Näihin tuomareihin EKP:n biljoonabluffi ei tepsinyt

EKP yritti kaikkien aikojen huikeinta rahapoliittista bluffia – ja oli hilkulla onnistua. Puolitoista vuotta sitten EKP lupasi tehdä "kaiken tarvittavan" euron pelastamiseksi, ja saikin pääomapaon pysäytettyä. Lupaus meni täydestä markkinoihin – mutta ei Saksan perustuslakituomioistuimeen. Tuomareiden mielestä kriisiä on rauhoittanut laiton lupaus.

12.2.2014 6:01 | Päivitetty 11.2.2014 20:00

Saksan perustuslakituomioistuin kaatoi viime perjantaina kylmää vettä euroalueen keskuspankin EKP:n niskaan. Suurimman euromaan perustuslain noudattamista vahtivat tuomarit ilmoittivat, että heidän mielestään EKP on luvannut liikoja.

Tuomioistuin ei vielä antanut päätöstään kanteeseen, jonka mukaan EKP:n valmistelemat jäsenvaltioiden velkakirjaostot ovat Saksan perustuslain vastaisia. Sen sijaan tuomioistuin julkaisi alustavan kantansa, ja kysyi vielä Euroopan unionin (EU) tuomioistuimelta, onko EKP noudattanut vai rikkonut EU:n sopimuksia.

Perustuslakituomioistuimen tuomarit ovat EKP:n lupaamia velkakirjaostoja vastaan, ja pelkkä velkakirjaostojen lupaaminen on heidän mielestään saattanut rikkoa maan perustuslakia ja EKP:n omaa toimivaltaa.

EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit, kuten Suomen Pankki, ovat kaiken aikaa toistaneet tukilupausten ja -toimien olevan EKP:n toimivallan mukaisia ja näin ollen EU:n perussopimuksen ja EKP:n perussäännön mukaisia.Saksalaistuomarit ovat eri mieltä. Heihin EKP:n biljoonabluffi ei mennyt täydestä niin kuin markkinoihin.

Jos tämä bluffi pettää,korot nousevat taas

Alkuviikko on ollut euroalueen velkakirja- ja osakemarkkinoilla verraten rauhallinen. Minkäänlaisesta uudesta pakokauhusta ei ole näkynyt merkkejä eikä pääomaa ole kaikonnut karkuun edes velkaisimpien kriisimaiden velkakirja- tai osakemarkkinoilta.

Markkinoiden hätähousuille Saksan perustuslakituomioistuimen kanta ei ole ainakaan vielä ollut suuren suuri järkytys. Markkinapelureihin EKP:n bluffi näyttää toisin sanoen yhä menevän täydestä.

Ehkä tuo kaikkien aikojen mittavin keskuspankkibluffi lopulta onnistuukin. Näin käy, jos lupaus tehdä "kaikki tarvittava" ehtii tehdä tehtävänsä ennen kuin kyseistä lupausta on tarvis lunastaa – ja ennen kuin bluffi paljastuu.

Jos EKP:n bluffi tepsii, kriisimaiden korot pysyvät matalina tai laskevat lisää ja osakekurssit pysyvät ylhäällä tai nousevat lisää.

Mutta jos bluffin teho pettää ja jos luottamus taas kaikkoaa, alkaa saman tien myös pääomaa kaikota etenkin kriisimaiden riskipitoisilta markkinoilta. Se taas näkyisi nopeana korkojen nousuna ja osakekurssien laskuna.

Kaikkien aikojenverbaali-interventio

EKP:n käänteen tekevä tukilupaus on toistaiseksi tepsinyt, vaikka se on lunastamatta eikä EKP ole käyttänyt lupaamiinsa velkakirjamarkkinoiden tukiostoihin euroakaan.

Lupaus on tepsinyt pelkän puheen voimalla, kun EKP on lähinnä pääjohtaja Mario Draghin lupaavilla puheenvuoroilla ja etevillä esiintymisillä houkutellut velkakirjamarkkinoiden pelurit itse toteuttamaan EKP:n lupaamat velkakirjaostot.

Tämä näyttää kaikkien aikojen keskuspankkibluffilta, sillä EKP on saanut pelkillä puheilla ja vieläpä täsmälleen tahtomallaan tavalla liikkeelle todennäköisesti suuremman määrän mammonaa kuin yksikään minkään keskuspankin aiemmin pelkillä puheilla toteuttama "verbaali-interventio" tai muu harhautus.

Biljoonabluffiksi EKP:n lupausta voi luonnehtia sillä perusteella, että lupauksen esittämisen jälkeen Euroopan riskipitoisimpien arvopaperien markkina-arvo on paisunut pitkälle yli tuhat miljardia euroa.

Tuhat miljardia on suomalaisittain yhtä kuin biljoona. Euroina se on aivan hervoton rahamäärä – se on kymmenen kertaa Suomen valtion velkamäärä.

OMT-tukiostojenehdot yhä kertomatta

Siitä riippumatta, oliko EKP:n rajattomien tukiostojen lupaus Saksan perustuslain tai jonkin EU-sopimuksen vastainen, katkaisi tuo lupaus kriisimaita pakokauhun voimalla ravistelleen pääomapaon.

Lupauksen esitti alun perin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi, joka vuoden 2012 heinäkuussa Lontoon Cityn finanssikeskuksessa pitämässään puheessa yllättäen lupasi EKP:n tekevän "kaiken tarvittavan" euron pelastamiseksi.

Hän tehosti suurisuuntaista lupaustaan lisäämällä, "uskokaa pois, se kyllä riittää".

Seuraavien kuukausien kuluessa EKP:n neuvosto vahvisti Draghin lupaukset, ja esitteli uuden harkinnanvaraisten mutta tarvittaessa jopa rajoittamattomien velkakirjaostojen tukiohjelman.

EKP antoi näille tukiostoille koodinimen OMT (outright monetary transactions) ja sanoi velkakirjaostojen olevan tiukan ehdollisia. OMT-tuki olisi mahdollinen vain, jos jäsenvaltio on pinteessä ja ensin hakee ja saa eurovaltioiden rahoitustukea. Lisäehto olisi euron koostumukseen kohdistuva uhka.

Lupauksen esittämisen aikaan EKP luonnehti kriisimaiden korkoeroja alueen vakaimpien jäsenmaiden korkoihin "perusteettoman suuriksi", ja siksi sen mukaan oli tarpeen poistaa markkinakoroista euron hajoamista hinnoitteleva haitallinen vääristymä.

Juuri tämä euron hajoamisriski sai pääoman kaikkoamaan karkuun kriisimaista, ja se repi jäsenmaiden välisiä korkoeroja yhä suuremmiksi – ja juuri siksi EKP esitti lupauksensa.

EKP ei ole tähän päivään mennessä esitellyt OMT-tuen täsmällisiä ehtoja tai toteutustapaa niin kuin ei sitäkään, miten se havaitsee ja määrittelee "perusteettoman" osan eurovaltioiden välisistä korkoeroista.

Markkinoilla yhä lunastamaton tukilupaus on silti mennyt täydestä.

Roskapaperistatuli arvopaperia

Pääomapako oli voimakkaasti nostanut kriisimaiden valtioiden ja pankkien markkinakorkoja sekä painanut osakekursseja yhä alemmas kriisimaiden pörsseissä ja muidenkin euromaiden pankkiosakkeissa.

Pakokauhua pahensi pelko Kreikan tai minkä tahansa kriisimaan euroerosta, mikä olisi välittömästi merkinnyt ties kuinka suuria uuden valuutan kurssitappioita ja luottotappioita. Lisäksi sijoittajat pelkäsivät pääomaliikkeiden rajoituksia.

Pääomapako painoi velkakirjojen ja osakkeiden markkina-arvoja maan rakoon varsinaisten kriisimaiden lisäksi etenkin vuoden 2012 kesän mittaan myös Espanjassa ja Italiassa. Se pakotti EKP:n liikkeelle.

Draghin lupaus oli pääomamarkkinoiden pelureille yhtä kuin rajattoman piikin avaus. Rohkeimmille ja nopeimmille keinottelijoille lupaus oli kuin ilmainen lounas ja lupa painaa rahaa.

Lupaus käänsi velkakirjamarkkinoiden ja pankkiosakkeiden syöksyn Kreikkaa myöten, ja hetkeä aiemmin ylihintaisina roskalainoina ja surkeina hylkyosakkeina pakolla myyntiin poljetut riskipaperit muuttuivat pilkkahintaisiksi arvopapereiksi.

Ulosheittohintainen poistomyynti muuttui löytöhintaiseksi arvoaleksi.

Keinottelijat saivatluvan painaa rahaa

Pääomavirran käänne ja markkinoiden hintakäänne oli selviö sen jälkeen, kun EKP oli luvannut poistaa "perusteettomat hinnoitteluvirheet" tarvittaessa vaikka rajoittamattomin tukiostoin.

EKP:n uho tehosi, sillä harva uskalsi epäillä kirjaimellisesti rajattomin rahavaroin uhoavaa keskuspankkia.

Markkinapelureilla ei oikeastaan ollut kuin kaksi vaihtoehtoa, joko pysyä poissa kriisimaiden markkinoilta ja antaa jokseenkin varmojen voittojen mennä muiden taskuihin – tai rynnätä itsekin ostamaan kriisimaiden velkakirjoja minkä irti saa.

Sen sijaan myyntien tai varsinkaan lyhyeksimyyntien (short selling) jatkaminen olisi EKP:n lupauksen jälkeen ollut taloudellista itsensä silpomista ja itsemurhaa.

Niinpä saman tien alkoi pääoman hillitön kilpajuoksu takaisin kriisimaiden markkinoille. Rahavirta kääntyi ja alkoi käydä takaisin kriisimaihin melkein yhtä kovalla voimalla kuin se oli aikaisemmin paennut.

Yli tuhannen miljardineuron kurssinousu

Euromaiden keskuspankkien julkaisemista maksuliikennetilastoista ilmenee, että euroalueen vahvoista ydinmaista palasi kriisimaihin muutamassa kuukaudessa satoja miljardeja euroja.

Viiden kriisimaan keskuspankkien yhteenlaskettu niin sanottu Target-velka EKP:lle oli viime vuoden lopussa noin 330 miljardia euroa pienempi kuin se oli vuoden 2012 heinäkuussa EKP:n käänteen tekevän tukilupauksen aikaan.

Samanlainen käänne tempaisi kriisivaltioiden velkakirjojen korot kovasta noususta suhteellisen jyrkkään laskuun. Tämä merkitsi sijoittajien hallussa olleiden vanhojen velkakirjojen arvon voimakasta nousua. Iso osa aiemmista tappioista pyyhkiytyi pois.

Velkakirjamarkkinoiden arvonnousua ja korkotuottoa mittaavien Bloomberg-Effas -obligaatioindeksien mukaan muiden kriisivaltioiden kuin Kreikan velkakirjamarkkinat ovat EKP:n lupauksen jälkeen vahvistuneet 30–50 prosenttia.

Kreikan mittavien velkasaneerausten jälkeen jäljellä olevat tynkämarkkinat ovat vahvistuneet peräti huimat 400 prosenttia, joskin kyse on erittäin pienistä erikoismarkkinoista eikä varteen otettavista velkakirjamarkkinoista.

Jos näiden indeksien tuottolukemin arvioidaan kriisivaltioiden koko velkakirjakannan käyvän arvon muutosta korkotuottoineen, on kyse ilman Kreikkaa yli 700 miljardin euron kokonaistuotosta EKP:n lupauksen jälkeen.

Länsi-Euroopan suurimpia pörssipankkeja seuraava Stoxx Europe 600 Banks -osakeindeksi on puolestaan noussut EKP:n lupauksen jälkeen 55 prosenttia, mikä merkitsee kyseisten osakkeiden omistajille melkein 400 miljardin euron kurssivoittoa.

Viis tuomareista niinkauan kuin bluffi tepsii

Saksan perustuslakituomioistuin tuskin perustaa päätöksiään sille, onko EKP:n lupaus saanut aikaan ansaittua vai ansiotonta arvonnousua keinottelijoiden arvopaperisalkuissa.

Sen sijaan tuomioistuin puntaroi, onko EKP:n lupaus ryhtyä jopa ennalta rajoittamattomiin jäsenvaltioiden velkakirjojen tukiostoihin lain mukainen vai lain vastainen lupaus.

Mille kannalle EU:n tuomioistuin päätyykään – ja mitä Saksan perustuslakituomioistuin sen jälkeen tuomitseekaan – lienee EKP:n tällä välin perin vaikea panna ensimmäistäkään tukiostoa toteen.

Niin kauan kuin pääjohtaja Draghin biljoonabluffi menee markkinoihin täydestä tuomioistuinten tuomioilla ei välttämättä ole kovin paljon käytännön merkitystä. Tukiostoja ei ole tarpeenkaan toteuttaa, jos markkinat tekevät työn EKP:n puolesta.

Tilanne muuttuu, jos bluffin taikavoima hiipuu.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?