Yhtiö jakautuu – sijoittaja, selvitä nämä asiat - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Kun yhtiö jakautuu, selvitä kolme asiaa

Kun pörssiyhtiö kutsuu omistajansa päättämään mahdollisesta jakaantumisesta, mielessä pyörii monta kysymystä siitä, miten oman sijoituksen nyt käy. Selvittää kannattaa ainakin kolme asiaa.

23.8.2013 6:01 | Päivitetty 22.8.2013 15:43

Kun jakautumista suunnittelevan yhtiön kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen tupsahtaa postiluukusta, tieto voi olla ensimmäinen uutinen yritysjärjestelystä vähemmän markkinoita seuranneelle sijoittajalle.

Sijoittajaa kiinnostavien tietojen löytäminen kutsusta ei ole aina yksinkertaista. Melko helppoa on selvittää, miten ilmoittaudutaan mukaan kokoukseen nauttimaan yhtiön tarjoamat pullakahvit. Vaikeampaa on tulkita, miten piensijoittajan osakesalkku muuttuu yhtiön jakautuessa.  Sijoittajan on selvittää itselleen kolme asiaa: 1. onko jakaantuminen järkevää, 2. missä suhteessa uudet osakkeet jaetaan, ja 3. onko uuden yhtiön osakkeissa samanlainen äänivalta ja osinko-oikeus kuin vanhoissa.Taloussanomat selvitti, miten helposti sijoittaja löytää tietoa jakautumista suunnittelevasta Metsosta

Asiantuntijoina olivat Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius, tutkimusyhtiö Inderesin analyytikko Juha Kinnunen sekä Espoon-Kauniaisten Osakesäästäjien toiminnanjohtaja Jaakko Ravald. Metson lakiasiainjohtaja Aleksanteri Lebedeff vastasi kysymyksiin.

1. Onko jakautuminen järkevää?

– Yhtiön jakautuminen on järkevää, jos toimialat ovat erillisiä ja niillä ole toisiaan tukevia synergiaetuja, sanoo Timo Rothovius.

Metson elokuun lopulla lähetetyssä yhtiökokouskutsussa luetellaan kyseessä olevat toimialat ja kerrotaan, miten ne on tarkoitus jakaa.

– Tarkempaa tietoa jakautumisen perustasta ja tavoitteista on jakautumissuunnitelmassa yhtiön verkkosivuilla. Ensimmäinen tiedote näistä asioista julkistettiin jo toukokuussa hallituksen hyväksyttyä jakautumissuunnitelman, sanoo Metson Aleksanteri Lebedeff.

Inderesin Juha Kinnusen mukaan Metsossa on nähtävissä selkeitä etuja siinä, että jaettuja yhtiöitä voidaan kehittää itsenäisinä ja sijoitusprofiililtaan erilaisina yhtiöinä.

– Metson kaivosliiketoiminnassa on potentiaalia tulevaisuuden kasvuyhtiöksi, kun taas massa-, paperi- ja voimantuotantoa tarjoava Valmet voisi olla hyvä osinkoyhtiö. Kaivosliiketoiminnan tulevaisuuden näkymät ovat pitkällä tähtäimellä hyvät. Paperintuotantoon liittyvät suuret haasteet painavat kuitenkin syntyvän Valmetin näkymiä, sanoo Kinnunen.

Osakesäästäjien Jaakko Ravald tulkitsee jakautumisen järkevyyttä myös suursijoittajien käyttäytymisestä.

– Jos suursijoittajat alkavat luopua omistuksistaan, tilanne näyttää huonolta tai yhtiön kurssilla ei uskota enää olevan nousumahdollisuuksia. Tilanteesta saa tietoa seuraamalla jakautumisuutisen jälkeen, nouseeko yhtiön päivävaihto poikkeavan suureksi, toteaa Ravald.

2. Missä suhteessa omistuksesi yhtiöissä on jakaantumisen jälkeen?

Yleinen käytäntö jakautuessa on, että yhtä vanhaa osaketta vastaan saa yhden uuden yhtiön osakkeen lisää.

– Kaikkia osakkeenomistajia tulee kohdella tasavertaisesti, joten omistussuhteesi pitäisi säilyä samana, sanoo Timo Rothovius.

Metson verkkosivuilta löytyvä jakautumissuunnitelma on laaja. Pitkän selaamisen jälkeen Osakesäästäjien Jaakko Ravald löytää tiedon siitä, että yhdellä Metson osakkeella saa yhden Valmetin osakkeen.

– Täytyy sanoa, että yhtiö olisi voinut osakasystävällisesti kirjoittaa tiedon yhtiökokouskutsuun. Osakeyhtiölaki ei kiellä lisäämästä kirjeeseen enemmän tietoja kuin laki vaatii. Metson kirje 60 000 osakkaalle on niin iso panostus yhtiölle, että sijoittajia voisi lähestyä vielä myönteisemmin, sanoo Ravald.

Metson Aleksanteri Lebedeff sanoo, että kutsu on laadittu ja lähetetty osakeyhtiölain käytännön mukaan: esillä on ehdotusten keskeinen sisältö. Myös tieto osakkeiden jakosuhteesta on julkaistu sähköisessä tiedotteessa jo toukokuussa.

3. Millaiset oikeudet ja äänivalta osakkeillasi on?

Jos yhtiöllä on osakkeita useampia erilaisia lajeja, ne voivat olla keskenään eriarvoisia. Eroja voi olla esimerkiksi osinkotuotossa tai osakkeiden äänivallassa. Tavallisesti uudessa yhtiössä osakas saa saman osakelajin osakkeita kuin hänellä on vanhassakin yhtiössä.

Metson tapauksessa tieto löytyy verkosta jakautumissuunnitelmasta. Jaakko Ravald huomaa jakautumisvastikkeesta kertovasta kohdasta selviävän, että uudessa yhtiössä on vain yksi osakelaji.

Jakautumissuunnitelmassa on myös tärkeä tieto, että osakas saa uudet osakkeensa ilman mitään toimenpiteitä.

– Prosessi on osakasystävällinen, sillä passiivisuus ei aiheuta sijoittajille oikeudenmenetyksiä. Osakkeet näkyvät jakaantumisen jälkeen arvo-osuustilillä, sanoo Metson Aleksanteri Lebedeff.

Sijoittajat uskovat tuottoonSijoittajat ilahtuvat usein jakautumisista, sillä pörssissä on nähty niiden yhteydessä paljon arvonnousua.

– Hyvä esimerkki on kesäkuun lopussa tapahtunut kiinteistöpalveluyhtiö Caverionin irtautuminen rakennusyhtiö YIT:stä. Irtautumishetkellä YIT:n kurssi oli vähän yli 13 eurossa. Nyt YIT maksaa yli kymmenen euroa, ja Caverion runsaasti yli neljä euroa, sanoo Juha Kinnunen.

Jaakko Ravald muistaa lisää onnistumisia.

– Cargotecin irtautuminen Koneesta on ollut menestys. Kone on noussut yli kuuteenkymppiin ja Cargotecin kurssi on 27 eurossa. Samoin Oriola KD irtautui onnistuneesti Orionista. Itse asiassa Metsokin on jakautunut aikoinaan UPM Kymmenestä, josta se listattiin pörssiin Rauma-nimellä, sanoo Ravald.

Aivan sokeasti jakaantumisiin ei kannata luottaa.

– Aspocompin  osake tuli rytinällä alas sen irtauduttua Asposta. Samoin haastavan toimialan Suominen sukelsi kun se irrotettiin Lassila-Tikanojasta, sanoo Ravald.

Tarkkaile osakeantivaltuutuksia Ylimääräinen yhtiökokous käsittelee yhtiöiden jakaantuessa myös hallitukselle annettavia osakeantivaltuutuksia. Monesti antivaltuutukset ovat pitkään voimassa olleita, eikä niiden suhteen ole ollut ongelmia. Laajoissa valtuutuksissa voi kuitenkin piillä riskejä.

– En valtuuttaisi yleensäkään hallitusta päättämään kovin suurista osakeanneista ilman rajoituksia. Esimerkiksi Talvivaaran hallitus myi suunnatussa annissa osakkeita alihintaan muutamalle sijoittajalle ja heikensi muiden omistajien sijoitusten arvoa, sanoo Timo Rothovius.

Jaakko Ravaldin mielestä osakeanteihin pitäisi asettaa myös rajoite, joka estää johdon yliampuvat osakekannustinjärjestelmät.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?