Korkojen nousu paljastaa: olemme velkaloukussa

Julkaistu:

Analyysi
Suomen velkataakka on vuosikaudet paisunut huimasti talouskasvua nopeammin, ja velkaa on nyt tuplaten se määrä kuin vuosikymmen sitten. Enää keinotekoisen matala korkotaso peittelee karua tosiasiaa: Suomi on velkaloukussa. Totuus paljastuu, kun korot taas nousevat – ja maksuvaikeudet alkavat.


Suomi on velkaantunut ja velkaantuu paraikaakin kovaa vauhtia, sillä julkisen ja yksityisen talouden velkataakka on jo vuosien ajan kasvanut huimasti kovempaa vauhtia kuin itse talous.

Talouskasvua nopeampi velkamäärän kasvu tarkoittaa, että Suomen suhteellinen velkaisuus pahenee ja kyky velkojen maksamiseen heikkenee. Näin käy, kun velan määrä kasvaa nopeammin kuin velkojen maksamiseen käytettävissä olevat tulot.

Vielä velkaantumisesta ei ole koitunut vaikeuksia, koska korkotaso on euroalueen velkakriisin takia painunut historiallisen matalaksi ja näin hillinnyt korkomenoja.

Suorastaan keinotekoisen matala korkotaso on ollut Suomelle samaan aikaan helpotus ja houkutus. Se on helpottanut yhä mittavampien velkojen hoitamista mutta samalla se on houkutellut niin julkista kuin yksityistäkin taloutta aina vain raskaampaan velkaantumiseen.

Tämä helpotus päättyy, kun korot aikanaan taas nousevat. Silloin selkiää kelju seikka: Suomi on velkaloukussa.

Velkaa yhteensä
300 miljardia euroa


Hallituksen tuoreen budjettiesityksen mukaan valtion velka kasvaa ensi vuonna noin sataan miljardiin euroon. Tämä tietää valtiolle mittavampaa velkalastia kuin milloinkaan aikaisemmin, ja siksi juuri valtion velkaantuminen on noussut otsikoihin.

Sata miljardia euroa on kuitenkin pientä sen rinnalla, kuinka raskas velkataakka meillä suomalaisilla on yhdessä ja erikseen kaiken kaikkiaan kannettavanamme.

Suomen julkisen ja yksityisen talouden koko velkamäärä on yhteen laskien pian 300 miljardia euroa, ja tämän vuoden loppuun mennessä tuo luku menee melkoisen varmasti puhki.

Huima velkamäärä kertyy kokoon, kun viimeaikaisen velkaantumisvauhdin perusteella arvioidaan velkamääriä tämän vuoden lopussa ja lasketaan yhteen:

1) valtion ja kuntien yhteensä 120 miljardin euron velat,

2) kotitalouksien yhteensä 120 miljardin euron velat ja

3) yritysten yhteensä 65 miljardin euron pankkivelat.

Näin velkoja yhteen ynnäämällä taakka kasvaa jopa hivenen yli 300 miljardin euron.

Näin käy, vaikka potista jää vielä uupumaan suurimpien yritysten suoraan rahoitusmarkkinoilta tai ulkomaisista pankeista hakema velkarahoitus samoin kuin pankkien ja muiden rahoitusalan yritysten velat. Niinpä arvio 300 miljardin velkataakasta kuvaa Suomen koko velkamäärää ennemmin ala- kuin yläkanttiin.

Aikanaan maksettavaa velkaa on joka tapauksessa rutkasti. Onko sitä jo liian rutkasti, selviää viimeistään korkojen seuraavassa nousussa. Se on Suomen talouden todellinen rasituskoe.

Omatekoinen
stressitesti


Taloussanomat selvitti omatekoisella ja kaikin puolin kotikutoisella stressitestillä, mitä korkotason kohoaminen maksaa Suomelle. Yksinkertainen laskuharjoitus vihjaa, että velkaloukku voi muuttua ahtaaksi yllättävän herkästi.

Jos korollista velkaa on 300 miljardia euroa, tietää jokainen yhden prosenttiyksikön koron nousu kolmen miljardin euron lisää vuotuisiin korkomenoihin. Korkojen pomppaaminen kaksi prosenttiyksikköä korkeammiksi tietää kuusi miljardia euroa entistä raskaampia korkomenoja.

Summat kasvavat sitä suuremmiksi mitä kovempaa vauhtia velkamäärät jatkavat kasvuaan.

Muutoksen voimaa korostaa se, että korkomenot ovat nykyisellään erittäin pienet suhteessa velkamäärään. Suomen yksityisten velkojen keskikorko on kahden prosentin tuntumassa ja julkisten velkojen korkorasitus vielä keveämpi.

Valtion, kuntien, kotitalouksien ja yritysten yhteenlasketut korkomenot ovat tänä vuonna arviolta vähän yli viisi miljardia euroa.

Tahtoo sanoa, että parin prosenttiyksikön korotus korkoihin kasvattaisi velkojen vuotuisen korkorasituksen yli kaksinkertaiseksi noin viidestä miljardista yli kymmeneen miljardiin euroon.

Korkorasitus kasvaisi toisin sanoen suhteellisen nopeasti yli kaksinkertaiseksi, vaikka kyse olisi edelleen tavanomaisista alle viiden prosentin koroista eikä suinkaan minkäänlaisista poikkeusolojen kriisikoroista.

Velkojen hoito
ei suju leikiten


Korkorasituksen kasvusta voi yllättävän herkästi koitua ongelmia, jos velkamäärä jatkaa talouskasvua nopeampaa kasvamistaan.

Vaikeudet ovat sitä varmempia mitä pidempään talous taantuu, mutta velkamäärä kasvaa niin kuin viime aikoina on käynyt.

Hyvin karkeasti pelkistäen kansallisten velkojen hoitaminen sujuu melkein kuin itsestään niin kauan kuin velkaa on korkeintaan vuotuisen kokonaistuotannon verran ja kokonaistuotanto kasvaa vuosittain saman verran tai enemmän kuin velkojen korkoihin uppoaa rahaa.

Nyrkkisäännön raja-arvoihin asti velkamäärän kasvattamisesta ja lisävelasta voi parhaimmillaan olla taloudelle jopa enemmän hyötyä kuin haittaa. Näin on, kunhan lisävelan avulla syntyy enemmän lisätuloja kuin siitä koituu uusia rahoituskustannuksia.

Taantuman oloissa julkisella velkaantumisella voi toki olla oma iskunvaimentajan tehtävänsä. Jos tällainen lisävelka hillitsee talouden kokonaiskysynnän ja julkisenkin talouden tulojen supistumista enemmän kuin aiheuttaa uutta rahoitusrasitetta, voi siitä olla enemmän hyötyä kuin haittaa.

Sen sijaan yksityisen velan kasvattaminen vaikkapa vanhojen asuntojen vaihtokaupan rahoittamiseksi ei välttämättä tuota talouteen omien kulujensa vertaa hyötyä. Tällainen lisävelka on taloudelle pelkästään lisätaakka.

Suomi on edelleen euroalueen vähiten velkaisia maita, mutta Suomikin on saattanut jo ohittaa tuon hyödyllisen lisävelkaantumisen lakipisteen.Velkojen hoitaminen ei suju Suomeltakaan leikiten sen jälkeen, kun korot alkavat aikanaan taas kohota ja alati paisuvan velkataakan korkorasitus kasvaa.

Velkasuhde jo
160 prosenttia


Suomella ja suomalaisilla oli kymmenen vuotta sitten taakkanaan julkista ja yksityistä velkaa suunnilleen yhden vuoden kokonaistuotantoa vastaava määrä. Nyt velkaa on suurin piirtein puolentoista vuoden kokonaistuotantoa vastaava määrä.

Suomen julkisen talouden velkaisuuden suhdeluku on edelleen yhtenä harvoista euromaista alle 60 prosenttia suhteessa yhden vuoden bruttokansantuotteen määrään niin kuin EU-sopimusten mukaan pitääkin olla.

Mutta jos suhdeluku lasketaan uusiksi ja mukaan lasketaan julkisten velkojen lisäksi kotitalouksien ja yritysten velat, pomppaa kokonaisvelkaisuuden suhdeluku jo tänä vuonna noin 160 prosenttiin.

Velkaa on jo niin paljon ja velkamäärä niin paljon talouden kokonaistuotantoa suurempi, että velkasuhteen keventäminen talouskasvun avulla on jo hyvin vaikeata tai jopa epätodennäköistä.

Suomen julkinen ja yksityinen velkamäärä on kymmenen viime vuoden ajan kasvanut joka vuosi enemmän kuin talouden kokonaistuotanto on kasvanut. Velkaa on vuosittain kertynyt keskimäärin melkein seitsemän prosenttia lisää, kun talous on kasvanut "vain" kolmen prosentin keskimääräistä vuosivauhtia.

Tämän velkaloukun rakentaminen ja virittäminen sekä siihen kömpiminen on kestänyt yli kymmenen vuotta. Loukun purkaminen ilman vahinkoja kestää vielä kauemmin.

Velkaantuminen
aisoihin ihmeillä


Suomen velkataakan – ja siihen liittyvän korkoriskin – purkaminen taas siedettäväksi talouskasvun voimin lienee teoriassa mahdollista, mutta käytännössä se onnistunee vain hyvin epätodennäköisen talousihmeen avulla.

Tällainen talousihme toteutuisi ja tekisi tehtävänsä, jos:

A) Suomen talous karistaisi äkisti taantuman pölyt päältään ja kokonaistuotanto ampaisisi vähän yli viiden prosentin vuosittaiseen kasvuun,

B) samaan aikaan ihme hidastaisi Suomen kokonaisvelan kasvuvauhdin alle puoleen totutusta eli vähän alle kolmeen prosenttiin vuodessa, ja

C) lopulta ihme takaisi vielä, että talous kasvaisi yli viiden prosentin vuosivauhtia ja velkamäärä kasvaisi alle kolmen prosentin vuosivauhtia seuraavien 20 vuoden ajan.

Tuo aika olisi talousihmeen kestettävä keskeytyksettä ennen kuin Suomen talous saisi taas kokonaistuotantoa aikaiseksi saman verran kuin taloudessa on velkataakkaa.

Jos ihmettä ei kuitenkaan kuulu, ja jos talouskasvu yltää edes kolmen prosentin keskivauhtiin ja velkamäärä jatkaa edes viiden prosentin vuosikasvua, on Suomen velkaisuuden suhdeluku 20 vuoden kuluttua pitkälti yli 200 prosenttia.

Silloin tarvitaan tyystin toisenlaisia talousihmeitä korkojen maksamiseen.

Stressitesti Suomen korkoriskistä
Rasituslaskelma Suomen kokonaisvelan (valtion, kuntien, kotitalouksien ja yritysten velat) korkoriskistä. Oletukset: velan määrä kasvaa 5%/v ja bkt kasvaa 3%/v. Alkutila Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin velkatilastoista.

 Julkinen jaKorot,Korot,Korot,Korot,
 yksit. velkamrd eur,mrd eur,mrd eur,mrd eur,
 yhteensä,jos keski-jos keski-jos keski-jos keski-
Vuosimrd eurkorko 2 %korko 3 %korko 4 %korko 5 %
20143216,49,612,816,0
20153376,710,113,516,8
20163547,110,614,217,7
20173717,411,114,918,6
20183907,811,715,619,5
20194108,212,316,420,5
20204308,612,917,221,5
20214529,013,518,122,6
20224749,514,219,023,7
202349810,014,919,924,9
202452310,515,720,926,1
202554911,016,522,027,4
202657611,517,323,028,8
202760512,118,224,230,3
202863512,719,125,431,8
202966713,320,026,733,4
203070014,021,028,035,0
203173514,722,129,436,8
203277215,423,230,938,6
203381116,224,332,440,5
      
 SuomenJulkinen jaKorot,Korot,Korot,
 kokonais-yksit. velka%/bkt,%/bkt,%/bkt,
 tuotanto,yhteensä,jos keski-jos keski-jos keski-
Vuosimrd eur%/bktkorko 3 %korko 4 %korko 5 %
20141971624,96,58,1
20152031665,06,68,3
20162101695,16,88,4
20172161725,26,98,6
20182221755,37,08,8
20192291795,47,28,9
20202361825,57,39,1
20212431865,67,49,3
20222501905,77,69,5
20232581935,87,79,7
20242651975,97,99,8
20252732016,08,010,0
20262822056,18,210,2
20272902096,38,310,4
20282992136,48,510,6
20293082176,58,710,8
20303172216,68,811,1
20313262256,89,011,3
20323362306,99,211,5
20333462347,09,411,7
Lähde: Taloussanomat


Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Brexit maksaa Britannialle 5 miljoonaa euroa tunnissa, vaikkei ole edes vielä tapahtunut

    2. 2

      Samsung antoi tulosvaroituksen – hinnat syöksyivät ennakoitua jyrkemmin

    3. 3

      Finnwatch: Valion alihankkija peri työntekijöiltä laittoman korkeita maksuja ja leikkasi palkkoja

    4. 4

      Työllisyysaste 72,5 prosenttia – ”Kovin vahvoina lukuja ei voi pitää”

    5. 5

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    6. 6

      Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni

    7. 7

      Apple rynnisti odotetusti sisältöjen kimppuun – aloittaa video-, peli- ja uutispalvelut

    8. 8

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    9. 9

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    10. 10

      Valtiovarainministeriön budjettipäällikön virkaan yhdeksän hakijaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Brexit maksaa Britannialle 5 miljoonaa euroa tunnissa, vaikkei ole edes vielä tapahtunut

    2. 2

      ”Parempaa Mikkoa” etsinyt ohjelmistoyhtiö sai rajun arvosteluryöpyn –”Sovinisminne kuvottaa”

    3. 3

      Ravintoloitsija myi keskiolutta kassan ohitse ja hyötyi 70 000 euroa – uusi järjestelmä salli pienemmän tuomion

    4. 4

      Finnwatch: Valion alihankkija peri työntekijöiltä laittoman korkeita maksuja ja leikkasi palkkoja

    5. 5

      Alkon varapuheenjohtaja HS:ssä: Viinien vapauttaminen saattaisi lopettaa Alkon – ja tuoda viinat kaupan hyllylle

    6. 6

      Danske: Velat ja pikavipit tulleet nuorille erittäin tutuksi

    7. 7

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    8. 8

      Apple rynnisti odotetusti sisältöjen kimppuun – aloittaa video-, peli- ja uutispalvelut

    9. 9

      Valtiovarainministeriön budjettipäällikön virkaan yhdeksän hakijaa

    10. 10

      Fedin Evans: Korkojen laskemista ei voi sulkea pois vaihtoehdoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    2. 2

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    3. 3

      Synkkä arvio ekonomistilta: Eläkkeiden pienentäminen on hyvin todennäköistä

    4. 4

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    5. 5

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    6. 6

      Riita helsinkiläisessä taloyhtiössä: parveke maksoi 44 000 euroa ja käräjöinti 40 000 euroa

    7. 7

      Onko eläkkeitä pakko leikata? Näin asiantuntijat vastaavat: ”Minä en ymmärrä argumenttia ollenkaan”

    8. 8

      Autopomo julisti, että työntekijä pitäisi ampua – sen jälkeen alkoi helvetillinen simputus

    9. 9

      Taksien jättiselvitys paljastaa uudistuksen voittajat ja häviäjät: Hinnat nousseet ympäri Suomen, Kela-kyydeissä jopa vaaratilanteita

    10. 10

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    11. Näytä lisää