Kreikka-vakuuksien kaikkia asiakirjoja ei ole julkistettu - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Kreikka-vakuuksien asiakirjoja yhä piilossa

Valtiovarainministeriö ei ole julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin liittyviä asiakirjoja, vaikka korkein hallinto-oikeus on määrännyt kaikki vakuusjärjestelyyn liittyvät asiakirjat julkisiksi. Piilossa on yhä useita olennaista tietoa sisältäviä asiakirjoja, vaikka ei pitäisi.

26.5.2013 6:01 | Päivitetty 26.5.2013 12:47

Suomen niin sanotuista Kreikka-vakuuksista neuvotellut ja sopinut valtiovarainministeriö (VM) ei näytä täysin noudattaneen korkeimman hallinto-oikeuden määräystä julkistaa kaikki vakuusjärjestelyyn liittyvät asiakirjat.

VM on julkistanut omilla verkkosivuillaan kuusi englanninkielistä asiakirjaa ja niiden epäviralliset suomennokset. Asiakirjat ovat ministeriön verkkosivuilla otsikolla "Kreikan lainaohjelman vakuusjärjestelyn asiakirjat".

Kuudesta VM:n julkistamasta asiakirjasta yksi on sopimusten laatimisen aikaan Kreikan valtiovarainministerinä toimineen Evangelos Venizelosin kirje Suomen valtiovarainministerille Jutta Urpilaiselle. Kirje ei koske vakuusjärjestelyä.

Muut viisi VM:n julkistamaa asiakirjaa epävirallisine käännöksineen liittyvät vakuusjärjestelyyn, mutta ne eivät ole kaikki järjestelyyn liittyvät asiakirjat. Suurin osa on yhä julkistamatta.

Taloussanomien selvityksen ja arvion perusteella yhä julkistamatta on ainakin 29 vakuusjärjestelyyn olennaisesti liittyvää asiakirjaa, jotka määrittävät tai kuvaavat järjestelyn vaikutuksia Suomeen tai Suomen asemaan.

Näistä arviolta 25 on VM:n kassakaapissa ja sen päätöksin julkistettavissa.

Sopimuksistanäytekappaleet

Korkein hallinto-oikeus kertoi 14. toukokuuta päätöksestään, että viime vuoden helmikuussa solmittu Suomen ja Kreikan välinen vakuussopimus on "pankkien tunnistetietoja lukuun ottamatta" julkinen.

Vakuussopimukseen liittyy viisi erillistä sopimusasiakirjaa, joista VM on julkistanut yhden kopion kustakin käännöksineen.

Koko vakuusjärjestelyyn liittyy julkistetun sopimuskokonaisuuden lisäksi useita muitakin vastaavia erillisten asiakirjojen sopimuskokonaisuuksia. Niiden sisältö poikkeaa joiltakin keskeisiltä osin sopimusosapuolten välillä.

Julkistamatta on myös viiden varsinaisen sopimusasiakirjan sisältöä täsmentäviä liite- ja oheisasiakirjoja, jotka sisältävät osan vakuusjärjestelyn tärkeimmistä tiedoista, kuten koko järjestelyn kohteena olevat rahasummat.

Ilmeisesti osa julkistamattomista sopimusasiakirjoista on keskenään samansisältöisiä. Näin lienee asian laita sopimuksen yleisten ehtojen ja rakenteen määrittelevissä yleisluontoisissa asiakirjoissa.

Sen sijaan järjestelyn yksityiskohtaista toteutusta ja eri osapuolten velvollisuuksia ja oikeuksia kuvaavat sopimuksen osat vaihtelevat sopimusosapuolten mukaan. Niiden sisältö vaihtelee sen mukaan, minkä kreikkalaispankin kanssa laaditusta sopimuksesta on kysymys.

Koko vakuusjärjestelyn kokonaisuutta on mahdoton arvioida vain yhden kreikkalaispankin kanssa laaditun sopimuskokonaisuuden perusteella.

Sopimuspaketiteivät samanlaisia

Viiden asiakirjan muodostaman sopimuskokonaisuuden peruspapereita on kolme, ja ne toistunevat täsmälleen samansisältöisinä kussakin neljän kreikkalaispankin kanssa solmitussa sopimuskokonaisuudessa.

Ensimmäinen peruspaperi on VM:n epävirallisen käännöksen mukaan yleisluontoinen "ISDA yleissopimus" (täällä), ja toinen on yleissopimusta kyseisen vakuusjärjestelyn tarpeisiin tarkentava "ISDA yleissopimuksen sopimuserittely" (täällä).

Kolmas todennäköisesti kussakin sopimuskokonaisuudessa samanlaisena toistuva asiakirja on "Vakuussopimus liitteeksi ISDA yleissopimuksen sopimuserittelyyn" (täällä).

Tämä paperi on otsikkoaan myöten järjestelyn varsinainen vakuussopimus, jossa sanat "vakuus", "vakuussopimus" ja "vakuusjärjestely" toistuvat lukuisia kertoja.

Järjestelyn tärkein yksittäinen asiakirja on kuitenkin "Tuottojenvaihtosopimuksen vahvistussopimus" (täällä), joka määrää esimerkiksi, mitä Suomi maksaa ja mitä Suomi aikanaan mahdollisesti saa.

Tämä paperi ei ole samansisältöinen eri sopimuskokonaisuuksissa, vaan vaihtelee sopimuskokonaisuudesta toiseen.

Tuottojenvaihtosopimuksen sisältö vaihtelee sen mukaan, minkä pankin kanssa solmitusta sopimuksesta on kyse. Sopimuksen pankeittain vaihtelevia avainlukuja on niin sanottu "sitoumusprosentti", joka määrittää kunkin kreikkalaispankin osuuden vakuusjärjestelyn pankkeja koskevista varainsiirroista ja rahavirroista.

Toinen tuottojenvaihtosopimuksen ja muidenkin asiakirjojen ulkopuolelle piiloon jäävä tärkeä luku on "merkityksellisen Kreikka-vastuun" määrä. Se on vakuusjärjestelyn kohteena oleva summa, jonka ilmaisee yhä julkistamatta oleva "tietoa sisältävä oheiskirje" mutta ei yksikään VM:n julkistama asiakirja.

Samanlaiset viittaukset pankkikohtaisiin "sitoumusprosentteihin" esiintyvät myös viidennessä VM:n julkistamassa asiakirjassa. Se on vakuusjärjestelyn sulkutilejä ja rahaliikennettä hoitavan asiamiehen asemaa ja tehtäviä kuvaava "Escrow- ja säilytyssopimus" (täällä).

Oheiskirjeet japalkkioerittelyt piilossa

Erilaisia viiden sopimusasiakirjan sopimuskokonaisuuksia on yhtä monta kuin Suomen sopimuskumppaneina on kreikkalaispankkeja. Pieniltä mutta olennaisilta osin toisistaan poikkeavia sopimuskokonaisuuksia on toisin sanoen neljä, joista VM on julkistanut yhden.

Julkistettukin sopimuskokonaisuus on puutteellinen.

Kuhunkin sopimuskokonaisuuteen liittyviä "tietoa sisältäviä oheiskirjeitä" on yhtä monta kuin on sopimuskokonaisuuksia, eli neljä. Niitä ei ole julkistettu.

Sulkutiliä hoitavan asiamiehen velvollisuuksia ja oikeuksia kuvaava "Escrow- ja säilytyssopimus" viittaa muihin julkistamattomiin asiakirjoihin. Niitä ovat Suomen valtion ja kunkin kreikkalaispankin maksuja ja palkkioita kuvaavat "maksu- ja palkkioerittelyt".

Näitä "maksu- ja palkkioerittelyjä" on vakuusjärjestelyn eri osapuolten välillä ainakin viisi kappaletta, joista VM ei ole julkistanut yhtään edes nimet ja tilinumerot peitettyinä.

Näin ollen vakuusjärjestelyä arvioiva ei voi tietää esimerkiksi sitä, maksavatko järjestelyn toteutuksesta palkkioita muut kuin Suomi.

Jos Suomen maksettaviksi sovitut asiamiespalkkiot ovat positiivisia mutta kreikkalaispankkien maksettaviksi sovitut palkkiot ovat nolla, maksaa Suomi yksin asiamiehen palkkiot. Jos kreikkalaispankit "maksavat" negatiivisia palkkioita, maksaa Suomi järjestelyn toteuttamisesta palkkioita asiamiehen lisäksi kreikkalaispankeille.

Valtioiden välinensopimus puuttuu

Suomen valtion ja Kreikan valtion välillä laadittu sopimus vakuusjärjestelystä on sekin edelleen julkistamatta, jos sellaista on ylipäätään olemassa.

VM:n jo vuoden 2011 lokakuussa julkistaman kuvauksen perusteella jonkinlainen sopimus Suomen ja Kreikan valtioiden välillä lienee olemassa. Tuo kuvaus ei kuitenkaan ole minkään lajin sopimusasiakirja, vaan VM:n ensimmäinen yritys kuvata vakuusjärjestelyn pääpiirteitä ilman sopimusasiakirjojen julkistamista.

Myöskään viime vuoden helmikuussa "Suomen ja Kreikan väliseksi vakuusjärjestelyksi" luonnehdittu ministeri Venizeloksen kirje ministeri Urpilaiselle ei ole Suomen ja Kreikan välistä vakuusjärjestelyä koskeva sopimus.

Kirjeessä Venizelos vahvistaa Urpilaiselle, että Kreikka hyväksyy yksityisten rahoittajiensa velkajärjestelyyn liittyviä ehtoja. Suomen vakuusjärjestelystä kirjeessä ei ole sanaakaan.

Valtioiden välinen sopimus tai jokin muu yhä julkistamaton sopimusasiakirja kuvannee järjestelyn yleisten piirteiden ja mutkikkaan rakenteen lisäksi esimerkiksi sen, kuinka pitkäaikaisesta järjestelystä on kysymys. Ainakaan järjestelyn kesto ja päättymisaika eivät ilmene yhdestäkään VM:n tähän mennessä julkistamasta sopimusasiakirjasta.

Toki VM on omin sanoin kertonut, että vakuusjärjestely kestää yhtä kauan kuin Suomella on järjestelyn koskemia Kreikka-vastuita, ja että kyse on vuosikymmenistä. Tieto ei kuitenkaan ilmene tähän mennessä julkistetuista sopimuspapereista.

Näitä papereita VM eisaa julki vaikka tahtoisi

Vakuusjärjestelyyn liittynee sellaisiakin yhä julkistamattomia sopimusasiakirjoja, joilla on olennaista vaikutusta ja merkitystä Suomelle, mutta joita VM:n voi olla mahdoton julkistaa vaikka tahtoisi.

Näitä ovat todennäköisesti Kreikan valtion ja järjestelyyn osallistuvien kreikkalaispankkien keskenään solmimat sopimukset pankkien osuudesta järjestelyssä.

Tällaisten kreikkalaissopimusten laatua tai lukumäärää on mahdoton ulkopuolisen tietää, mutta Kreikan valtiolla lienee ainakin yksi sopimus tai sopimuskokonaisuus kunkin pankin kanssa.

Näitä papereita tuskin on VM:n kassakaapissa, joten niiden julkistaminen ei ole VM:n päätettävissä eikä niiden salaaminen ole VM:n syytä. Ne sisältänevät silti suomalaisittain olennaista tietoa.

Suomelle olennaista tietoa on esimerkiksi, mitä Kreikan valtio tai jokin muu taho on sopinut kreikkalaispankkien kanssa vakuusjärjestelyyn liittyvien tai järjestelyn aikaisten riskien ja pankkien mahdollisten vakavaraisuusongelmien jakamisesta tai korvaamisesta.

Suomen valtio on solminut keskeiset vakuusjärjestelyyn liittyvät sopimuksensa neljän kreikkalaisen kriisipankin kanssa, joten Suomen vastapuoliriski on kyseenalaista laatua. Vuosikymmenten mittaisen järjestelyn olennaista tietoa on, vastaako Suomen vastapuoliriskistä neljä kreikkalaista kriisipankkia itse vai joku muu.

Kreikka-vakuuksien asiakirjoista suuri osa yhä julkistamatta Suomen Kreikka-vakuuksiin liittyvät sopimusasiakirjat, niiden julkisuus ja sisällön luonnehdinta. Ei-julkistettujen asiakirjojen määrä ja luonne Taloussanomien arvio.

AsiakirjaJulkistettuEi-julkistettuMikä paperi?Mitä eroja sopimusten välillä?ISDA yleissopimus13Sopimuskokonaisuuden vakiomuotoiset yleiset ehdot. Ei viittauksia vakuusjärjestelyyn. Osapuolet Suomen valtio ja kukin kreikkalaispankki erikseen.Ei liene muita eroja kuin sopimuspuolten yksilöinti.ISDA yleissopimuksen sopimuserittely13Kuvaa yleissopimuksen soveltamista vakuusjärjestelyyn. Osapuolet Suomen valtio ja kukin kreikkalaispankki erikseen.Ei liene muita eroja kuin sopimuspuolten yksilöinti.Vakuussopimus liitteeksi ISDA yleissopimuksen sopimuserittelyyn13Kuvaa vakuusjärjestelyn aloituksen, ylläpidon ja päättämisen periaatteet ja ehdot sekä eri osapuolten tehtävät. Osapuolet Suomen valtio ja kukin kreikkalaispankki erikseen.Ei liene muita eroja kuin sopimuspuolten yksilöinti.Escrow- ja säilytyssopimus13Kuvaa vakuusjärjestelyyn liittyvien sulkutilien käytön ja ehdot sekä tilejä hoitavan asiamiehen oikeudet ja velvollisuudet. Osapuolet Suomen valtio, asiamies ja kukin kreikkalaispankki erikseen.Olennaisia eroja, jotka määrittävät kreikkalaispankkien erikokoisia osuuksia (sitoumusprosentit) vakuusjärjestelyn avainsummista.Tuottojenvaihtosopimuksen vahvistussopimus13Kuvaa vakuusjärjestelyn rahoitusteknisen toteutuksen olennaisimman asiasisällön. Osapuolet Suomen valtio ja kukin kreikkalaispankki erikseen.Olennaisia eroja, jotka määrittävät kreikkalaispankkien erikokoisia osuuksia (sitoumusprosentit) vakuusjärjestelyn avainsummista.Tietoa sisältävä oheiskirje04Ilmaisee ainakin Suomen kulloisenkin merkityksellisen Kreikka-vastuun.Ei liene muita eroja kuin sopimuspuolten yksilöinti.Suomen valtion maksu- ja palkkioerittely01Ilmaisee ainakin Suomen maksettaviksi sovitut maksut ja palkkiot.Yksi sopimus, ei eroja.Kreikkalaispankkien maksu- ja palkkioerittelyt04Ilmaisee ainakin kreikkalaispankkien maksettaviksi sovitut maksut ja palkkiot.Ei tietoa.Suomen ja Kreikan välinen sopimus vakuusjärjestelystä01Suomen ja Kreikan valtioiden välisen vakuusjärjestelyn vahvistava sopimus. Sopimuksen olemassaolo todennäköinen mutta epävarma.Yksi sopimus, ei eroja.Kreikkalaispankkien ja Kreikan valtion sopimukset.04Kreikan valtion ja kreikkalaispankkien sopimukset vakuusjärjestelystä ja järjestelyyn liittyvien riskien jakamisesta tai korvaamisesta. Sopimusten olemassaolo todennäköinen mutta epävarma.Ei tietoa.Ministeri Venizeloksen kirje ministeri Urpilaiselle10Vahvistaa Kreikan hyväksyvän yksityisten rahoittajien velkajärjestelyyn liittyviä ehtoja. Ei koske vakuusjärjestelyä.Yksi kirje, joka ei liity aiheeseen. Lähde: Valtiovarainministeriö, Taloussanomat

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?