Talousprofessori esittää yritysverotuksen lopettamista - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Yllätysehdotus: lopettakaa yritysten verottaminen

Pitäisikö yritysverotusta kiristää vai keventää, kun valtio kaipaa verotuloja mutta kansantalous kaipaa investointeja ja työpaikkoja? Talousprofessori Laurence Kotlikoffilla on yllättävä vastaus: yritysten verotusta ei pidä vain keventää vaan se pitäisi kokonaan lopettaa.

22.1.2014 6:01 | Päivitetty 21.1.2014 18:48

Kautta maailman arvostettu yhdysvaltalainen talousprofessori Laurence Kotlikoff on nauttimansa arvostuksen lisäksi tunnettu ennakkoluulottomista ja aika ajoin kiistanalaisista esityksistään.

Sellainen on myös hänen tuore puheenvuoronsa ajankohtaiseen keskusteluun yritysverotuksesta.

Kotlikoff väittää, että yritysverotuksen paras verokanta on nolla prosenttia. Hänen mukaansa yritysverotusta ei toisin sanoen pitäisi ainoastaan keventää vaan se pitäisi lopettaa kokonaan.

Hän esittää radikaalin ehdotuksensa siitä huolimatta, että tietää itsekin sorkkivansa poliittista ampiaispesää. Yritysverotus ja varsinkin sen keventäminen on poliittisesti vaikeaa niin Yhdysvalloissa, Suomessa kuin useimmissa muissakin maissa.

Yhdysvaltain Bostonin ylipistossa talousprofessorina työskentelevä Kotlikoff esittää yritysverotuksen nollaamista ensisijaisesti kotimaansa poliitikoille, mutta esityksen perustelut ja niiden taustalla oleva tutkimustieto lienee sovellettavissa mihin tahansa kansainväliselle kilpailulle alttiiseen maahan – kuten Suomeen.

Jos Kotlikoffin ja hänen tutkimuskumppaneidensa tutkimustulokset johtopäätöksineen pitävät kutinsa, olisi ehkä Suomenkin parasta osallistua kansainväliseen verokilpailuun omaa yritysverokantaa radikaalisti alentamalla ennemmin kuin viivyttelemällä, investointikatoa haikailemalla ja yritysten laillista verosuunnittelua paheksumalla.

Kotlikoffin ehdotusta karkeasti pelkistäen voinee tiivistää, että muita maita korkeampi verokanta tai verokannan nosto merkitsevät investointien ja työpaikkojen menetyksiä ja muita matalampi verokanta tai verokannan tuntuva lasku kääntävät investointien ja työpaikkojen virran takaisin kotimaahan.

Nopein alentajahyötyy eniten

Professori Kotlikoff esittelee radikaalin ja poliittisesti tulenaran ehdotuksensa kirjoituksessa, jonka taloustieteilijöiden suosittu VoxEU-sivusto julkaisi viime viikolla.

Kirjoitus perustuu keskeisine johtopäätöksineen laajaan tutkimukseen, jonka toteutusta ja tuloksia selostavan raportin yhdysvaltalainen NBER-tutkimuslaitos julkaisi viime kuussa.

Tutkimuksen ovat laatineet Kotlikoff ja saksalaisen Würzburgin yliopiston tutkijat Hans Fehr ja Sabine Jokisch sekä niin ikään saksalaisen Oberlin korkeakoulun tutkija Ashwin Kambhampati.

Tutkimuksessaan Koflikoff ja kumppanit ovat rakentaneet monimutkaisen talousmallin, jonka avulla he ovat simuloineet yritysten käyttäytymistä ja ennen kaikkea investointipäätöksiä vaihtoehtoisilla veromalleilla.

Tutkijat ovat halunneet selvittää, miten yritysverotuksen eri verokannat ohjaavat investointeja eri maihin sekä miten tämä vaikuttaa työpaikkojen, ansiotulojen ja lopulta myös julkisen talouden verotulojen jakautumiseen maiden kesken.

Tutkimus keskittyy Yhdysvaltoihin, mutta tutkijat toteavat, että tämän tutkimuksen tulosten ja johtopäätösten puolesta kyse voisi yhtä hyvin olla jostakusta pienestä avoimesta taloudesta.

Sattumoisin esimerkiksi Suomi on pieni ja viennistä riippuvainen avoin talous.

Tämän tutkimuksen perusteella verotukseen perustuvan kilpailun yritysten investoinneista voittaa se maa, joka laskee omaa yritysverotustaan nopeammin ja alemmas kuin muut maat.

Parhaan hyödyn yritysverokannan nollaava maa saisi, jos muut maat jättäisivät oman verotuksensa ennalleen eivätkä seuraisi esimerkkiä. Viivyttelijä häviää.

Lisää työpaikkojaja lisää hyvinvointia

Yritysverotuksen radikaali keventäminen aina nollakantaan asti edistää koko kansantalouden hyvinvointia, väittävät professori Kotlikoff ja kumppanit.

Heidän mukaansa näin käy, kun ensin lisääntyvät investoinnit ja heti perään tuotanto, työllisyys, tuottavuus, reaaliansiot ja kansantalouden säästöt. Hyvin pian muutoksen jälkeen alkaa niin sanottu veropohja vahvistua, uskovat tutkijat.

Nämä meikäläisestäkin yritysverokeskustelusta tutut dynaamiset vaikutukset toisivat suuren osan aluksi menetetyistä verotuloista takaisin uusina verotuloina, mutta tutkivat eivät kuitenkaan usko uusien verotulojen kokonaan kustantavan verokannan alennusta.

Suorien verotulojen asemesta he laskevat yritysverotuksen nollaamisesta koituvan merkittäviä hyvinvointihyötyjä niin muutoksen aikaan työssä käyvälle ja veroja maksavalle kuin myöhemmillekin sukupolville.

Kaikkien kansanosien hyvinvointi kohenee tutkijoiden mukaan siitä hyvästä, että kansantalouteen syntyy lisää työpaikkoja, tuloja ja kysyntää. Se on heidän mielestään parempi vaihtoehto kuin investointien, työpaikkojen ja tulojen menettäminen kilpailijamaihin.

Jos yritysverotuksen nollaaminen on poliittisesti liian vaikeata, on tutkijoiden mukaan toinenkin keino saavuttaa melkein yhtä hyviä vaikutuksia.

Se on yritysverokannan tuntuva alennus yhdessä veropohjan merkittävän laajennuksen ja verohuojennusten ja -tukien karsimisen kanssa. Pelkkä veroaukkojen tukkiminen ei kuitenkaan riitä, vaan tutkijoiden mukaan verokanta on laskettava alle kymmeneen prosenttiin.

Yritykset vainvälikappaleita

Professori Kotlikoffin ja hänen tutkijakumppaniensa esitys nollan prosentin yritysverokannasta voi äkkiseltään tuntua omituiselta tai suorastaan raivostuttavalta. Ehdotus voi näyttää yritykseltä kasvattaa ennestäänkin suurituloisimpien tuloja yhä suuremmiksi ja näin voimistaa tuloerojen kasvua.

Kotlikoff ja tukijakumppanit eivät kuitenkaan ota kantaa kansantalouden sisäiseen tulonjakoon tai sen muuttamiseen suuntaan tai toiseen. He keskittyvät tutkimaan, miten kansantalous voisi kasvattaa kaikkien tulojensa summaa eivätkä puutu summan jakamiseen.

Tutkimuskoe yritysverotuksen laskemisesta jopa nollaan prosenttiin muistuttaa, että yritykset eivät ole kansalaisia eivätkä missään olosuhteissa lopullisia verojen maksajia.

Yritykset ovat välikappaleita, joiden avulla yritysten omistajat, rahoittajat ja henkilökunta voivat ansaita tuloja. Nuo tulot ovat joko pääoma- tai palkkatuloja, ja niitä vastaanottavat kansalaiset maksavat tuloistaan veroja.

Kotlikoffin ja kumppaneiden tutkimuksen oletuksiin kuuluu, että yritystoiminnan verojen periminen yritykseltä eikä omistajilta, rahoittajilta ja palkansaajilta ei juurikaan kasvata verottajan verotuloja mutta on omiaan heikentämään yrityksen kykyä investoida uuteen tuotantoon ja uusiin työpaikkoihin.

Hyöty ei pelkästäänrikkaille omistajille

Professori Kotlikoff kiistää oletuksen, jonka mukaan yritysverotuksen ratkaiseva alentaminen tai peräti poistaminen kasvattaisi yksipuolisesti varakkaimman kansanosan, kuten suurten osakkeenomistajien, pääomatuloja.

Hän perustelee kantansa vastaväitteellä, jonka mukaan erityisesti suurimpien kansainvälisten yritysten omistajilla on käytössään laaja valikoima keinoja välttää nykyisten yritysverojen maksamista. 

Esimerkiksi yrityksen tuotannon siirtäminen nykyistä matalamman yritysverotuksen maihin ennemmin kasvattaa kuin vähentää niin yrityksen kuin sen omistajienkin verotuksen jälkeisiä nettotuloja. Sen sijaan kotimaisia työpaikkoja siirto vähentää.

Tuotannon siirtäminen takaisin kotimaahan veronalennuksen jälkeen ei Kotlikoffin mukaan hyödytä pelkästään osakkeenomistajia ja suurituloisia, vaan työpaikkojen syntymisestä hyötyy koko kansantalous.

Tutkijat muistuttavat, että he tarkastelevat keinoja kasvattaa kansantalouden kokonaistuloja ja hyvinvointia, mutta eivät ota kantaa tulonjakoon eri kansanosien välillä.

Ilmeisesti he ajattelevat, että tulojen jakaminen eri kansalaisryhmien välillä vaikka pääoma- ja ansiotuloverotusta kehittämällä on helpompaa, jos jaettavien tulojen määrä ensin kasvaa.

IMF varoittaaverokilpailusta

Yksi Kotlikoffin ja tutkijakumppaneiden oletuksista on, että yritykset siirtävät tuotantoaan ja pääoman omistajat siirtävät mammonaansa vapaasti maasta toiseen niin kuin parhaaksi katsovat.

Tästä seuraa toinen taustaoletus, että investoinneista keskenään kilpailevat maat käyvät kisaa muun muassa verokilpailun keinoin. Tutkijoille tämä on yksi tutkimuksen keskeisistä tausta-asetelmista mutta ei moraalinen kysymys.

Sen sijaan verokilpailu etenkin äärimmäisissä muodoissaan on useille verokilpailussa häviölle jääneiden maiden poliitikoille vaikean päänsäryn aihe. Se on vaikea aihe myös kilpailua sovitteleville kansainvälisille yhteistyöelimille, kuten Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.

IMF julkaisi viime lokakuussa laajan raportin kansainvälisistä verokysymyksistä, joita on noussut talouspolitiikan keskusteluun finanssikriisin jälkeen.

Taantuman ja kalliiden kriisitoimien jäljiltä useiden valtioiden alijäämät ja velat ovat kasvaneet, ja nyt julkisen talouden tasapainottamista tapaillaan monessa muussakin maassa kuin Suomessa. Verokysymykset ovat väistämättä osa tätä keskustelua.

IMF viittaa raportissaan kansainväliseen verokilpailuun ja varoittaa poliittisia päättäjiä lipsumasta liian hanakkaan veroasteiden laskemiseen pelkästään kansallisten etujen tavoittelemiseksi.

Professori Kotlikoff kumppaneineen toisin sanoen suosittelee päättäjille täsmälleen niitä toimia, joista IMF varoittaa. Onkin todennäköistä, että ehdotus ei herätä vain ihastusta ja kannatusta vaan kenties myös ärtymystä.

Laillinen verosuunnittelu eriasia kuin laiton veronkierto

Kansainvälisten suuryritysten harjoittamasta verosuunnittelusta koituu vuosittain pelkästään Yhdysvaltion liittovaltiolle kymmenien miljardien dollareiden verotulon menetykset, arvioi IMF raportissaan.

Valuuttarahaston tukemissa kriisimaissa verosuunnittelusta koituneet verotulon menetykset ovat raportin mukaan joissakin tapauksissa vastanneet jopa viidesosaa kaikista valtion verotuloista.

IMF kuitenkin muistuttaa, että kaikki yritysten tai kansalaistenkaan harjoittama verosuunnittelu ei ole suinkaan laitonta veronkiertoa. Laillinen verosuunnittelu on sen mukaan eri asia kuin laiton veronkierto.

IMF:n raportti ei näe yhtä suoraviivaista yhteyttä yritysverotuksen ja talouskasvun välillä kuin Kotlikoff ja kumppanit. Sen sijaan IMF viittaa muihin tutkimuksiin, joiden mukaan yritysverotus joko vaikuttaa tai ei vaikuta investointeihin ja kasvuun.

Kyse on toisin sanoen tulkinnoista ja lisäksi erimielisistä tulkinnoista – vaikka sekaan ei sotkeutuisi lainkaan poliittisia painotuksia. Aiheen käsittely vaikeutuu lisää, kun keskustelu muuttuu poliittiseksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?