuntuvia hätäluottojen huojennuksia.

Suomen varoitustutuista haasteista

Suomen perjantaina saama luokitusvaroitus ei perustu Suomen Kreikka-riskiin tai sen kasvamiseen. Sen sijaan luottoluokittaja Standard & Poor's (S&P) heikensi arviotaan Suomen luokitusnäkymistä entistä kehnompien talousnäkymien takia.

Käytännössä S&P:n ilmoituksessa ei ole mitään muuta uutta tietoa Suomen valtion tai Suomen talouden jamasta kuin juuri S&P:n luokitusnäkymien muuttuminen. Toimen perusteet ovat viime kuukausien talousuutisista ja valtiovarainministeriön omistakin talouskatsauksista tuttua tekstiä.

S&P luettelee tuttuja haasteita väestön ikääntymisestä metsäteollisuuden ja Nokian vaikeuksiin asti. Yhtiö kuvaa toisin sanoen sinänsä vakavia haasteita mutta ei sellaisia talouden kompastuskiviä, jotka eivät olisi tiedossa jo ennestään.

Loppuviikon korkonoteerausten perusteella Suomen valtio saa edelleen lainaa niin paljon kuin se tarvitsee – ja lisäksi suurin piirtein halvemmalla kuin milloinkaan.

Luokitusvaroitusyllyttää noidankehään

Suomen luokitusnäkymät olivat torstaina S&P:n laatusanoilla "vakaat" ja nyt ne ovat "negatiiviset". Tämä muutos ilmentää luokittajan mukaan 33 prosentin todennäköisyyttä luokitusarvosanan laskulle lähikuukausina, ja tässä tapauksessa todennäköisin on yhden luokituspykälän lasku.

S&P:n arvosana Suomelle on nyt asteikon paras AAA, ja yhden pykälän laskun jälkeen se olisi AA+. Kumpi tahansa arvosana tarkoittaa, että Suomi on yksi ani harvoista maailman todellisista luottovaltioista, joiden velanmaksukykyä tai -halua ei ole perusteltua syytä epäillä.

Luokituksen lasku yhden pykälän verran ei välttämättä vaikuttaisi juurikaan Suomen valtion rahoitusasemaan. Lasku ei ole myöskään varma, vaan 66 prosentin todennäköisyydellä luokitus pysyy ennallaan, ja luokitusnäkymätkin voivat kohentua takaisin "vakaiksi".

Suomelle todennäköisesti haitallisinta S&P:n luokitusvaroituksessa onkin se, että se yllyttää hallitusta jatkamaan ja kiristämään vyönkiristysten tahtia eikä varoita niiden haitallisista vaikutuksista talouskasvuun.

S&P perustelee luokitusnäkymiensä heikennystä Suomen talouden kasvunäkymien heikkoudella, mutta samalla se kuitenkin kannustaa jatkamaan juuri noita kasvunäkymiä rasittavia talouspolitiikan kiristystoimia.

Pahimmassa tapauksessa S&P:n varoitus voi vahvistaa sitä hankalaa epäyhtälöä, jossa kesken taantuman toteen pannut julkisen talouden vyönkiristykset heikentävät enemmän koko kansantaloutta kuin vahvistavat julkista taloutta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?