Joukkorahoituksesta sikiää aito vaihtoehto – pankit huolestuivat

Joukkorahoitus ei ole enää pelkästään aloittelevan artistin levyn kustantamista tai tutun lähiruokaravintolan tukemista, vaan siitä on kasvamassa varteenotettava vaihtoehto alkuvaiheen rahoitukseen. Pankit pelkäävät jo, että joukkorahoitusta tarjoavat palvelut saavat epäreilua kilpailuetua.

| Päivitetty

Yritysten kauppapaikkaa Suppilo.fi:tä pyörittävä Suppilog kokosi viime syksynä noin 133 000 euroa joukkorahoituspalvelu Invesdorin kautta. Suppilogin toimitusjohtajan Harri Eskelinin mukaan monet noin 40 sijoittajasta ovat yhtiön asiakkaita.

– Meillä oli jo tahoja, jotka halusivat sijoittaa yritykseen, ja tämä oli reilu ja helppo tapa esitellä toimintaamme, Eskelin perustelee joukkorahoituksen valintaa.

Kaikkien sijoittajien henkilökohtainen tapaaminen olisi hänen mukaansa ollut työlästä.

– Kaikkein vaikeinta oli kuvailla lyhyesti sitä, mitä teemme. Suuntasimmekin viestimme lähinnä kohdennetulle joukolle.

Eskelinin mukaan suurella yleisöllä oli myös mahdollisuus sijoittaa, mutta sen houkutteleminen rahoittajiksi olisi edellyttänyt paneutumista palvelun selkokieliseen esittämiseen.

– Minulle on soittanut monta firmaa ja kysellyt vinkkejä joukkorahoituksen hakemisesta.

Osakepohjainen joukkorahoituson alkanut kiinnostaa

Toistaiseksi joukkorahoitusta onkin käytetty enimmäkseen kuluttajabisneksessä. Joukkorahalla on kustannettu Iron Sky -elokuvan käsikirjoittamista ja yritetty pelastaa ravintolaa. Suomessa tunnetuimpia tapauksia on Senja Larsenin ruotsin kielen kirjan rahoituskampanja, joka kaatui ensimmäisellä yrityksellä vääriin sanamuotoihin.

– Joukkorahoitus on ameebamainen termi, hyvä ettei sillä viitata kadulla kerjäämiseen, joukkorahoitukseen perehtynyt asianajaja Antti Hemmilä asianajotoimisto Boreniuksesta kertoo.

Joukkorahoitus jaetaan yleensä ennakkomyyntiin perustuvaan ja osakepohjaiseen joukkorahoitukseen. Hemmilän mukaan jälkimmäinen on alkanut kiinnostaa yrityksiä, koska rahoituksen saaminen on viime aikoina ollut kiven takana. Pääomasijoittajia on vähän, ja Tekesin tyyppiset tahot saavat valtavat määrät hakemuksia.

Onnistuneita joukkorahoituskierroksia ovat järjestäneet muun muassa lasten sairaalavaatteita valmistava Beibamboo ja unenlaatua mittaava Beddit-palvelu.

FK: Joukkorahoitus samalleviivalle muiden kanssa

Joukkorahoitus ei Hemmilän mielestä ole keneltäkään pois, vaan lähinnä täydentävä rahoitusmuoto.

Pankit ovat kuitenkin jo ilmaisseet huolensa joukkorahoituksen yleistymisestä. Rahoitusalaa edustava Finanssialan keskusliitto (FK) pitää tärkeänä sitä, että joukkorahoituksen palveluntarjoajat ovat samalla viivalla muiden kanssa eivätkä saa kilpailuetua tiukemmin säänneltyihin perinteisiin rahoitusmuotoihin verrattuna.

FK:n lakimies Johanna Palin korostaa, että joukkorahoituksen yleistymistä ei kuitenkaan ole tarpeen hankaloittaa tai hidastaa. FK:n jäsenetkin seuraavat kiinnostuneina joukkorahoituksen kehittymistä, sillä se avaa mahdollisuuksia myös niille.

– Kustannus- ja hallinnollisen taakan pitäisi kuitenkin olla tasapuolista, jos hankkeista alkaa tulla suuria ja ne alkavat olla varteenotettava kilpailija pankki- ja pääomamarkkinarahoitukselle, Palin sanoo.

Joukkorahoitusta ei säännellä millään erityisellä lailla, mutta tilanteesta riippuen siihen voi päteä esimerkiksi arvopaperimarkkina- tai rahankeräyslaki.

Boreniuksen Antti Hemmilä ei toivo lisää sääntelyä joukkorahoitukseen. Hän huomauttaa, että arvopaperimarkkinalaki jo sääntelee osakkeiden liikkeeseenlaskuja ja niiden yhteydessä annettavia tietoja. Finanssivalvonta pystyy myös tarvittaessa puuttumaan väärinkäytöksiin.

Toimivat jälkimarkkinatpuuttuvat vielä

Sijoittajalta joukkorahoitukseen mukaan lähteminen vaatii riskinsietokykyä. Lähtökohta on sama kuin missä tahansa pääomasijoituksessa.

– Nyrkkisääntö on, että yksi kymmenestä menestyy ja yksi pääsee ehkä omilleen, Hemmilä sanoo.

Joukkorahoitus on lapsenkengissään siinä mielessä, että toimivat ja läpinäkyvät jälkimarkkinat puuttuvat toistaiseksi. Sijoittaja voi saada rahojaan takaisin vasta siinä vaiheessa, kun yritys pystyy maksamaan osinkoa tai jos se myydään. 

Britanniassa jälkimarkkinoita jo puuhataan, mutta todennäköisimmin sellaiset syntyvät Hemmilän mukaan ensimmäiseksi Yhdysvalloissa. Siellä joukkorahoitus on vasta nyt tulossa osittain hyväksytyksi rahoitusmuodoksi.

Suomalainen Jarkko Huttu on osallistunut 11 yrityksen ja 16 iPhone-sovelluksen joukkorahoitukseen. Lue hänen kokemuksensa täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?