Teollisuus sopeutuu lamaan helpommin kuin Suomi

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Suomen teollisuus ja talous ovat nyt pahemmassa pulassa kuin suuret suomalaiset teollisuusyritykset. Ero johtuu siitä, että yritykset siirtävät tuotantoaan muualle minkä ehtivät. Samalla Suomesta karkaa työtä mutta työttömyys ja muut ongelmat jäävät jäljelle. Näin kiristyy itsenäisen Suomen viides lama.


Suomen talous on vaikeuksissa, mutta ei ensi kertaa eikä edes pahimmissa vaikeuksissaan. Tätä tylymmin Suomen teollisuustuotanto, vienti ja samalla koko talous ovat kärsineet sadan viime vuoden aikana neljä kertaa.

Taloutta koettelee parhaillaan itsenäisen Suomen viides lama.

Nämä neljä vielä viheliäisempää lamaa olivat ensimmäisen maailmansodan ja Suomen sisällissodan aikaan koettu lama, 1930-luvun lamavuodet, toisen maailmansodan aikainen lama ja 1990-luvun alun lama.

Kaikki muut tällä välin sattuneet talouden laskusuhdanteet ovat näihin verrattuna olleet lieviä ja lyhytaikaisia taantumia. Paitsi tämä paraikaa taloutta ravisteleva koettelemus.

Toki talous on vain taloutta eikä pahintakaan talouden lamaa tai muitakaan rahallisia menetyksiä voi mitenkään rinnastaa kansakunnan koettelemuksena sota-aikojen inhimillisiin kauheuksiin.

Mutta pelkkien talouden nousu- ja laskukausien perusteella Suomen talous on nyt poikkeuksellisen pahassa pinteessä.

Ajankohtaisista talouden vaikeuksista ja niiden syistä löytyy yllättävän paljon yhteisiä piirteitä Suomen aiempiin lamakausiin. Mutta niin löytyy erojakin – kuten yksi dramaattinen ero lamalääkkeissä.

Vanha lamalääke
on nyt kielletty


Suomen talous toipui neljästä edellisestä lamasta keskeisiltä osin yhden ja saman teholääkkeen avulla. Tuo lääke oli valuutan voimakas heikentäminen suhteessa tärkeimpien vientimaiden valuuttoihin.

Viime vuosisadan sotien jälkeistä talouden kasvukautta toki voimisti myös vahva jälleenrakentamisen kausi, mutta sodan aiheuttamien tuhojen korjaaminen on ennemmin vahinkojen paikkaamista kuin kokonaan uutta vaurautta ja hyvinvointia synnyttävää ihka uutta talouskasvua.

Kummankin sodan jälkeistä talouden toipumista voimisti jälleenrakentamisen ja sotakorvaustuotannon lisäksi markan ulkoisen arvon voimakas heikentäminen eli devalvaatio suhteessa muihin valuuttoihin.

Devalvaatio tepsi kuhunkin viime vuosisadan lamaan ja vauhditti Suomen talouden uuteen nousuun kuin pysähtyneen sydämen uudestaan käynnistävä sähköšokki.

Nyt Suomella ei ole käytettävissään tätä talouden teholääkettä, sillä oman markan tilalla on 17 maan yhteinen euro eikä Suomella ole keinoja sen heikentämiseksi. Tämä lamalääke on Suomelta nyt kielletty, ja nyt pitäisi keksiä uudet lääkkeet.

Neljä edellistä lamaa
päättyi devalvaatioon


Miten ja milloin Suomi tällä kertaa toipuu uuteen kasvukauteen, on alituisten arvailujen aihe. Sitä ei kuitenkaan ole tarpeen arvailla, miten Suomi nousi edellisistä lamakausista. Sen kertoo taloushistoria.

Suomen talouden kasvun eväät ja haasteet sekä eri vaiheet nousu- ja laskukausineen käyvät perusteellisesti ilmi esimerkiksi Suomen taloustutkimuksen suurnaisen, professori Riitta Hjerppen, avainteoksesta "Kasvun vuosisata".

Tuon jo vuonna 1990 julkaistun kasvutarinan jatko päivittyy viime vuosien tapahtumiin esimerkiksi Hjerppen artikkeli "Suomen talouden kasvun vaiheet ja vaihtelut 1860–2010", joka julkaistiin Suomalaisen Tiedeakatemian vuosikirjassa 2010.

Hieman vähemmällä lukemisella Suomen taloushistorian suureen kuvaan voi tutustua vaikka Tilastokeskuksen yliaktuaarin Kari Raution laatiman artikkelin "Suomen teollisuustuotannon kasvun vuodet" avulla.

Viime laman syitä ja seurauksia kuvaavat seikkaperäisesti esimerkiksi tutkimukset, joita ruotsalainen talousprofessori Lars Jonung on laatinut yhdessä suomalaistutkijoiden Jaakko Kianderin ja Pentti Vartian sekä ruotsalaiskollegansa Thomas Hagbergin kanssa.

Raportit How costly was the crisis of the 1990s? (Kuinka kallis oli 1990-luvun kriisi?) ja The Great financial crisis in Finland and Sweden (Suomen ja Ruotsin suuri finanssikriisi) löytyvät Jonungin tutkimusaikaisen työnantajan, EU-komission, verkkosivuilta (tästä ja tästä).

Nämä esimerkkiteokset lähestyvät aiheitaan eri tulokulmilla ja painottavat talouden eri piirteitä kukin omalla tavallaan. Mutta yksi havainto niistä käy kaikista selväksi vailla pienintäkään erehtymisen vaaraa.

Keskeinen voima talouskriisien ja lamakausien voittamisessa sekä uuden kasvukauden vauhtiin saattamisessa on kaikissa aiemmissa koettelemuksissa ollut valuutan voimakas heikentäminen tai heikentyminen.

Ruotsi vie ja
Suomi vikisee


Professori Jonungin ja kumppaneiden tutkimukset ovat suomalaisittain erityisen kiinnostavia siksi, että niissä Suomen talous rinnastuu Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden talousmenestykseen.

Viime lamassa Pohjoismaiden välillä oli enemmän yhteisiä piirteitä kuin eroja. Kaikki ne päätyivät pääpiirteissään samanlaisten talous- ja rahapolitiikan virheiden jälkeen suurin piirtein samanlaiseen sotkuun. Ja kaikki ne nousivat suunnilleen samanlaisin keinoin.

Sen jälkeen tiet erkanivat, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin mutta Norja ei liittynyt, ja vielä enemmän tiet erkanivat, kun Suomi liittyi lisäksi rahaliitto Emuun ja vaihtoi oman valuuttansa euroon mutta Ruotsi piti kiinni omasta kruunustaan.

Tanska on Suomea ja Ruotsia vanhempi EU-maa ja valuuttansa puolesta Suomen ja Ruotsin eräänlainen välimuoto, jossa muodollisesti itsenäinen kruunu on tiukasti sidottu euron arvoon ja näin ollen keskuspankin rahapoliittiset kädet sidotut.

Norja on selvinnyt omien öljytulojensa avulla ja Tanskalla taas ei ole tässä käsittelyssä väliä. Sen sijaan Suomen ja Ruotsin välillä esiin nousee huomiota herättäviä eroja.

Tärkein ero naapurusten talouskunnossa lienee se, että Suomen talous näyttää olevan pahemmassa pulassa ja heikompi kuin Ruotsin talous. Suomen vaihtotase vuotaa, kun taas Ruotsin ei vuoda vaan vahvistuu yhteisestä talouskriisistä huolimatta.

Suomen teollisuus
kuihtuu, Ruotsin kasvaa


Nyt siitä on kulunut lähemmäs 15 vuotta, kun Suomi päätti liittyä rahaliittoon ja vaihtaa markan euroon. Euroajan ensimmäistä talouskriisiä on kestänyt pian viisi vuotta.

Siitä taas on kulunut suunnilleen kymmenen vuotta, kun Suomen vaihtotase taittui pitkäaikaisesta kasvusta ja vahvasta ylijäämästä trendinomaiseen laskuun. Tuon saman ajan Suomen vientiteollisuuden suuryritykset ovat karsineet toimintojaan ja etenkin uusia investointejaan Suomessa ja kasvattaneet toimintojaan ulkomailla.

Ruotsin vaihtotase on viime laman toipumisvaiheesta alkaen ollut kaiken aikaa ylijäämäinen ja se näyttää edelleen jatkavan vahvistumistaan. Ruotsin vaihtotaseen ylijäämä on itse asiassa EU:n sääntöjen mukaan jo liiankin vahva, kun taas Suomen vaihtotase painui pitkäaikaisen heikentymisen jälkeen alijäämäiseksi pari vuotta sitten.

Juuri vaihtotaseen yli- tai alijäämään sekä sen muutokseen kiteytyy kenties parhaiten kunkin kansantalouden vahvuus tai heikkous. Suomen ja Ruotsin erot käyvät ilmi esimerkiksi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Antti Suvannon viime vuonna laatimasta tarkastelusta.

Vaihtotaseen alijäämä kertoo karulla tavallaan, että kansantaloutena Suomi kuluttaa enemmän kuin tienaa. Rahaa on kaiken aikaa lainattava lisää, jotta talouden rattaat pysyvät käynnissä. Ruotsin ylijäämä taas kertoo, että kansantalous tienaa enemmän kuin kuluttaa ja rahaa jää yli esimerkiksi uuden kasvun eväiksi.

Suomen teollisuus on lamassa. Ruotsin teollisuus ei ole lamassa vaan kasvaa.

Teollisuus investoi
mutta ei Suomeen


Suomalaisen metalliteollisuuden kivijalkoihin vuosikymmeniä kuuluneen teräsyhtiö Rautaruukin ja ruotsalaisen SSAB:n yhdistyminen oli viime viikon talousuutisten suomalaisittain suurin jysäys.

Yritysjärjestelyn perimmäinen luonne ilmentää Suomen talouden tilaa osuvasti: siinä suomalaisesta Rautaruukista tulee ruotsalaisen SSAB:n osa eikä toisinpäin.

Tämä ei vielä kerro mitään siitä, minkälaisia vaikutuksia järjestelystä aikanaan koituu tuotannon ja työpaikkojen sijoittumiseen ja siirtelyyn eri maiden välillä. Mutta kuitenkin: ruotsalainen teräsyhtiö vahvistuu ja kasvaa, suomalainen katoaa ainakin itsenäisenä yrityksenä.

Tavallaan SSAB:n Rautaruukki-kauppa ei ole edes tukalinta suomalaista teollisuusarkea. Siinä kuitenkin ulkomainen yritys haluaa suomalaisen yrityksen osakseen. Järjestely toteutunee pääosin osakevaihtona eikä käteisen rahan sijoituksena, mutta silti se ilmentää kansainvälisen suuryrityksen mielenkiintoa Suomeen.

Viime vuosina on ollut tavallisempaa, että niin kansainvälinen kuin aivan viime aikoina yhä enemmän myös supisuomalainen pääoma karttaa Suomea sijoituskohteena.

Suomen Pankin tuoreiden tilastojen perusteella suomalaisten yritysten niin sanotut suorat sijoitukset ulkomaille kasvoivat voimakkaasti ja ulkomaisten yritysten suorat sijoitukset Suomeen supistuivat vielä voimakkaammin.

Tarkemmin sanottuna suorat sijoitukset, kuten teolliset investoinnit, ulkomailta Suomeen tyssäsivät viime vuonna tyystin. Nettomääräisesti ulkomaista pääomaa vetäytyi pois maasta enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1990.

Tilastokeskuksen selvitykset yritysten kansainvälistymisestä sekä tilastot suomalaisista tytäryhtiöistä ulkomailla ja ulkomaisista tytäryhtiöistä Suomessa täydentävät kuvaa. Ne kertovat, että tuotantoa ja työpaikkoja on siirtynyt enemmän Suomesta ulkomaille kuin toisinpäin.

Suomeen ei halua investoida tällä haavaa sen enempää kotimainen kuin ulkomainenkaan pääoma. Ruotsillakin on toki ongelmansa, mutta samanlainen investointilama ei kuulu niihin.

Epäileekö ministeri
euron mielekkyyttä?


Työ- ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori järjesti tammikuun puolivälissä "Selkarankaseminaariksi" nimeämänsä keskustelutilaisuuden, johon hän oli kutsunut suuren joukon suomalaisia talousvaikuttajia ja politiikan päättäjiä pohtimaan talouden haasteita.

Ministeriö julkisti tilaisuudessa kyselytutkimuksen, jonka mukaan talousvaikuttajat kantavat huolta talouden rakenteellisista ongelmista ja teollisuuden toimintaedellytysten haitoista mutta eivät eurosta tai euron talousvaikutuksista.

Kyselystä kertovan tiedotteen tärkein huomio on, että päättäjät antavat tukensa eurolle ja Suomen eurojäsenyydelle jatkossakin.

Sitä tiedote ei kerro, miksi yritysjohdon eurokannatusta on kysytty. Tiedote ei paljasta, harkitseeko ministeri Vapaavuori Suomen eurojäsenyyden uudelleen arviointia esimerkiksi talouden vastoinkäymisten takia.

Sen lisäksi, että kyselyyn vastanneet talouspäättäjät pitävät euroa "erittäin tärkeänä suomalaiselle teollisuudelle", he kaipaavat Suomen rakenteellisten ongelmien "selkeää uudelleenarviointia" ja "teollisuuden toimintaedellytysten parantamista".

Näin siitä huolimatta, että Suomen neljän edellisen laman ja keskeisten lamalääkkeiden perusteella juuri euro ja sen mukanaan tuomat talouden jäykkyydet voivat olla Suomen talouden kenties vakavimpia rakenneongelmia.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    3. 3

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    4. 4

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    5. 5

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    6. 6

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    9. 9

      EU:n huippukokous vahvisti Christine Lagarden valinnan EKP:n pääjohtajaksi

    10. 10

      Kommentti: Mistä kaikille kauppakeskuksille riittää asiakkaita?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää