Näitä vakuuksia ei ole tarkoituskaan käsittää

Julkaistu:

Analyysi
Valtiovarainministeriö julkisti Kreikka-vakuuksien sopimusasiakirjat sen jälkeen, kun KHO pakotti. Sopimustekstit ovat rahoitusalan konstikasta koodikieltä, jota kuolevaisten ei liene tarkoituskaan käsittää. Entistä kattavammin julki tulleet sopimustekstit vahvistavat epäilyä kalliista ja turhasta teatterista.
Viikko sitten korkeintaan ehkä puoli tusinaa suomalaista käsitti yksityiskohtaisesti, miten Suomen valtion viime vuonna saamat niin sanotut Kreikka-vakuudet toimivat – tai miten ne eivät toimi.

Me muut jouduimme tyytymään arvailuun ja ylimalkaisiin kuvauksiin.

Vakuuksien todellinen olemus oli keskeisiltä osin salaista tietoa, koska järjestelystä Suomen puolesta sopinut valtiovarainministeriö (VM) oli näin päättänyt. VM perusteli salausta Kreikan toiveella, liikesalaisuuksien suojelulla ja hienotunteisuudella.

Viime viikolla korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti toisin. Sen mielestä VM:n salausperusteet eivät ole mistään kotoisin.

KHO:n mukaan Suomen lainsäädäntö painaa enemmän kuin ulkomaiden toiveet tai hienotunteisuus kreikkalaisia pankkeja kohtaan. Niinpä se määräsi VM:n julkistamaan sopimusasiakirjat pankkien tunnistetietoja lukuun ottamatta.

Nyt VM on tehnyt työtä käskettyä ja julkistanut sopimusasiakirjat. Salauspäätöksen alun perin hyväksynyt valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jopa kehaisi KHO:n päätöstä "tervetulleeksi".

Sopimustekstien julkistaminen ja niiden lukeminen ovat kuitenkin tyystin eri asia kuin vakuusjärjestelyn ymmärtäminen. Nyt papereista selviää entistä seikkaperäisemmin, että kyse on monimutkaisesta ja sekavasta järjestelystä.

Sopimustekstit ovat rahoitusalan munkkilatinaa, jota tavallisten kuolevaisten tuskin on tarkoituskaan käsittää.

VM ei julkistanut
kaikkia asiakirjoja


Vakuusjärjestelyn keskeisiä sopimusasiakirjoja on viisi kappaletta, ja niissä on yhteensä noin 150 sivua rahoitusalan sopimuksille ominaista konstikasta ja kiemuraista kapulakieltä. Sopimuspykälät vilisevät vaikeita erikoistermejä.

Vaikeaselkoisen pykälätekstin lisäksi lukemista ja luetun ymmärtämistä vaikeuttaa se, että asiakirjat vilisevät ristiviittauksia toinen toistensa pykäliin ja myös muihin kuin suoraan vakuusjärjestelyyn liittyviin asiakirjoihin. Sopimustekstien rinnalla on luettava esimerkiksi ERVV-vakausvälineen puitesopimuksen pykäliä.

Vakuusjärjestelyn sopimusasiakirjoista löytyy myös viittauksia yhä julkistamattomiin asiakirjoihin. Yksi tällainen yhä julkistamaton asiakirja on sopimuksissa viitattu "tietoa sisältävä oheiskirje".

Tekstiviittausten perusteella tämä "tietoa sisältävä oheiskirje" täsmentää joitakin vakuusjärjestelyn keskeisiä rahasummia. Oheiskirjettä ei kuitenkaan löydy julkistettujen asiakirjojen joukosta.

Yhden oheiskirjeen pimittäminen tuskin kuitenkaan olennaisesti vaikeuttaa monimutkaisen kokonaisuuden hahmottamista. Siitä pitää varta vasten vaikeaselkoiseksi laadittu sopimustekniikka ja järjestelyn rakenne huolen.

Olipa oheiskirje esillä tai piilossa, vakuusjärjestelyn kaikki piirteet ja vaikutukset eivät hevin avaudu.

Sopimuspaketista ei ilmene yksiselitteisesti esimerkiksi, mitä koko järjestely lopulta maksaa Suomelle. Sekään ei pykäläviidakosta selkiä yksiselitteisesti, mitä Suomi lopulta saa – vai saako mitään.

Pykäläviidakkoa
ja ristiviittauksia


Vakuusjärjestelyn asiakirjoja rinta rinnan lukemalla ja ristiin rastiin pykäläviittauksia vertailemalla vahvistuu sekavuuden ja mutkikkuuden lisäksi käsitys, että Kreikka-vakuudet eivät välttämättä ole kaksinen turva Suomen Kreikka-riskiä vastaan.

Vaikuttaa entistä todennäköisemmältä, että koko vakuusjärjestely oli ennemmin turhaa mutta kallista poliittista teatteria kuin aidosti Suomen rahoitusasemaa varmistava saati vahvistava hyötytoimi.

Yksi vakuusjärjestelyn mielekkyyttä kyseenalaiseen valoon saattava pykälien ja ristiviittausten yhdistelmä löytyy niin sanotun tuottojenvaihtosopimuksen toteutustapaa kuvaavasta vahvistussopimuksesta.

Tämä vahvistussopimus kuvaa koko vakuusjärjestelyn ytimeen rakennetun niin sanotun total return swap -tuottojenvaihtosopimuksen keskeiset piirteet.

Tämä paperi oli KHO:n julkistusmääräykseen asti miltei sanasta sanaan salassa, mutta ei ole enää. Nyt tuottojenvaihtosopimuksen vahvistussopimus on päin vastoin miltei sanasta sanaan julkinen.

ERVV:n korvaukset
menevät sivu suun


Tuottojenvaihtosopimus määrää, että Suomi pulittaa vakuusjärjestelyyn osallistuville kreikkalaispankeille kaikki ERVV:ltä järjestelyn kuluessa kertyvät korkotulot ja muut mahdolliset palkkiot. Mutta tämä oli ennestäänkin tiedossa.

Uutta tietoa on sen sijaan se, että ERVV-palkkioiden lisäksi Suomi joutuu pulittamaan kreikkalaispankeille myös niitä mahdollisten takaustappioiden hyvityksiä, joita Suomi vastaanottaa ERVV:ltä.

Näin Suomi luopuu sellaisista mahdollisten takaustappioiden korvauksista, joita muut ERVV:n takaajavaltiot saavat ja Suomikin olisi saanut ilman vakuusjärjestelyä.

Toki ERVV:n maksamat takaustappioiden korvaukset ovat tavallaan takaajamaiden itse itselleen takaamia hyvityksiä. Mutta silti Suomi jää nyt oman vakuusjärjestelynsä takia vailla samanlaisia korvauksia kuin muut saavat.

Suomen pulittamien palkkioiden vastapainoksi tuottojenvaihtosopimus velvoittaa kreikkalaispankkeja maksamaan Suomelle hyvityksiä mahdollisista Kreikka-tappioista. Mutta näitä hyvityksiä on VM:n mukaan odotettavissa vasta vakuusjärjestelyn päätteeksi.

Hyvityksiin – ja samalla koko vakuusjärjestelyyn – liittyy yksi hyvin epävarma piirre, joka ei suoraan käy ilmi edes näistä julkisuuslain mukaisista sopimuspapereista.

Mitkä tahansa tappiot
eivät johda hyvityksiin


Vakuusjärjestelyn sopimustekstit ovat vaikeaselkoisia mutta joka sanalla ja sanamuodolla on oma tarkoin harkittu tarkoituksensa. Siksi sekään ei ole sattumaa, että Suomi voi saada hyvitystä ainoastaan tarkoin määriteltyihin Kreikka-tappioihin.

Mitkä tahansa tappiot eivät kelpaa perusteeksi hyvityksiin eivätkä isotkaan menetykset välttämättä velvoita kreikkalaispankkeja minkäänlaisiin toimiin. Koko vakuusjärjestely voi lopulta sulkeutua tyystin toimettomana, vaikka Suomi olisi kärsinyt tappioita.

Vakuusjärjestelystä on odotettavissa minkäänlaisia hyvityksiä ainoastaan sellaisista Suomen kärsimistä takaustappioista, jotka ovat kiistattomasti koituneet Kreikan toimista ja Kreikan sopimusrikkomuksista.

Vakuudet suojaavat Suomen takaamiin ERVV:n Kreikka-luottoihin liittyvää takausriskiä. Jos Suomi joutuu takausvastuunsa perusteella maksamaan ja kärsii tappiota, voi vakuusjärjestely velvoittaa kreikkalaispankkeja maksamaan hyvitystä Suomelle. Mutta vain, jos tappion on aiheuttanut Kreikan toimi ja laiminlyönti.

Sellaisiin tappioihin ei toisin sanoen ole odotettavissa killinkiäkään hyvitystä, joita Suomelle koituu vaikkapa Kreikan saamista tukiluottojen ehtojen huojennuksista.

Tämä vakuusjärjestely on toisin sanoen yhtä tyhjän kanssa sellaisten menetysten varana, joita Suomelle on jo kertynyt ja voi kertyä vielä lisää Kreikan ja muiden kriisimaiden saamista lainakorkojen alennuksista ja laina-aikojen pidennyksistä.

Vakuuspotti ei
kasva niin kuin piti


Vaikka Kreikka ei maksaisi velkojaan milloinkaan takaisin, voi vakuusjärjestely jättää Suomen suojattomaksi. Riittää, että täystappio perustuu lainaehtojen muutoksiin eikä laiminlyönteihin.

Kreikka-luotot voivat huojentua vaikka nollan arvoisiksi ilman sopimusrikkomusta, kunhan laina-aika pidennetään ikuiseksi ja lainakorko lasketaan nollaksi. Siinä ei olisi Suomella nokan koputtamista vakuuksista tao muistakaan hyvityksistä.

Toki vakuussopimustenkin mukaisiin tappioihin on luvassa hyvityksiä vain sillä ehdolla ja korkeintaan sen verran kuin vakuusjärjestelyyn on kertynyt mammonaa. Jo nyt on tiedossa, että suurelta osin korkotuottojen varaan rakennettu järjestely on jäänyt jälkeen alkuperäisistä tuotto-odotuksista.

Ja mikä keljuinta, vakuusjärjestelyn aloittaminen poikkeuksellisen matalien korkojen aikaan lukitsee vakuuspotin tuoton odotettua heikommaksi ja samalla varmistaa hyvin suuren korkoriskin.

Jos korot tästä nousevat, koituu siitä vakuusjärjestelyyn arvonlaskua eikä suinkaan nopeata ja kivutonta paluuta alkuperäiseen tuottotavoitteeseen. Näillä näkymin vakuusjärjestely ei saavuta tavoiteltua arvoa ja turvaavuutta vaan jää vajaaksi.

Tällaisilla sopimuksilla
voi kiertää sääntöjä
 

Vakuusjärjestelyn rakentaminen keskeisiltä osin juuri total return swap -tuottojenvaihtosopimuksen (TRS) varaan on ennemmin eriskummallinen kuin kahdelle eurovaltiolle luonteva ratkaisu.

Niin sanottujen luottojohdannaisten monenkirjavaan ja toinen toistaan eksoottisempaan joukkoon kuuluvat TRS-sopimukset ovat kokeilunhaluisten ja kekseliäiden finanssipelureiden suosiossa erityisesti kahdesta syystä:

1) TRS-sopimusten avulla on mahdollista toteuttaa erittäin riskipitoisia – ja hyvällä tuurilla myös äärimmäisen tuottoisia – jopa sataprosenttiseen velkavipuun perustuvia sijoitustoimia.

2) TRS-sopimusten avulla on mahdollista toteuttaa miltei mitä tahansa sellaisia sijoitus- ja liiketoimia, joihin toteuttava osapuoli ei saisi tai kykenisi esimerkiksi sääntelyn, verotuksen tai muiden rajoitteiden takia ryhtyä.

Tarkoituksesta ja täsmällisestä toteutustavasta riippumatta TRS-sopimuksia yhdistää yksi keskeinen ominaisuus. Sivulliset eivät hevin saa eikä heidän ole tarkoituskaan saada järjestelyistä selkoa.


Suomen Kreikka-vakuuksissakin TRS-rakenne oli tarpeen lähinnä siksi, että näin oli mahdollista kiertää Kreikan muiden velkojien asemaa suojaavia sopimuksia. Samoin oli mahdollista häivyttää tieto järjestelyn todellisesta kustannuksesta ja kustantajasta.

Suurimpien finanssikeskusten suurpankeille TRS-sopimukset ovat sitä tuottoisampaa liiketoimintaa mitä tottumattomammille asiakkaille ne järjestelyjä toteuttavat, ja siksi Suomen vakuudetkin lienevät järjestelyn toteuttavalle investointipankille ja muille neuvonantajille kohtuullisen tuottoisa toimi.

Välikäsinä toimiville kreikkalaispankeille Suomen vakuusjärjestely lienee jokseenkin riskitön palkkiotulojen lähde.

Sitä eivät kerro edes julkisuuslain mukaiset sopimusasiakirjat, mutta todennäköisesti vakuusjärjestelyn kustannukset ja piilevät riskin päätyvät tavalla tai toisella suurimmaksi osaksi toimeksiantajan kontolle – Suomeen.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    5. 5

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    6. 6

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    9. 9

      EU:n huippukokous vahvisti Christine Lagarden valinnan EKP:n pääjohtajaksi

    10. 10

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää