Uskoo ken tahtoo: virallisesti Suomi hyötyy kriisistä

Julkaistu:

Analyysi
Suomen julkinen velka paisuu kaksinkertaiseksi ja budjettitalous kyntää uutta alijäämää minkä ehtii. Vienti tökkii ja vaihtotasekin vuotaa. Talous takkuaa ja työttömien suomalaisten määrä kasvaa kymmenien tuhansien vuosivauhtia. Mutta väliäkös vitsauksista – virallisesti "Suomi on hyötynyt kriisistä valtavasti".


Luulitko, että Suomenkin talous olisi saanut siipeensä ja heikentynyt viime vuosien velka- ja talouskriisin takia? Jos luulit, olit pahemman kerran väärässä – ainakin virallisesti.

Ihka uusi virallinen tulkinta on nimittäin täsmälleen päinvastainen: Suomi ei ole kärsinyt kriisistä tippaakaan, eikä rahaa ole palanut senttiäkään, vaan päin vastoin Suomi on "hyötynyt kriisistä valtavasti".

Tällainen kaikin puolin rohkaiseva ja suopea tulkinta kriisin vaikutuksista lienee yhtä kuin virallinen totuus, sillä sen on esittänyt valtion taloudenpidosta vastaava valtiovarainministeriö (VM).

Uutistoimisto Reuters välitti viime viikolla kansainvälisen yleisön tietoon ilosanoman, jonka mukaan kriisi on hyödyttänyt Suomea "valtavasti".

Paha vain, että virallinen totuus kriisin vaikutuksista ei pidä paikkaansa, vaan on pääosin puuta heinää tai suoranaista puppua.

Väitetyt hyödyt perustuvat tosiseikkoihin eivätkä näin ollen edusta suoranaista valehtelua, mutta silmien sulkeminen kriisin haittavaikutuksilta synnyttää valheellisen kokonaiskuvan.

Kriisistä enemmän
haittaa kuin hyötyä


Suomen voi tulkita hyötyneen kriisistä vain sillä yksinkertaisella ehdolla, että kriisin vaikutuksista lasketaan ainoastaan hyödyt mutta kaikki haitat jätetään huomioimatta. Näin syntyy tarkoin räätälöity ilosanoma mutta ei totuudenmukaista kokonaiskuvaa.

Mutta jos hyötyjen lisäksi otetaan lukuun myös kriisistä koituneita haittoja, muuttuu kokonaiskuva tyystin toisenlaiseksi: Suomi on toistaiseksi selvinnyt kriisistä vähemmin vaurioin kuin varsinaiset kriisimaat, mutta kriisistä on silti koitunut Suomellekin merkittävästi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Suomen kansantalous yleisesti ja julkinen talous erityisesti ovat kärsineet kriisin takia erittäin vakavaa ja pitkäaikaista vahinkoa.

Kriisin pääosin vahingolliset vaikutukset Suomenkin talouteen ovat tarkalleen valtiovarainministeriön tiedossa, käyväthän ne vaikeuksitta ilmi ministeriön omista talouskatsauksista ja muista julkaisuista.

Ja elleivät VM:n talouskatsaukset riitä, lisää karua kertomaa kriisin pääosin ankeista vaikutuksista löytyy Tilastokeskuksen taloustilastoista. Sen sijaan kriisin Suomelle tuottamaa "valtavaa hyötyä" on etsittävä suurennuslasilla.

Kolme kriisiin
liittyvää hyötyä


Tulkinta "valtavasta hyödystä" perustuu pääosin kolmeen yksittäiseen seikkaan, jotka kaikki ovat tosia. VM:n ilosanoma on toisin sanoen tosiasioiden vääristelyä mutta ei suoranaista valetta.

Suomen saama "valtava hyöty" kiteytyy kahteen valtion tilinpidon rahaerään ja valtion uudesta velkarahoituksesta maksaman markkinakoron muutokseen.

Ensimmäinen kriisin haittoja lieventävä tosiseikka on, että Suomen valtio on saanut korkotuloja Kreikan valtiolle myöntämistään hätälainoista. Viime vuoden loppuun mennessä valtio oli saanut näitä korkoja ja palkkioita hieman yli 50 miljoonaa euroa.

Toinen valtion taloutta hyödyttävä ja osin kriisiin perustuva rahaerä on valtion kassaan kilahtanut osuus Suomen Pankin viime vuoden voitosta. Valtio sai tätä osin euromaiden keskuspankkien kriisitoimista kertynyttä voittoa 227 miljoonaa euroa.

Kolmas valtion kriisistä saama "valtava hyöty" on se, että kriisin aikana Suomen valtion velkakirjojen markkinakorot ovat laskeneet historiallisen mataliksi. Valtio on toisin sanoen saanut markkinoilta tuoretta velkarahoitusta matalammalla korolla kuin ennen kriisiä.

Kaikki nämä kolme seikkaa ovat tosiseikkoja ja lisäksi ne ovat ympäröivästä todellisuudesta irrallaan tarkasteltuina suopeita. Mutta eivät ne silti muuta mustaa valkoiseksi.

Suomikin lainannut
Kreikalle korkorahat


Kreikan valtion Suomelle ja muille eurovaltioille hätäluottojen korkoina maksamat miljoonat ovat peräisin Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamasta ja takaamasta tukirahoituksesta.

Tahtoo sanoa, että jokaisen korkoina Suomeen saadun miljoonan euron takia Kreikan valtiolle on lainattu kyseisten korkojen verran enemmän apurahaa. Kreikan valtiohan olisi ilman hätärahoitusta ollut maksukyvytön.

Suomen Kreikka-saataviin liittyvä luottoriski on kasvanut, Kreikan rahoitusasema on lisävelan verran heikentynyt, mutta toki Suomen valtion kassaan on tullut korkoja. Lisäksi Suomikin on korkojen saamisen jälkeen myöntänyt Kreikan hätäluottoihin mittavia huojennuksia. Saamatta jää kymmenien miljoonien eurojen korot.

Suomen Pankin voitot taas ovat kasvaneet esimerkiksi siitä hyvästä, että Suomen valtio ja muut Kreikkaa rahoittavat eurovaltiot ovat lainanneet Kreikalle euromaiden keskuspankin EKP:n Kreikka-sijoitusten verran lisää rahaa.

EKP oli ostanut suuren määrän Kreikan valtion velkakirjoja ennen kuin Kreikka ajautui viime keväänä velkajärjestelyyn. EKP vaati ja eurovaltiot rahoittivat EKP:n erivapauden velkasaneerauksesta. Näin EKP vältti kymmenien miljardien eurojen tappiot tavalla, joka osaltaan kasvatti Suomen valtion suoraa ja välillistä Kreikka-riskiä.

Toinen merkittävä EKP:n ja Suomen Pankin voittojen lähde ovat olleet kriisimaiden pankkien keskuspankkiluotot paikoin käytännössä arvottomia vakuuksia, kuten kriisivaltioiden takaamia kriisipankkien velkakirjoja, vastaan.

EKP:n suurimmillaan pitkälle yli tuhannen miljardin euron paisuneet kriisitoimet ovat olleet eurohistorian riskipitoisimpia, mutta toistaiseksi niistä on koitunut tuottoja eikä tappioita. Näin Suomen Pankki ja voittovarojen vastaanottajana myös Suomen valtio ovat saaneet osansa kriisin tuotoista.

Korko laskenut mutta
korkomenot ennallaan


Suomen valtion velkakirjojen markkinakorot ovat kriisin kuluessa laskeneet paikoin jopa negatiivisiksi. Tämä tarkoittaa, että Suomi nauttii velkakirjamarkkinoilla vankkaa luottamusta ja valtio saa tuoretta velkarahoitusta erittäin matalalla korolla.

Rahoituksesta maksettava nimelliskorko on kuitenkin vain yksi liikkuva osa valtion rahoitusaseman ja -kustannusten monimutkaisessa kokonaisuudessa. Toisin kuin pelkästä koron laskusta luulisi, valtion rahoituskustannukset eivät ole kriisin kuluessa keventyneet tippaakaan.

Valtion velkarahoituksestaan maksamat korkokustannukset ja muut rahoituskustannukset olivat ennen kriisin alkamista suurin piirtein kaksi miljardia euroa vuodessa. Ja ne olivat viime vuonna suurin piirtein kaksi miljardia euroa – niin kuin lienevät tänäkin vuonna.

Rahoituskustannukset ovat toisin sanoen pysyneet yhtä suurina kriisin alusta asti siitä huolimatta, että esimerkiksi valtion viisivuotisen velkakirjan markkinakorko on kriisin kuluessa laskenut vähän alle viidestä prosentista vähän alle puoleen prosenttiin.

Koron lasku on sinänsä ollut valtiolle hyödyksi, mutta käytännössä tuo hyöty on kokonaan kadonnut valtion velkamäärän räjähdysmäiseen kasvuun. Valtion velkaa on kasvattanut aivan sama kriisi, jonka hyötyjä koron lasku on.

Julkisen velan määrä
pian tuplaantunut


Suomen valtion, kuntien, sosiaalirahastojen ja muiden niin sanottujen julkisyhteisöjen yhteenlaskettu niin sanottu Emu-velka oli suurin piirtein 60 miljardia euroa jokseenkin euroajan alusta kriisin alkamiseen asti.

Samaan aikaan talous kasvoi ripeästi, joten kokonaistuotannon ja velkamäärän suhdelukuna ilmaistava velkaisuusaste keveni nopeasti. Velkaa oli viime laman jälkeen nykyisten kriisimaiden tapaan yli 115 prosenttia mutta tämän kriisin alkuun mennessä enää 35 prosenttia kokonaistuotannon arvosta.

Sitten alkoi kriisi, ja Suomenkin julkinen velka alkoi paisua pullataikinan tavoin. Näin kävi automaattisesti, kun talous alkoi taantua ja työttömyys alkoi kasvaa, mitkä kumpikin supistavat julkisen talouden verotuloja mutta kasvattavat esimerkiksi työttömyydestä koituvia menoja.

Valtiovarainministeriön viime kuussa julkaiseman talouskatsauksen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvaa kriisin alkamisesta ensi vuoden loppuun mennessä noin 60 miljardista eurosta suunnilleen 120 miljardiin euroon eli kaksinkertaiseksi.

Suomen talouskasvu on niin ikään kriisin suorien ja epäsuorien haittavaikutusten takia olematonta tai parhaimmillaankin vaisua. Velkamäärä on kasvanut kriisin alusta asti nopeammin kuin talouden kokonaistuotanto, joten velkaisuuden suhdeluku on heikentynyt ja heikkenee vielä lisää.

Kriisi käänsi
ylijäämät alijäämiksi


Suomen julkisyhteisöjen velkaisuusaste oli kriisin alkuhetkien aikaan noin 40 prosenttia vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Se oli euromaiden matalimpia ja vuosia jatkuneen hyvän talouskasvun ansiota.

Parin lähivuoden kuluessa velkaisuusaste alkaa jo hätyytellä 60 prosentin rajaa, joka on Euroopan unionin (EU) talous- ja rahaliiton sopimusten mukaan kirjaimellisen ylivelkaisuuden raja.

Velkaa kertyy kaiken aikaa lisää, sillä julkisen talouden menot ovat suurempia kuin tulot. Velkaisuusaste taas heikkenee siksi, että velkamäärä kasvaa nopeammin kuin kokonaistuotanto.

Tilastokeskuksen tuore katsaus julkisyhteisöjen alijäämien ja velan kehityksestä kertoo kriisin haitallisista vaikutuksista.

Suomen julkinen talous oli ennen kriisin alkamista ainakin kymmenen vuotta yhtä soittoa ylijäämäistä. Tuloja kertyi toisin sanoen enemmän kuin menoihin hupeni rahaa. Näin rahaa kertyi esimerkiksi velkojen lyhentämiseen ja niin sanotun kestävyysvajeen keventämiseen.

Kriisin haitalliset talousvaikutukset, kuten työttömyyden kasvu, käänsivät julkisen talouden rahavirrat ja muuttivat ylijäämät alijäämiksi. Julkinen talous on toisin sanoen velkaantunut vuodesta 2009 lähtien.

Sama rahavirtojen kääntyminen koskee Suomen koko kansantaloutta, jonka niin sanottu vaihtotase on Suomen Pankin tilastojen mukaan heikentynyt kriisin alusta asti ja on nyt raskaasti miinuksella. Rahaa virtaa maasta ulos enemmän kuin sisään.

Mutta viis vitsauksista, kun virallisesti kriisi "hyödyttää Suomea valtavasti".

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    5. 5

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    6. 6

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    9. 9

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    10. 10

      EU:n huippukokous vahvisti Christine Lagarden valinnan EKP:n pääjohtajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää