Epäily vahvistuu: Kreikka-vakuudet yhtä tyhjän kanssa

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Valtiovarainministeriö on julkistanut lisää Suomen Kreikka-takausten turvaksi tarkoitetun mutkikkaan vakuusjärjestelyn asiakirjoja. Niinpä nyt käy entistä tarkemmin selväksi, että nämä vakuudet tuskin tuottavat Suomelle euroakaan – eivät, vaikka Kreikka-takauksia lankeaisi Suomen maksettaviksi.


Suomen puolesta niin sanottuja Kreikka-vakuuksia neuvotellut ja niistä sopinut valtiovarainministeriö (VM) julkisti myöhään maanantai-iltana lisää vakuusjärjestelyyn liittyviä sopimusasiakirjoja ja niihin liittyviä oheisasiakirjoja.

Entistä kattavammin julkistetuista asiakirjoista käy entistä kattavammin selväksi, että

1) Mutkikas järjestely on edelleen yhtä vaikeaselkoinen kuin ennenkin, mutta nyt siihen liittyvät asiakirjat ovat entistä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tarkasteltavissa.

2) Mutkikas järjestely aiheuttaa Suomelle suuren määrän suoria ja epäsuoria kustannuksia.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

3) Mutkikas järjestely kattaa korkeintaan pienen osan Suomen Kreikka-takauksiin liittyvästä kokonaisriskistä ja senkin hyvin epätodennäköisessä tilanteessa.

4) Mutkikas järjestely tuottaa Suomelle tuskin milloinkaan tuskin euroakaan.

Asiakirjamassan uumenista löytyvä sopimusmiina pitää huolen siitä, että todennäköisesti Suomi ei saa tästä vakuusjärjestelystä milloinkaan euronkaan vertaa hyvitystä.

Ei, vaikka Kreikka-takauksia lankeaisi Suomen maksettaviksi.

Tämä sopimusmiina
vesittää vakuudet


Ratkaiseva sopimusmiina löytyy koko vakuusjärjestelyn tärkeimmästä yksittäisestä sopimusasiakirjasta, niin sanotun total return swap -tuotonvaihtosopimuksen (TRS) vahvistussopimuksesta. Kyse on monimutkaisesta johdannaissopimuksesta.

Kyseinen sopimus muodostaa koko vakuusjärjestelyn kovan ytimen. Se kuvaa, mitä Suomi maksaa ja mitä Suomi aikanaan mahdollisesti saa. Se määrää, minkälaisissa tilanteissa vakuudet niin sanotusti laukeavat ja Suomi voi saada rahaa.

Sopimusmiina syntyy kahden vakuuksien laukeamisen ehtoja määrittävän lausekkeen yhteisvaikutuksesta. Ne löytyvät tuotonvaihtosopimuksen epävirallisen suomennoksen sivulta kuusi ja englanninkielisten sopimuskokonaisuuksien sivuilta 35 ja 36.

Noilla sivuilla kreikkalaispankkien (asiakirjasta riippuen Osapuoli B tai Pankit A, B, C ja D) maksulaukaisujen eli käytännössä vakuuksien laukeamisen ehdoiksi määrätään:

a) Kreikasta aiheutuva tapahtuma ja

b) Suomen ERVV-vakausvälineeltä saama maksuvaatimus, joka johtuu Kreikasta aiheutuvasta tapahtumasta.

Samoilla sivuilla määrätään, että "Kreikasta aiheutuva tapahtuma" tarkoittaa vain Kreikan omista toimista tai laiminlyönneistä johtuvia Kreikkaan liittyviä tapahtumia.

Suomeksi sanottuna Kreikka-vakuudet laukeavat ainoastaan siinä tapauksessa, että Suomi kärsii takaustappioita Kreikan sopimusrikkomusten takia.

Nämä vakuudet eivät toisin sanoen suojaa Suomea miltä tahansa Kreikka-tappioilta vaan siltä, että tappioita koituu Kreikan tukiluottojen ehtojen rikkomisesta.

Vakuuksien arvoa vesittää, että Kreikka-tappiot ovat todennäköisiä mutta Kreikan sopimusrikkomukset eivät.

Velkasaneeraus ei olisi
laukaissut vakuuksia


Kreikan valtio toteutti viime vuoden keväänä taloushistorian rahamääräisesti toistaiseksi mittavimman velkasaneerauksen – jollainen ei laukaisisi Suomen vakuuksia.

Helleenivaltion yksityiset rahoittajat kärsivät yli sadan miljardin euron tappiot. Muodollisesti kyse oli vapaaehtoisesta velkajärjestelystä mutta ei "Kreikan toimesta tai laiminlyönnistä".

Kreikka toteutti historiallisen velkasaneerauksensa Suomen ja muiden eurovaltioiden tuella, velkasopimuksia muuttamalla eikä suinkaan sopimuksia rikkomalla.

Vastaavassa tilanteessa Suomen Kreikka-vakuudet eivät olisi lauenneet, eikä Suomi olisi saanut vakuusjärjestelystä euroakaan hyvitystä. Ei, vaikka Suomi olisi joutunut maksamaan kaikki lupaamansa takaukset.

Juuri näin todennäköisesti Kreikka saa vastedeskin lainataakkansa huojennukset muiden euromaiden suostumuksella. Ja juuri näin Suomen vakuudet jäänevät laukeamatta – vaikka Suomelle koituisi takaustappioita.

Kreikka-tappioita
syntyy sopimalla


Kreikka on kriisin kuluessa saanut Suomelta ja muilta euromailta jo useita kertoja tuntuvia huojennuksia tukiluottojensa ehtoihin.

Viimeksi eduskunta hyväksyi 14. toukokuuta täysistunnossaan tuntuvan takausajan pidennyksen Suomen ERVV:lle antamiin takauksiin. Suurin osa tästäkin huojennuksesta johtui Kreikalle myönnetystä lainaehtojen kevennyksistä.

Kriisiluottojen ehtohuojennukset merkitsevät niitä myöntäneelle ERVV:lle rahoitusaseman heikennystä ja Suomenkin takaamien velvoitteiden pitkittymistä. Samalla Suomen takausriski kasvaa tai pitkittyy.

ERVV:n Kreikka-luottojen laina-aikaa on pidennetty vuoteen 2058 asti ja Suomen ERVV:lle antamien Kreikka-takausten kestoa on pidennetty vuoteen 2070 asti.

Takausajan pidentäminen rasittaa Suomen valtion rahoitusasemaa. Se merkitsee laskennallisia menetyksiä mutta ei suoranaisia takaustappioita eikä näin ollen varsinkaan vakuuden laukeamista.

Vakuus ei laukea siinäkään tapauksessa, että ERVV joutuisi maksuvaikeuksiin Kreikalle annettujen laina-ajan pidennysten tai korkohuojennusten takia ja vaatisi Suomea ja muita takaajamaita maksamaan.

Vakuus laukeaa vain, jos ERVV:n takaajamaille antama maksumääräys johtuu Kreikan laiminlyönnistä. Tällaista tuskin tapahtuu.

Poliittisesti pienemmän riesan tie lienee vastakin tukiluottojen huojentaminen, tai täysi anteeksiantaminen. Kreikan velkavastuut vaikka nollautuvat ja samalla tukiluotot muuttuvat arvottomiksi, jos ne muutetaan nollakorkoisiksi ikuislainoiksi.

Näin Kreikka-riski toteutuisi täysimääräisesti ilman, että muodollisesti lainapääomia annettaisiin anteeksi ja ilman Kreikan sopimusrikkomuksia. Suomi maksaisi täyden takauslupauksensa mukaan mutta jäisi sopimusmiinan takia ilman vakuuksia.

Vakuus kattaa pienen
osan Kreikka-riskistä


Vakuusjärjestelyn sopimuskokonaisuudesta ilmenee myös, että Suomi ei missään tapauksessa saa vakuuksista kuin pienehkön osan Kreikkaan liittyvän koko takausriskinsä enimmäismäärästä.

Rahaa on luvassa vain niukalti siinäkin epätodennäköisessä mutta vakuusjärjestelyn tuottoisuuden puolesta "parhaassa" tapauksessa, että Kreikka jättää tukiluottonsa kokonaan maksamatta ja tekee sen vielä sopimukset rikkoen.

Suomen vakuusjärjestelyn sulkutileillä on vakuutena tällä hetkellä 925 miljoonaa euroa kreikkalaispankkien toimittamaa rahaa tai arvopapereita. Se on 40 prosenttia Suomen niin sanotusta "merkityksellisestä Kreikka-vastuusta".

Vakuusjärjestelyn ehdot määrittelevät, että Suomen "merkityksellinen Kreikka-vastuu" on yhtä kuin Suomen ERVV:lle antaman Kreikka-takauksen koskeman lainapääoman määrä. Kyse on ERVV:n rahoittamasta niin sanotusta Kreikka II-tukiohjelmasta ja Suomen siihen antamasta takauksesta.

Suomen vakuusjärjestelyn "merkitykselliseen Kreikka-vastuuseen" eivät kuulu Suomen takaamat ERVV:n korkomenot tai ylitakaus, vaikka nekin altistavat Suomen Kreikka-riskille.

Kreikka II-ohjelmaan liittyvästä Suomen takausriskin enimmäismäärästä vakuusjärjestely kattaa noin 20 prosenttia. Tai kattaisi siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että Kreikasta koituu vakuusehtoja laukaisevia tappioita.

Korkotuotot
kangastusta


VM on kertonut, että vakuusjärjestelyyn kertyvän vakuuden arvo kasvaa järjestelyn kuluessa vastaamaan Suomen koko Kreikka-takausten määrää. Tämä suunnitelma ei toteudu eikä se voi toteutua. Se perustuu korkokangastukseen.

Vakuuden arvon oli tarkoitus kasvaa keskimäärin kolmen prosentin vuotuisen korkotuoton avulla 30 vuoden kuluessa yhtä suureksi kuin Suomella on Kreikka II-tukiohjelmaan liittyvää pääoman takausvastuuta.

Suunnitelma on alusta asti jäänyt tuntuvasti tavoitellusta tuotosta, sillä vakuusvarat on sijoitettu luotettavimpien eurovaltioiden velkakirjoihin. Niistä saatava tuotto ei ole kolme prosenttia, vaan se on jäänyt noin puoleen prosenttiin.

Jos hankittujen velkakirjojen korkotuotot nousevat, siitä koituu jo hankittujen vakuuspapereiden ja samalla koko vakuusjärjestelyn arvon laskua eikä suinkaan voittoja.

Lisäksi koko ajatus vakuuden kerryttämisestä korkotuottojen avulla sulkee silmät siltä seikalta, että Suomelle koituu koko vakuusjärjestelyn ja oman takausvastuunsa ylläpitämisestä rahoituskustannuksia.

Suomi näyttää toisin sanoen maksavan täyden hinnan "vakuutuksesta", joka korvaa epätodennäköisimmässä vahinkotapauksessa 20–40 prosenttia enimmäisriskistä, mutta todennäköisimmässä vahinkotapauksessa ei mitään.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    2. 2

      2 500 euron korvausta perhevapaasta on haettu vasta vähän

    3. 3

      EKP:n pääjohtaja: Euroalueen talouskasvu on vankkaa ja laajaa

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    6. 6

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    7. 7

      Joululahjat Kiinasta? Posti: Kohta on kiire – mm. Black Friday, Cyber Monday ja 1212 ruuhkauttavat

    8. 8

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    9. 9

      Britannia ehkä valmis korottamaan Brexit-tarjoustaan

    10. 10

      HS: TEAMin hallitus hylkäsi viisi kemianalan neuvottelutulosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Luvattomat poissaolot ovat työ­paikkojen vakio­riidanaiheita –”selkeä irtisanomis­peruste”

    3. 3

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    7. 7

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    8. 8

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    8. 8

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää