Pörssiuutiset

Väärin sammutettu – näin troikka mokasi Kreikassa

Julkaistu:

Analyysi
Kreikalla on yhä rutkasti runsaammin velkaa kuin se kykenee maksamaan, ja siksi edessä on uusi mittava velkasaneeraus. Seuraavaksi on leikattava Suomen ja muiden eurovaltioiden hätäluottoja, mikä tietää Suomellekin tappioita. Tuore tutkimus vihjaa, että tämä on "troikan" syytä – se mokasi Kreikan viimevuotisen velkasaneerauksen ja päästi pankit liian helpolla.


Kreikan valtiolla ja sen rahoittajilla on edessään vielä ainakin yksi mittava velkojen leikkaus ennen kuin valtion rahoitusasema vahvistuu likimainkaan vakaalle tolalle ja se saavuttaa niin sanotun velkakestävyyden.

Uuden velkasaneerauksen tarpeesta ovat lyhyen ajan kuluessa kirjoittaneet esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n taloustutkijat.

Viime viikolla julki vuotaneiden tietojen mukaan nyt myös Saksan keskuspankki Bundesbank on päätynyt samaan tulkintaan: Kreikka ei selviä vaan tarvitsee uusia tukitoimia.

Kreikan uusi velkasaneeraus merkitsee jokseenkin varmasti leikkauksia Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamiin ja takaamiin hätäluottoihin, sillä muunlaista velkaa ei ole jäljellä sen vertaa kuin velkakestävyyden palauttamiseksi olisi tarpeen leikata.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kreikan uusi saneeraustarve niin kuin Suomeakin odottavat saneeraustappiot ovat karkeasti ottaen troikan eli EU-komission, euroalueen keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n syytä.

Tuore tutkimus osoittaa, että troikka tyri viimevuotisen Kreikka-saneerauksen raskaasti.

Velkasaneeraus ei
täyttänyt tarkoitustaan


Tutkimuslaitos CEPR (Centre for Economic Policy Research) julkaisi viime viikolla tutkimusraportin, joka ruotii Kreikan valtion velkataakkaa viime vuonna keventäneet saneeraustoimet perin juurin vahvuuksineen ja heikkouksineen.

Tutkimuksen on laatinut valtioiden velkakriisien raskaan sarjan asiantuntijat, yhdysvaltalaisen Duken yliopiston lakiprofessori Mitu Gulati, Münchenin yliopiston talousprofessori Christoph Trebesch ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin pääekonomisti Jeromin Zettelmeyer.

Heidän tutkimusraporttinsa otsikko on melkein yhtä kolkko kuin tutkimuksen aihekin: The Greek Debt Restructuring: An Autopsy (=Kreikan velkasaneerauksen ruumiinavaus).

Tutkijat eivät itse suoraan syytä troikkaa tyrimisestä eivätkä he muutoinkaan tyrmää viimevuotisia saneeraustoimia pelkästään tyrimiseksi.

Sen he kuitenkin tekevät selväksi, että velkasaneeraus ei ollut likimainkaan niin tehokas ja hyödyllinen kuin se olisi kohtuullisin lisäponnisteluin ja velkakriisien asiantuntijain neuvoja noudattamalla voinut olla.

Sekin käy selväksi, että saneeraus toteutettiin vahvuuksineen ja heikkouksineen pääosin troikan komennossa. Tällä perusteella voinee päätellä, että saneerauksen vahvuudet ovat troikan saavutuksia ja heikkoudet sen epäonnistumisia.

Ja koska velkasaneeraus ei täyttänyt tärkeintä tarkoitustaan – se ei palauttanut Kreikan velkakestävyyttä – näyttää saneeraus yhdellä arvosanalla sanoen ennemmin tyrimiseltä kuin täysosumalta.

Leikkaamatta jäi
60 miljardia euroa


Kreikan valtio toteutti viime vuonna taloushistorian rahamääräisesti mittavimman velkasaneerauksen, jossa valtion yksityisten rahoittajien saatavista leikattiin kahdessa erässä yli puolet pois päiviltä.

Kreikan velkavastuita ja samalla valtion velkojien saatavia leikattiin eri keinoin yhteensä yli sadan miljardin euron nimellisarvosta. Tämä oli mojovampi leikkaus kuin Argentiinan ja Venäjän valtioiden edellisissä ennätyskupruissa yhteensä.

Mammuttisaneeraus ei kuitenkaan riittänyt palauttamaan Kreikan rahoitusasemaa kestävälle tolalle, niin surkeaan jamaan heikoimman eurovaltion rahoitus ja talous olivat suistuneet.

Saneeraustutkijoiden mukaan Kreikan velkakestävyyden palauttaminen olisi vaatinut velkasaneerauksen toteuttamista paljon aikaisemmin kuin tapahtui ja velkojen leikkaamista vielä rutkasti rujommin kuin tapahtui.

Näin ei kuitenkaan käynyt, koska troikka tyri ensin kiistämällä koko saneeraustarpeen ja vetkuttelemalla saneerausta kuukausikaupalla sekä lopulta tosiasioille antauduttuaankin toteuttamalla saneerauksen aivan liian keveänä.

Tutkijat arvioivat, että troikan lepsuilu päästi Kreikan kansainväliset rahoittajapankit kaiken kaikkiaan jopa 60 miljardia euroa keveämmin saatavien leikkauksin kuin olisi ollut leikattavissa ilman vakavaa finanssikaaoksen vaaraa.

Velkasaneerauksen aikaisempi ja ankarampi toteutus olisi tutkijoiden mukaan todennäköisesti säästänyt Kreikan uuden velkasaneerauksen tarpeelta. Samalla se olisi todennäköisesti säästänyt Suomen ja muiden eurovaltioiden hätäluotot saneeraukselta.

Troikka vetkutteli
toista vuotta


Saneeraustutkijat antavat troikalle kannustavaa palautetta siitä, että Kreikan velkasaneeraus ylipäätään pantiin toteen. Heidän mukaansa saneerauksella ei ollut aitoja vaihtoehtoja.

Troikka saa kehuja myös velkasaneeraukseen sovelletuista useista kekseliäistä keinoista, joita tutkijat luonnehtivat rahoitusteknistä ammattitekstiä piristävällä laatusanalla "viileä". Saneeraus sujui suhteellisen sopuisasti ilman euroalueen suistumista finanssikaaokseen.

Nokkelatkaan keinot eivät silti muuta muuksi sitä, että tutkijat osoittavat saneerauksesta enemmän puutteita ja toivomisen varaa kuin kehujen aihetta.

Yksi selkeä moitteen sija tutkijoiden mukaan on, että saneeraus kohteli Kreikan aiempia rahoittajapankkeja ja muita yksityisiä riskirahoittajia lopulta lempeämmin kuin Kreikan omia tai sitä hätäluotoin rahoittavien muiden euromaiden veronmaksajia.

Tutkijoiden mukaan veronmaksajien olisi pitänyt vetää pidempi korsi, ja heidän mukaansa se olisi ollut mahdollista.

Ensimmäinen ja pahin virhe oli viivyttää saneerausta ja jopa kiistää velkasaneerauksen tarve vielä sen jälkeen, kun Kreikan valtio oli menettänyt pääsyn rahoitusmarkkinoille.

Europäättäjät vakuuttivat eurovaltioiden velkakirjojen riskittömyyttä vielä kuukausia sen jälkeen, kun Kreikka ei saanut markkinoilta euroakaan uutta lainarahaa millään hinnalla ja olisi ilman "pelastuspaketteja" suistunut maksukyvyttömyyteen.

Tutkijoiden mielestä markkinarahoituksen katkeaminen vuoden 2010 keväällä olisi ollut oikea hetki aloittaa velkasaneerauksen valmistelut, mutta troikka tuhlasi toista vuotta ja miljarditolkulla "pelastusrahaa" tosiasioiden kiistämiseen.

Europäättäjien uho
johti viivyttelyyn


Velkasaneerauksen viivyttely avitti Kreikan rahoittajapankkeja ja muita yksityisiä rahoittajia tuntuvasti. Samalla viivyttely heikensi Kreikan omaa ja sitä "pelastavien" muiden euromaiden asemaa yhtä paljon.

Kreikka käytti koko saneerauksen lykkäämisen ja saneeraustarpeen kiistämisen ajan vanhojen velkojensa maksamiseen. Se maksoi "pelastuspakettien" miljardeilla vanhoja velkoja pankeille ja muille rahoittajilleen täyteen hintaan ja korot päälle.

Kreikka käytti saamansa apurahat kiltisti juuri niin kuin troikka komensi, vaikka samalla riskirahoittajien riskit supistuivat ja Kreikan oma velkataakka samoin kuin muiden euromaiden kriisivastuut kasvoivat tasatahtia.

Tutkijoiden päätelmä viivyttelyn syystä on arkinen mutta samalla varsin puistattava:

Etenkin europäättäjien oli pakko viivytellä totuuden hetkeä ja saneeraustarpeen tunnustamista omien kasvojensa säilyttämiseksi. Tosiasioiden tunnustaminen oli vaikeata ja hidasta sen jälkeen, kun päättäjät olivat vuoron perään luvanneet olla milloinkaan saneeraamatta yhdenkään eurovaltion velkoja.

Lisää aikaa haaskaantui hedelmättömiin keskusteluihin kosmeettisista pehmosaneerauksista, joista olisi parhaimmillaankin koitunut korkeintaan pientä hienosäätöä Kreikan velanmaksuun mutta ei aitoa kevennystä velkataakkaan.

Ja mikä pahinta, koko viivyttelyn ajan Kreikka maksoi vanhojen lainojensa lyhennyksiä ja korkoja kuin sillä ei olisi rahoituksessa huolen häivää. Tätä tutkijat tuntuvat pitävän suoranaisena emämokana.

Vapaaehtoinen
ja turhan lempeä


Europäättäjien alkuperäinen ja sinnikäs saneeraustarpeen kiistäminen ei johtanut ainoastaan velkasaneerauksen viipymiseen vaan se johti epäsuorasti myös saneerauksen jäämiseen lempeämmäksi kuin olisi ollut tarpeen.

Näin kävi saneeraustutkijoiden mukaan siksi, että kasvojensa säilyttämiseksi troikan eurooppalaiset osapuolet taipuivat lopulta muodollisesti vapaaehtoisena toteutettuun kompromissisaneeraukseen mutta eivät niin ankaraan voimasaneeraukseen kuin Kreikan velkakestävyyden palauttaminen olisi edellyttänyt.

Muodollisesti vapaaehtoisin velkakirjavaihdoin ja takaisinostoin toteutettu saneeraus johti tutkijoiden mukaan käytännössä siihen, että Kreikan ja muiden eurovaltioiden näkökulmasta "rahaa jäi pöydälle" pankkien ja vipurahastojen hyväksi kymmeniä miljardeja euroja.

Kreikan kovahermoisimmat riskirahoittajat eivät lopulta taipuneet sen enempää Kreikan kuin troikan painostukseen eivätkä suostuneet mukaan saneeraukseen. Näille "vapaamatkustajille" Kreikka maksaa edelleen vanhojen velkakirjojensa lyhennyksiä ja korkoja alkuperäisten ehtojen täyteen hintaan.

Tällaiseen lempeyteen ei tutkijoiden mukaan olisi ollut välttämätöntä pakkoa, mutta näin troikka halusi jostakin syystä toimia.

Troikan tyrimisestä
heijastushaittoja


Kreikan velkasaneerauksen mokat eivät tutkijoiden mukaan rajoitu pelkästään viimevuotiseen velkasaneeraukseen. Sen sijaan niistä heijastuu haittavaikutuksia muita kriisivaltioita mahdollisesti odottaviin kriisitoimiin.

Kreikka-saneerauksen jälkeen sijoittajat osaavat pitää seuraavassa kriisipesäkkeessä varansa ja pyrkivät tiukan paikan tullen kiireen vilkkaan eroon kriisimaan kotimaisista velkakirjoista.

Näin on jo tapahtunut, kun vaikeuksissa olevien eurovaltioiden velkakirjoja on siirtynyt suurin määrin kotimaisten pankkien haltuun. Saneerausuhkaa varovat kansainväliset sijoittajat ovat jo vetäneet rahansa turvaan.

Tämä on tutkijoiden mukaan omiaan heikentämään velkasaneerausten tehoa ja kasvattamaan ennestäänkin epävakaiden kriisimaiden riskejä, jos uusiin saneerauksiin olisi tarpeen ryhtyä.

Sopimusmiina vesittää
Suomen Kreikka-vakuudet


Erityisesti Suomea koskeva haitallinen heijastus troikan Kreikka-mokista ei esiinny lainkaan tutkimusraportissa, mutta on helposti johdettavissa raportin päätelmistä.

Tutkimuksen perusteella voi päätellä kolme Suomenkin asemaan vaikuttavaa seikkaa:

1) Kreikan on saneerattava jäljellä olevaa velkataakkaansa tuntuvasti pienemmäksi ainakin vielä yhdellä velkasaneerauksella.

2) Seuraava velkasaneeraus leikkaa vääjäämättä Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamia ja takaamia hätäluottoja, koska muita ei ole sen vertaa kuin saneeraustarvetta.

3) Seuraavakin saneeraus toteutuu todennäköisimmin muodollisesti vapaaehtoisin toimin, kuten laina-aikojen pidennyksin, korkojen alennuksin ja muin lainaehtojen huojennuksin.

Suomelle tällainen ketjureaktio merkitsisi samanlaisia menetyksiä kuin muillekin eurovaltioille, vaikka Suomi on ainoana euromaana suojannut Kreikka-riskinsä mutkikkaalla vakuusjärjestelyllä.

Troikan tyrimisestä uhkaa koitua Suomellekin tappioita, sillä sattumoisin vakuusjärjestelyn toteutusta ja ehtoja määrittelevässä sopimusmassassa on juuri sopusaneerauksen kokoinen aukko.

Vakuusjärjestelyn sopimusmiinan takia Suomi ei saa sopusaneerauksen tappioihin euronkaan vertaa hyvityksiä.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    3. 3

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    4. 4

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    5. 5

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    6. 6

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    7. 7

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    8. 8

      Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    5. 5

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    3. 3

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    4. 4

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    7. 7

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    10. 10

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    11. Näytä lisää