Pörssiuutiset

Tässä kisassa euro jää helposti jumboksi

Julkaistu:

Analyysi
Keskuspankit käyvät kisaa siitä, kenen valuutta heikkenee eniten. Kaikki haluavat heikon valuutan, jotta talous lähtisi kasvuun muita nopeampi. Kaikki eivät voi tätä kisaa voittaa eikä yksi voi kuin hävitä. Euron rakenne ja säännöt tarkoittavat, että se ei voi olla valuuttojen suurin pudottaja.


Maailman keskuspankit kisaavat keskenään, mikä valuutta heikkenee eniten. Näin ne uskovat välttävänsä taloutta luisumasta deflatoriseen taantumaan ja samalla auttavansa maansa talouden muita nopeammin nousuun.

Muilla mailla ja niiden keskuspankeilla on tässä valuuttakisassa paremmat mahdollisuudet menestyä kuin euromailla ja niiden keskuspankilla EKP:lla.

Rahaliiton rakenne ja säännöt estävät EKP:ltä ja euromailta useimmat sellaiset keinot ja temput, joiden avulla muut tätä valuuttasotaa käyvät. Siksi euro jää helposti muita vahvemmaksi – ja euroalue menettää talouskasvua muille.

EKP käytti viime viikolla pienen määrän jäljellä olevaa "kuivaa ruutiaan", kun se ilmoitti alentavansa ohjauskorkoa 0,5 prosentista 0,25 prosenttiin. Yksi samanlainen koronlasku vielä niin tämän lajin ruuti on loppu.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Koronlasku heikensi euroa suhteessa muihin valuuttoihin, mutta muut keskuspankit eivät välttämättä anna omien valuuttojensa vahvistua kovin pitkää aikaa ennen kuin ryhtyvät vastatoimiin.

Pieni Tšekin keskuspankki vastasi heti seuraavana päivänä keinolla, jota EKP:n on hyvin vaikea käyttää: se ryhtyi heikentämään omaa valuuttaansa korunaa suorin valuuttakaupoin lähinnä euroja ostamalla.

Aiemmin suoria valuuttakauppoja ovat käyttäneet paljon Tšekin keskuspankkia suuremmin summin esimerkiksi Sveitsin ja Japanin keskuspankit.

Kiinan ja useiden muiden kaukoidän kasvumaiden keskuspankeille samanlaiset valuuttakaupat ovat arkea. Ne ostavat kaiken aikaa suuret määrät länsimaiden valuuttoja, jossa niiden omat valuutat pysyisivät heikkoina ja vienti sujuisi entiseen malliin.

Kaikilla keskuspankeilla on valuuttakaupoissaan sama tarkoitus: oman valuutan heikentäminen. Maailman tavarakaupan markkinaosuuksista on käynnissä armoton kilpailu. Euro antaa muille etumatkaa, kun ei muuta voi.

Bernanken
kuuluisa puhe


Yhdysvaltain keskuspankin Fedin nykyinen pääjohtaja Ben Bernanke piti jo yli kymmenen vuotta sitten yhden edelleen kuuluisimmista puheistaan, jossa hän selosti keskuspankin toimia deflaation uhan torjumiseksi.

Japanin deflatorista taantumaa puineessa puheessaan Deflation: Making sure "it" doesn't happen here (Deflaatio – Miten varmistaa, että "se" ei tapahdu täällä) Bernanke luetteli vuonna 2002 tukun keinoja, jotka tepsivät senkin jälkeen, kun keskuspankki on laskenut tavanomaisen ohjauskorkonsa nollaan prosenttiin.

Tuolloin deflaation uhka väistyi muualla kuin Japanissa, joten Fedin ei tarvinnut toteuttaa Bernanken kuvaamia keinoja setelielvytyksineen. Sen sijaan viiden viime vuoden kriisissä useimmat Bernanken keinoista ovat olleet ja ovat yhä käytössä niin Yhdysvalloissa kuin monissa muissakin maissa.

Mutta euroalueella Bernanken keinoja ei ole käytössä, sen ovat estäneet rahaliiton omalaatuinen rakenne ja EKP:n muita tiukemmat säännöt.

Viisi keinoa
voittaa deflaatio


Bernanken keskeisiä keinoja deflaation torjumiseksi ja taltuttamiseksi olivat – ja ovat ilmeisesti edelleen:

1. Keskuspankki voi painaa ohjauskoron nollaan prosenttiin.

2. Keskuspankki voi painaa pitkät markkinakorot alas lupaamalla pitää ohjauskorko alhaalla vuosien ajan tai sitoutumalla ostamaan pitkäaikaisia velkakirjoja rajattomasti.

3. Keskuspankki voi painaa yksityistenkin liikkeeseenlaskijoiden lainakorot alas ostamalla yksityisiä velkakirjoja niin paljon kuin tarpeen.

4. Keskuspankki voi osallistua aggressiivisesti valuuttakauppaan heikentääkseen valuuttansa arvoa ja nostaakseen tuontihintoja.

5. Keskuspankki voi sovittaa rahapolitiikan kevennyksen yhteen julkisen talouden kevennyksen kanssa esimerkiksi rahoittamalla veronkevennyksiä setelirahoituksella.

Maailman suurista keskuspankeista Japanin BoJ on soveltanut joka ikistä Bernanken neuvoa ja Yhdysvaltain Fed on toteuttanut muunnelmia muista kuin suorista valuuttakaupoista.

Euroalueen EKP on lainannut alueen pankeille runsaasti rahaa ja luvannut ehkä ryhtyä tiukan ehdollisiin velkakirjaostoihin. Valtioiden rahoittaminen on EKP:ltä suorastaan kiellettyä.

Muita tiukempi linja voi toki osoittautua viisaaksi, jos muiden keskuspankkien rahakokeet epäonnistuvat ja päätyvät rahaolojen kaaokseen. Mutta tällä välin euroalueen rahoitusolot ovat muita kireämmät ja valuutta muita vahvempi.

Muut keventäneet
enemmän kuin EKP


Japanin keskuspankki laski oman ohjauskorkonsa likimain nollaan prosenttiin ensi kerran 1990-luvun loppupuolella ja uudestaan tämän kriisin alkuvaiheissa. Yhdysvaltain Fed laski oman korkonsa nollan prosentin tuntumaan viisi vuotta sitten.

EKP on laskenut omaa ohjauskorkoaan muita hitaammin ja pienemmin askelin. Viime viikon päätöksellä se painaa korkonsa alemmas kuin milloinkaan aiemmin, mutta Fedin ja BoJ:n korot ovat silti olleet jo vuosien ajan vielä alempana.

Muista kevennyskeinoista EKP on yrittänyt helpottaa pankkien, muiden yritysten ja valtioidenkin rahoitusta lähinnä keventämällä liikepankeille tarjoamansa rahoituksen vakuusvaatimuksia ja muita ehtoja.

EKP:n kriisitoimet ovat toki jonkin verran keventäneet euroalueen rahoitusoloja, mutta ne ovat silti edelleen selvästi suurimpia kilpailijamaita kireämmät ja paikoin erittäin kireät.

Yhdysvaltain Fed ja Japanin BoJ ovat kumpikin paisuttaneet keskuspankkirahan tarjontaa toteuttamalla velkakirja- ja arvopaperimarkkinoilla yhteensä tuhansien miljardien eurojen arvosta tukiostoja. Toimien tarkoitus on ollut kasvattaa rahan tarjontaa ja epäsuorasti myös heikentää valuuttaa.

Japanin BoJ on lisäksi toteuttanut valuuttamarkkinoilla suoriakin tukitoimia, joilla se on muita valuuttoja ostamalla pyrkinyt ujostelematta heikentämään jeniä. Näin se on halunnut tukea maan yritysten kilpailuasemaa suhteessa kansainvälisiin kilpailijoihin.

EKP:n johtajat ovat puolestaan useita kertoja kriisin kuluessa toistaneet, että EKP:lla ei ole euron ulkoiseen arvoon liittyviä tavoitteita eikä euron vaihtokurssilla ole muuta merkitystä kuin kertoa oma sanomansa euroalueen talouden kulloisestakin tilasta.

Yksi valuutta, yksi
korko ja 17 maata


Rahaliiton rakenteesta löytynee yksi selitys EKP:n muista keskuspankeista selvästi poikkeaviin toimintatapoihin.

Euro on 17 hyvin erilaisen euromaan yhteisvaluutta eikä vain yhden maan valuutta niin kuin Yhdysvaltain dollari ja Japanin jeni ovat. EKP on rahaliiton keskuspankki ja euro valuutta vailla kotimaata. Samoin euromaat ovat valtioita vailla ikiomaa valuuttaa.

Mikään korkotaso ei ole tähän mennessä ollut kaikille euromaille samaan aikaan sopiva, joten EKP on yrittänyt parhaansa mukaan säätää koron koko alueelle keskimäärin sopivaksi.

Saksan talouskunto ja hintakehitys edellyttäisivät saksalaisarvioiden mukaan nykyistä korkeampaa eikä matalampaa korkoa. Useimmille muille euromaille koronlasku lienee tervetullut helpotus taantumaan.

Samoista talouseroista johtuu, että eri euromaiden valuuttatarpeet ovat kovin erilaisia.

Kilpailukyky- ja ostovoimaerojen perusteella Saksan euron pitäisi olla tuntuvasti nykyistä vahvempi ja useimpien muiden euromaiden eurojen pitäisi olla tuntuvasti nykyistä heikompia suhteessa muihin valuuttoihin.

Euromailla on kuitenkin yhteinen euro, joka on useimpien jäsenmaiden kansallisiin oloihin väärän arvoinen. Yksittäisellä euromaalla ei ole kuitenkaan asiaan nokan koputtamista.

Pikaiset valuuttatoimet
eivät euromailta onnistu


Talouslehti Financial Timesin mukaan Saksan ja joidenkin muiden "ydinmaiden" edustajat vastustivat EKP:n neuvoston viimeviikkoista koronlaskupäätöstä. Saksan keskuspankin johtajat ovat aiemmin vastustaneet useita muitakin EKP:n kriisin aikaisia rahapolitiikan kevennystoimia.

Saksalaistulkinnan mukaan koronlasku altistaa taloutta inflatorisille paineille, kun taas EKP:n neuvoston enemmistö todennäköisesti toivoo koronlaskun päin vastoin ehkäisevän talouden deflatorisia paineita.

Kummankin tulkinnan mukaan euroalueen hintavakaus voi olla vaarassa, mutta tulkintaerosta johtuu, kumpaan suuntaan hintavakaus uhkaa horjahtaa sijoiltaan.

Aivan samanlaisin tulkintaeroin voi helposti perustella, että euro on Saksan taloustarpeisiin liian heikko mutta useimpien muiden euromaiden tarpeisiin liian vahva.

Ristiriita rajoittaa EKP:n mahdollisuuksia ja haluja tehdä euron vaihtokurssille mitään.

EKP:n valuuttatoimia rajoittaa ehkä vielä tehokkaammin se, että euroalueen valuuttapolitiikka ei kuulu EKP:n vaan Euroopan unionin neuvoston (consilium) päätösvaltaan. EKP ei saa omin päin ryhtyä suoriin valuuttatoimiin, vaikka haluaisi.

Myös Yhdysvalloissa ja Japanissa valuuttapolitiikka on muodollisesti valtiovarainministeriön eikä keskuspankin asia, mutta niiden valuuttatoimista päättää tarvittaessa kaksi tai korkeintaan kolme sopijapuolta yhdessä.

Esimerkiksi Japanissa maan hallitus käytännössä määräsi keskuspankin heikentämään jeniä. Keskuspankin edellinen johto pyristeli vastaan ja joutui väistymään, ja nyt keskuspankki tekee työtä käskettyä.

Euroalueella ei moinen olisi mahdollista, sillä yhteisvaluutta euroa koskeviin päätöksiin ottaisi osaa ainakin parikymmentä EU:n ja jäsenmaiden eri toimielintä eikä yhteisestä valuuttanäkemyksestä olisi takeita.

Ainakin pikaiset valuuttatoimet ovat muiden kuin euroalueen keinoja.

Onko setelirahoitus
tarpeen vai syntiä?


Valtion alijäämän rahoittaminen keskuspankin "setelipainon" avulla on pääjohtaja Bernanken deflaation vastaisista neuvoista todennäköisesti kiistanalaisin ja etenkin Saksassa voimakkaimpia vastalauseita herättävä keino.

Valtioiden suora rahoittaminen on EKP:ltä samoin kuin euromaiden kansallisilta keskuspankeilta yksiselitteisesti kiellettyä setelirahoitusta ja suoranaista syntiä.

Muuallakaan keskuspankit eivät ole vielä ryhtyneet suoraan rahoittamaan kotivaltioidensa alijäämiä, mutta käytännössä ne ovat tehneet aivan samaa pankkien välityksellä.

EKP:n eurovaltioille toimittama rahoitustuki on ollut vielä epäsuorempaa, sillä se on myöntänyt pankeille rahoitusta valtioiden velkakirjojen ostamiseen mutta ei ole itse ostanut velkapapereita pariin vuoteen.

Vuosi sitten EKP lupasi tarvittaessa harkita jopa rajoittamattomia tukiostoja. Tosin uusien tukiostojen ehdot olisivat tiukat, ja niiden tarkoitus olisi puolustaa euroa eikä heikentää euron vaihtokurssia tai huojentaa valtioiden rahoitusta.

Erot suurten keskuspankkien ja valtioiden suhteissa vihjaavat, miksi euro ei voi olla valuuttojen suurin pudottaja.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    2. 2

      Euroministerit vahvistivat: Kreikka pärjää nyt omillaan, Suomelle rahoja takaisin – ”Historian siipien havinaa”

    3. 3

      Perinteinen makkara ei ole enää juhannuksen ykkösgrilliherkku - näitä suomalaiset käristävät mieluiten

    4. 4

      Näin paljon kalliimpaa viina on Suomessa kuin muualla Euroopassa

    5. 5

      Kojamo listautui pörssiin – Teollisuusliitto nettosi 57000000 euroa verottomana

    6. 6

      Suomi on Euroopan kahdeksanneksi kallein maa

    7. 7

      Intelin toimitusjohtaja erosi – syynä suhde alaisen kanssa

    8. 8

      Suomalaisten velkataakka kasvaa: asuntovelkaa keskimäärin jo yli 98 000 euroa

    9. 9

      Työtön perheenäiti Tuula laski: töitä ei kannata ottaa vastaan – puolen vuoden jälkeen totuus paljastui

    10. 10

      EU:n asettamat vastatullit Yhdysvalloille tulevat tänään voimaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    2. 2

      Euroministerit vahvistivat: Kreikka pärjää nyt omillaan, Suomelle rahoja takaisin – ”Historian siipien havinaa”

    3. 3

      Nyt niitä saa: kotimainen mansikka ja peruna menevät kuin kuumille kiville – katso hintaesimerkit

    4. 4

      Työtön perheenäiti Tuula laski: töitä ei kannata ottaa vastaan – puolen vuoden jälkeen totuus paljastui

    5. 5

      Suomalaisten velkataakka kasvaa: asuntovelkaa keskimäärin jo yli 98 000 euroa

    6. 6

      Barack Obama tulossa Suomeen – tapahtuma­järjestäjä kertoo, kauanko presidentin suostuttelussa kesti

    7. 7

      Perinteinen makkara ei ole enää juhannuksen ykkösgrilliherkku - näitä suomalaiset käristävät mieluiten

    8. 8

      Näin paljon kalliimpaa viina on Suomessa kuin muualla Euroopassa

    9. 9

      Kojamo listautui pörssiin – Teollisuusliitto nettosi 57000000 euroa verottomana

    10. 10

      Suomi on Euroopan kahdeksanneksi kallein maa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työtön perheenäiti Tuula laski: töitä ei kannata ottaa vastaan – puolen vuoden jälkeen totuus paljastui

    2. 2

      Talon piti olla perusteellisesti remontoitu – vuoden jälkeen ostajalle paljastui alapohjasta todellinen pommi

    3. 3

      3 karua esimerkkiä tulo­loukuista: Perheenäiti saa töitä – käteen lisää vain 150 e/kk

    4. 4

      Laaja lakko uhkaa Helsinki-Vantaan lentokenttää – ”Tiistaina Finnairin täytyy alkaa perua lentoja”

    5. 5

      Jyskille 100 000 euron uhkasakko harhaanjohtavasta mainonnasta

    6. 6

      Berner ehdottaa taksilakiin muutosta – matkailuyrittäjät säikähtivät uutta lupavaatimusta

    7. 7

      Audin toimitusjohtaja pidätettiin

    8. 8

      Vasemmistonuoret kerää ilmiantoja epäreiluista pomoista – Jari Sarasvuo tyrmistyi: ”Mustat listat ovat laittomia”

    9. 9

      Moni piensijoittaja tuhoaa tuottonsa todella helpolla virheellä

    10. 10

      ”Osa leskeneläkkeistä on hävyttömän suuria”– epäreilua rikkaiden tukemista vai turva kriisitilanteen varalle?

    11. Näytä lisää