Turhaa uhoa: Kreikka-huojennukset jo tosiasia

Julkaistu:

Analyysi
Valtiovarainministeriö vakuuttaa, että Kreikka-vakuudet pitävät eikä Suomi tingi turvastaan. VM:n mukaan olisi outoa, jos Suomi heikentäisi kovalla vaivalla hankkimaansa vakuusturvaa suostumalla Kreikan tukiluottojen huojennuksiin. Vakuuttelu kuulostaa oudolta, sillä Suomi on jo suostunut tuntuviin Kreikka-huojennuksiin.


Toukokuun 14. päivä nosti Suomen niin sanotut Kreikka-vakuudet takaisin otsikoihin. Tuolloin korkein hallinto-oikeus (KHO) määräsi valtiovarainministeriön (VM) julkistamaan vakuusjärjestelyä koskevat sopimusasiakirjat.

Samaan päivään sattui toinenkin vakuusjärjestelyyn liittyvä merkittävä tapahtuma, joka ei kuitenkaan noussut uutisotsikoihin. Ehkä olisi pitänyt.

Tapahtuman yhteys vakuusjärjestelyyn ja Suomen Kreikka-riskiin on epäsuora, mutta olennainen. Lisäksi se vesittää väitteitä, joiden mukaan Suomi ei olisi valmis vapaaehtoisesti tinkimään asemastaan ja myöntymään Kreikka-huojennuksiin.

Tuolloin nimittäin eduskunta kuuli valtioneuvoston tiedonannon "Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä".

Eduskunta hyväksyi kyseisen tiedonannon likimain ilmoitusasiana ja näin vahvisti hallituksen tiedonannon ja siihen liittyvän lakiesityksen.

Niinpä 14. toukokuuta hallitus esitti ja eduskunta hyväksyi, että Suomen ERVV:n varainhankinnalle antamaa valtiontakausta pidennetään. Eikä kyse ole vuosista vaan vuosikymmenistä.

Suomi myöntyi toisin sanoen vapaaehtoisesti ja hitustakaan hanttiin panematta Kreikalle annettavaan tuntuvaan tukiluottojen huojennukseen.

Vakuusjärjestelynsä ehtoihin Suomi ei ole vaatinut muutoksia.

Huojennus helpotti Kreikan
ja heikensi Suomen asemaa


Suomi ja muut eurovaltiot ovat aiemminkin myöntäneet Kreikalle tukiluottojen huojennuksia, mutta toukokuussa eduskunnan Suomen osalta hyväksymä huojennus on tähän mennessä mojovin.

Kreikka sai tukiluottoihinsa lisää maksuaikaa 15 vuotta, ja nyt luottojen viimeinen takaisinmaksuaika on vuosi 2058. Suomen lupaama valtiontakaus on voimassa vuoteen 2070.

Kreikka sai samalla kymmenen vuoden vapautuksen korkojen maksusta. Se on jo aiemmin saanut yhtä pitkäksi ajaksi vapautuksen tukiluottojensa pääoman lyhennyksistä. Sillä välin tukiluotot myöntäneellä ERVV:llä on noista luotoista kustannuksia ja jälleenrahoitusriski mutta ei tuloja.

Suomi ja muut eurovaltiot takaavat, että ERVV:n oma rahoitus sujuu ajallaan ja ehtojen mukaan.

Muista ERVV:n rahoittamista kriisimaista Irlanti ja Portugali saivat nekin tukiluottojensa takaisinmaksuun lisää aikaa. Seitsemän vuoden lisäaika pidensi niiden keskimääräisen laina-ajan 22 vuoteen.

Laina-aikojen pidennykset, koronalennukset ja muut huojennukset keventävät merkittävästi Kreikan ja muiden kriisimaiden velallisen asemaa. Juuri siksi niitä toteutetaan.

Samalla kaikki luottoihin annetut huojennukset kuitenkin heikentävät ERVV:n velkojan asemaa. Ja aivan yhtä paljon heikkenee myös ERVV:n varainhankintaa takaavien euromaiden kuten Suomen takaajan asema.

Ellei Kreikka kykene maksamaan ERVV:lle velkojaan, perii ERVV maksut takaajamailta kuten Suomelta. Nyt aikaa luotto-onnettomuuksille on vuosikymmeniä.

Näin saman asian ilmaisee valtioneuvoston toukokuinen tiedonanto eduskunnalle:

"Pidennetty takausaika lisää riskiä takauksen erääntymisen todennäköisyydestä valtiontakauksen voimassaoloajan aikahorisontin pidentyessä".

Jos tämä riski toteutuu ja Suomi joutuu maksamaan takaamiaan summia, ei vakuuksista ole apua. Kyse on tuolloin vapaaehtoisista menetyksistä, jollaisten varalle Suomen vakuusjärjestelyt eivät tarjoa turvaa.

Velka-armahdus mahdollinen
lainapääomaa leikkaamatta


Missä tahansa luotossa on kolme keskeistä "liikkuvaa osaa". Ne ovat lainapääoma, laina-aika ja korko. Näiden osien yhteisvaikutuksesta muodostuu velallisen vastuun ja velkojan saatavan arvo.

Velan ja saatavan arvoa on mahdollista muuttaa säätämällä mitä tahansa luottosopimuksen "liikkuvista osista".

Velan "anteeksi antaminen" ei välttämättä edellytä lainapääoman leikkaamista, vaan velka on mahdollista armahtaa vaikka kokonaan ilman lainapääoman nimellisarvon leikkaamista.

Lainapääoman leikkaus on vain yksi tapa keventää velallisen maksutaakkaa. Muut keinot ovat laina-ajan pidennys ja koron alennus.

Täydellinen velka-armahdus syntyy ilman velkapääoman leikkausta siten, että velan takaisinmaksuaika pidennetään iäisyydeksi ja korko alennetaan nollaan prosenttiin.

Velkojen "anteeksi antaminen" on kansanomainen ilmaus, jolla ei ole täsmällistä rahoitus- tai sopimusjuridista merkitystä.

Siksi esimerkiksi väite "Suomi ei suostu Kreikan tukiluottojen anteeksi antamiseen" on epämääräinen.

Jos puhe velkojen "anteeksi antamisesta" pyrkii rajautumaan pelkästään lainapääomien nimellisarvon leikkauksiin, mutta sivuuttaa tyystin muunlaiset lainahuojennukset, voi kyse olla jonkinlaisesta mielikuvaharhan synnyttämisestä.

Parin viime viikon kuluessa esimeriksi valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja ministeriön kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki ovat vuoron perään vakuuttaneet vakuuksien pitävyyttä ja sitä, ettei Suomen tarvitse suostua Kreikan tukiluottojen "anteeksi antamiseen".

Mitä tahansa tukiluottojen huojennuksia he tuskin kiistävät. Sellaisten kiistäminen olisi outoa, sillä niitä on pantu toteen jo moneen kertaan.

Viimeksi 14. toukokuuta annetulla valtioneuvoston tiedonannolla.

Hallitusohjelman
vaatimukset lipsuvat


Valtiovarainministeriö on perustellut Kreikan vakuusjärjestelyn pitämistä muun muassa hallitusohjelmaan kirjattujen vaatimusten avulla.

Pääministeri Jyrki Kataisen johtaman hallituksen yhä voimassa olevan hallitusohjelman mukaan Suomi suostuu myöntämään ERVV:lle Portugalin tukiohjelman jälkeen uusia takauksia vain vakuuksia vastaan.

Juuri näin on VM:n tulkinnan mukaan toimittu, kun Suomi on antanut ERVV:lle takauslupauksensa Kreikan toisen tukiohjelman ja Espanjan pankkituen rahoittamista varten.

Samainen hallitusohjelma linjaa myös, että vaadittavat vakuudet rajaavat "Suomen tosiasialliset vastuut enintään Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien hyväksymisen mukaiselle tasolle".

Tämä jälkimmäinen tarkennus näyttää unohtuneen.

Irlanti- ja Portugali-
vastuut ovat paisuneet


Suomen tosiasialliset takausvastuut ovat viimeksi toukokuun puolivälissä päätettyjen merkittävien lainahuojennusten ja takausaikojen pidennysten jäljiltä suuremmat ja pitkäkestoisemmat kuin hallitusohjelman mukaan pitäisi.

Suomi on suostunut oman takausvastuunsa ja -riskinsä kasvattamiseen Kreikan toisen tukiohjelman lisäksi Irlannin ja Portugalin tukiohjelmissa.

Suomelle kasautuneelle lisävastuulle ei ole vaadittu vakuuksien turvaa.

Hallitus on kyllä tiedonannoissaan kertonut eduskunnalle takausriskin kasvamisesta. Mutta se ei ole vaatinut vastaavaa lisäturvaa vakuuksien muodossa.

Ilmeisesti Kreikan ja Espanjan vakuusjärjestelyt ovat voimassa yhtä kauan kuin niiden koskemille tukiohjelmille kertyy mittaa. Tästä huolimatta takausvastuun toteutumisen riski kasvaa sitä suuremmaksi mitä pidemmäksi takausaika venyy.

Mutta Irlannin ja Portugalin tukiluottojen takauksille Suomella ei ole lainkaan vakuuksia.

Suomen Irlantiin ja Portugaliin liittyvät "tosiasialliset vastuut" eivät enää ole "ohjelmien hyväksymisen mukaisella tasolla". Ne ovat tuon hyväksymisen jälkeen myönnettyjen lainahuojennusten vaikutusten verran raskaammat.

Jo toteutuneet ja Suomenkin osaltaan hyväksymät tukiluottojen huojennukset epäilemättä helpottavat kriisimaiden ahdinkoa.

Samalla ne kuitenkin osoittavat, että ainakin toistaiseksi Suomi on suostunut aivan samoihin huojennuksiin kuin muutkin euromaat. Mukisematta ja vähääkään vastaan panematta.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Wall Streetillä rikottiin taas ennätyksiä

    3. 3

      Näistä kaikista Posti ja PAU kiistelevät: Tes-shoppailu, palkat, vuokratyö

    4. 4

      Jatkaako EKP enää elvytystä? Nordean von Gerich: ”Haukat ovat äänessä, kun pääjohtajuus vaihtuu”

    5. 5

      Epäonnea Vaasalle: Tesla valitsi Berliinin

    6. 6

      Postin neuvottelut käynnistyivät – tunnelma jääkylmä: ”Kun toinen haluaa 40 prosentin palkanalennuksia niin sellaista sopimusta ei tule”

    7. 7

      Postisuma seisoo – Posti myöntää: Kirjeet saattavat maata päiväkaupalla maaseudun laatikoissa

    8. 8

      Jan Hurri: Palaako varallisuusvero? Tuloerojen kasvu tuo painetta rikkaimpien verotukseen

    9. 9

      Postin neuvotteluissa ei ratkaisua, lakko jatkuu – Pau:n Nieminen: ”Keskustelun sävy hieman muuttui”

    10. 10

      Näin tunnetut sijoittajat tienasivat – vuoden sijoittajalla vaatimattomat pääomatulot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    2. 2

      Postin neuvottelut käynnistyivät – tunnelma jääkylmä: ”Kun toinen haluaa 40 prosentin palkanalennuksia niin sellaista sopimusta ei tule”

    3. 3

      Postin neuvotteluissa ei ratkaisua, lakko jatkuu – Pau:n Nieminen: ”Keskustelun sävy hieman muuttui”

    4. 4

      Postisuma seisoo – Posti myöntää: Kirjeet saattavat maata päiväkaupalla maaseudun laatikoissa

    5. 5

      Jan Hurri: Palaako varallisuusvero? Tuloerojen kasvu tuo painetta rikkaimpien verotukseen

    6. 6

      Tältä näyttää Postin kohutussa pikarekrytoinnissa – Eliel sai kuulla lakosta vasta jonottaessaan sisään

    7. 7

      Näistä kaikista Posti ja PAU kiistelevät: Tes-shoppailu, palkat, vuokratyö

    8. 8

      Paljon puhuva näky kilpailijan varastossa: näin joulupakettien lähettäjät alkoivat vältellä Postia

    9. 9

      Epäonnea Vaasalle: Tesla valitsi Berliinin

    10. 10

      A-Katsastus aloitti yt-neuvottelut – toimitusjohtaja Kivikoski: Alalla ylikapasiteettia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Avioero teki Annelista, 72, miljonäärin ja tulokuningattaren – ex-mies sai ehdottoman vankeustuomion

    2. 2

      Erkki tilasi lämpöpumpun, sitten alkoi farssi: tutuksi tulivat perintätoimisto, juristit, haastemies ja käräjäoikeus

    3. 3

      Maksatko aina suoraan tililtä? Asiantuntija kertoo, missä tilanteissa kannattaisi hyödyntää luottoa

    4. 4

      Laskut ja korvaukset, joulukortit, paketit, lehdet – näin kuukauden postilakko vaikuttaisi arkeen

    5. 5

      Annin perheen uuden kodin seinästä löytyi outo läikkä – sitten kylmiön takaa paljastui jotain painajaismaista

    6. 6

      Nikosta, 29, tuli parissa vuodessa miljonääri tuurilla – ”Niitä jaettiin käytännössä ilmaiseksi kaikille”

    7. 7

      ”Japanin Ikeaksi” kuvattu Muji avaa jättimyymälän Suomeen – 500 lahjakassin tekstissä piilee yllättävä Suomi-vitsi

    8. 8

      Sipilä pesee hallituksen kädet laittomiksi todetuista kikyistä – SAK:n puheenjohtaja tyrmistyi

    9. 9

      Järvenpään K-Citymarket on valittu maailman parhaaksi ruokakaupaksi – ”Teimme sen!”

    10. 10

      Yritti miljonääriksi 500 päivässä – näin tienasi Lauri Salovaara: ”En koe, että minun pitää nostaa palkkaa”

    11. Näytä lisää