Pörssiuutiset

Turha toivoa liikoja – Kiinan talousihme hiipuu

Julkaistu:

Analyysi
Kiinan talousihme merkitsi vuosikaudet huimasti odotettua nopeampaa kasvuvauhtia. Seuraava yllätys on, kuinka nopeasti Kiinan kasvu hidastuu. Huikeaa kasvua jatkavat enää hukkainvestoinnit ja yhä huterampi velkarahoitus. Tämän kuplan puhkeaminen tuntuu aikanaan Suomessa asti.


Kiinan poliittinen johto on jo vuosien ajan peräänkuuluttanut talousuudistusten välttämättömyyttä. Nyt heidän kaipaamansa muutokset ovat saattaneet alkaa, joskaan eivät ehkä niin kuin johtajat olisivat toivoneet.

Vasta paikkansa jättänyt Kiinan edellinen pääministeri Wen Jiabao puhui miltei koko virkakautensa ajan talousuudistuksista. Myös hänen seuraajansa, maaliskuun puolivälissä tehtävään nimetty Li Keqiang on uudistusten kannalla.

Kiinan johtajien mukaan maan on päästävä investointi- ja vientivetoisesta kasvumallista kohti tasaisempaa – joskin samalla hitaampaa – kotimaisen kysynnän aikaan saamaa kasvua.

Talouspäättäjien kanssa on helppo olla samaa mieltä: Kiinan talousmallin muutos on välttämätön. Ei siksi, että päättäjät olisivat edes Kiinassa erehtymättömiä, vaan siksi, että Kiinan investoinnit ja vientiteollisuus eivät voi loputtomasti kasvaa nopeammin kuin koko muun maailman talous.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kiina on nyt kasvanut monin verroin muuta maailmaa nopeammin kolmisen vuosikymmentä miltei yhtä soittoa. Moinen hurjastelu on mahdollista vain aikansa. Mitä pidempään ja kovempana se jatkuu sitä kestämättömämmäksi se vääjäämättä käy.

Kiina saattaa paraikaa olla nopean kasvunsa äärirajoilla. Muutos alkaa kuin varkain, mutta se on mahdollisesti jo alkanut. Kiinan seuraava talousihme voikin olla, kuinka nopeasti kasvu jarruttaa.

Virallinenkin kasvu
hidastunut hieman


Kiinan viralliset taloustilastot ovat surullisen kuuluisia epäluotettavuudestaan. Tilastot näyttävät sellaista kasvuvauhtia kuin viranomaiset haluavat, tapahtuipa talouden arkitodellisuudessa mitä tahansa.

Kaunistelun ja muun vääristelyn mahdollisuudesta huolimatta virallisetkin taloustilastot ovat kertoneet, että Kiinan talouskasvu on tuntuvasti hidastunut tämän vuoden alkukuukausina.

Alkuvuoden tilastolukujen perusteella Kiinan virallinenkin kasvuvauhti jäänee tänä vuonna lähemmäs 7,5 prosentin uutta tavoitetta kuin yltäisi aiemmin tavoiteltuun kahdeksan prosentin vauhtiin.

Ennen finanssikriisiä tavalliset yli kymmenenkin prosentin kasvuvuodet näyttävät olevan tältä erää ohi. Etenkin, kun muutokset tilastolukujen takana oikeassa taloudessa ovat todennäköisesti suurempia kuin tilastot kertovat.

Harva Kiinan hallinnosta riippumaton maan talouden tuntija uskoo sen enempää virallisiin tilastoihin kuin virallisiin kasvutavoitteisiin. Ne eivät täsmää esimerkiksi sähkön ja raaka-aineiden kulutuksen kanssa.

Muiden talousmittareiden kuin epäluotettavien viranomaislähteiden perusteella Kiinan kasvuvauhti on jo saattanut hiipua kohti viittä prosenttia tai jopa sen alapuolelle.

Tämä tietäisi väkisin talousmallin muutosta, mutta ei niin kuin viranomaiset toivovat.

Hukkainvestointeja
ja velkakuplaa


Yksi Kiinan talouteen juurta jaksain perehtyneistä epäilijöistä on Pekingin yliopiston talousprofessori Michael Pettis. Hän on selostanut lukuisissa teksteissään, miksi Kiinan kasvuihme on kestämätön, ja miksi se ennen pitkää päättyy äkkijarrutukseen.

Hän kuvaa Kiinan kasvukivut ja kasvun rajat tavallistakin perusteellisemmin vasta ilmestyneessä kirjassaan The Great Rebalancing (Suuri tasapainon palautus). Se ei jätä paljoa arvailujen varaan: Kiinan johto pelaa aikaa, jota sillä ei ole rajattomasti.

Pettisin mukaan Kiinan kasvu on hyvän aikaa perustunut suurimmaksi osaksi investointien kasvuun. Ei siis investointeihin sinänsä vaan niiden alituiseen kasvuun.

Talous kasvaa, kunhan teollisuus ja julkishallinto käyttävät uusien tehtaiden, kaupunkien, satamien, lentokenttien, junaratojen, moottoriteiden ja siltojen ja vastaavien projektien rakentamiseen vielä enemmän rahaa kuin aiemmin.

Investointien kasvusta onkin Pettisin mukaan vuosi vuodelta suurempi osa rahan tuhlaamista yhä turhempiin hankkeisiin, jotka maksavat vuosi vuodelta enemmän mutta tuottavat yhä vähemmän minkäänlaista hyötyä saati hyvinvointia.

Hukkainvestointeihin perustuva kasvu taas on mahdollinen niin kauan kuin talouteen virtaa yhä runsaammin keinotekoisen edullista velkarahoitusta.

Näin talouteen on syntynyt todellinen aikapommi, jota Pettis kuvaa kuin pyramidihuijausta:

Kiinan talous kasvaa niin kauan kuin investoinnit kasvavat taloutta nopeammin ja investoinnit kasvavat taloutta nopeammin niin kauan kuin niiden rahoittamiseen virtaa halpaa velkarahoitusta vielä investointejakin kovemmalla kasvuvauhdilla.

Kiinaan on Pettisin mukaan syntynyt kasvu-, investointi- ja velkakupla vailla vertaa.

Velkarahoituksen
hurja kasvuloikka


Toinen jo pitkään Kiinan talousihmeen kestävyyttä kyseenalaistanut epäilijä on kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer.

Päätoimittaja James Grant on professori Pettisin kanssa samaa mieltä:

Kiinan taloutta ja kasvua ylläpitää hillitön velkakupla, joka paisuu niin kauan kuin jo toteutettujen hukkainvestointien piileviä tappioita peitellään yhä mittavampia uusia hukkainvestointeja urakoimalla.

Grant'sin tuore numero arvioi, että kaikentyyppinen velkarahoitus lisääntyi Kiinassa tämän vuoden alkukuukausien kuluessa noin 6 200 miljardin juanin eli noin tuhannen miljardin Yhdysvaltain dollarin verran.

Alkuvuoden lukujen perusteella tasaisella kasvuvauhdilla tästä vuodesta syntyy helposti Kiinan velkarahoituksen kaikkien aikojen ennätysvuosi. Uutta luottoa lähtisi liikkeelle runsaammin kuin edes suurena elvytysvuonna 2009, ja velan kasvu vastaisi melkein puolen vuoden kokonaistuotannon arvoa.

Grant on useita kertoja kirjoittanut Kiinan huterasta velkarahoituksesta, joka on eniten kasvanut varsinaisten pankkien ja viranomaisvalvonnan ulkopuolisissa niin sanotuissa varjopankeissa.

Siitäkin Grant on samaa mieltä professori Pettisin kanssa, että uusi velkarahoitus on suurelta osin hukkaan heitettyä rahaa. Kiinan investoinnit synnyttävät suuria lukuja mutta ennemmin niistä koituu tappioita kuin tuottoja.

Kiina toistaa tuttua
kasvumaiden kaavaa


Professori Pettis vertaa Kiinaa lukuisiin aiempiin nopeasti kasvaneisiin talouksiin 1970- ja 1980-lukujen Japanista 1990-luvun Koreaan ja useisiin Etelä-Amerikan maiden kasvupyrähdyksiin.

Kiina näyttää hänen mukaansa noudattavan nopeasti kehittyvän kasvutalouden tavallista kaavaa. Suurin ero on oikeastaan vain se, että Kiinassa kaikki keskeiset luvut ovat monin verroin suurempia kuin aiemmissa kasvukuplissa.

Pettisin mukaan on tyypillistä, että teollistumisen ja kansainvälistymisen kaltaisten suuren muutoksen aluksi talouskasvu kiihtyy paljon rajummin ja yltää suuremmaksi kuin edes toiveikkaimmat intoilijat uskaltavat ennustaa.

Usein kovan kasvun kautta jatkuu myös pidempään kuin moni uskaltaa toivoa. Tästä syystä Kiinankin kasvuihme voi vielä jatkua jonkin aikaa.

Mutta yhtä tyypillistä hänen mukaansa on sekin, että aikansa jatkuneet myönteiset kasvuyllätykset innostavat poliittisia johtajia, yritysjohtajia sekä sijoittajia ja rahoittajia yhä rohkeampiin ja riskipitoisempiin hankkeisiin.

Kasvuihmeiden lopuksi investoinnit ja itse kasvukin perustuvat tyypillisesti pilvilinnojen rakentamiseen. Huimat suunnitelmat vaikuttavat vuoren varmoilta vaikka ovat lopulta tyhjän päällä leijuvia uhkayrityksiä.

Sekin on Pettisin mukaan tuiki tavallista, että kasvun rajat tulevat vastaan ensin huomaamatta ja sitten rajusti. Kasvun hiipuminen ja sitä seuraava lasku ovat nekin yleensä rajumpia kuin synkimmätkään synkistelijät arvaavat povata.

Hän selittää ensin iloisia ja myöhemmin ikäviä yllätyksiä talouden itseään voimistavilla heijastusvaikutuksilla. Nousua voimistaa positiivinen kierre, ja kasvu kiihdyttää kasvua. Myöhemmin iskee negatiivinen kierre, jossa lasku kiihdyttää laskua.

Positiivisen kierteen aika on Pettisin mukaan Kiinassa mitä todennäköisimmin lopuillaan tai jo ohi. Seuraavaksi koittaa negatiivisen kierteen vuoro.

Tämä ei ole Pettisin omasta mielestä synkistelyä, vaan vääjäämätön tosiasia. Sitä paitsi hänen mukaansa kuplan olisi parempi puhjeta pian kuin myöhemmin, sillä se kasvaa puhkeamiseen asti ja on myöhemmin suurempi ja tuhoisampi kuin nyt.

Sijoituskauppiaat
harvoin varoittavat


Talouden aaltoliike on talouden ennustajille kova pala. Varsinkin, jos aaltoliike on voimakasta ja ennustettavaan aikaan osuu teräviä nousu- tai laskukäänteitä. Oletus jonkin aikaa koetun kehityksen jatkumisesta sellaisenaan johtaa herkästi harhaan.

Professori Pettis ja päätoimittaja Grant ovat kumpikin joltisenkin varmoja, että Kiinan taloutta koskevat kasvuennusteet ovat suurimmaksi osaksi niin sanottuja viivoitinennusteita ja jokseenkin järjestään pielessä.

Tällaiset ennusteet perustuvat pääosin toteutuneeseen talouskehitykseen ja oletukseen sen jatkumisesta. Nämä ennusteet olettavat keskeisten kasvuun vaikuttavien muuttujien pysyvän ennallaan tai voimistuvan.

Näin on asian laita erityisesti sellaisissa talousennusteissa, joiden avulla on tarkoitus myydä arvopapereita tai muita sijoituspalveluita. Ani harva Kiina-sijoituksia myyvä sijoituskauppias varoittaa Kiinan kasvu- ja velkakuplasta niin kuin Pettis ja Grant tekevät.

Myyntipuheissa Kiinan talouskasvu on vain tilapäisesti notkahtanut alle kahdeksan prosentin vuosivauhtiin kipaistakseen tuota pikaa takaisin kahdeksaan tai peräti kymmeneen prosenttiin. Onhan Kiinassa sentään toista miljardia ihmistä, ja pian he kaikki muuttavat kaupunkeihin ja ostavat omat autot ja vaikka mitkä vempaimet.

Jos Pettisin kuvaus kasvukuplien paisumisesta ja poksahtamisesta koskee myös Kiinaa, ovat ilosanoman julistajat aikansa oikeassa – ja sitten railakkaasti väärässä.

Kiinan ravintoketju
kiertää koko maailman


Omia viivoitinennusteitaan Kiinan kasvutarinasta ja sen suotuisista vaikutuksista on jo vuosien ajan laatinut iso liuta minkä tahansa alojen yritysjohtajia kaikkialla maailmassa Suomea myöten.

Kiinan kasvutarinan odotukset ylläpitävät monimutkaisia eri puolille maapalloa kurottavia talouden "ravintoketjuja" Etelä-Amerikan raaka-aineista Saksan ja miksei Suomenkin konepajateollisuuteen. Näille Kiina ei ole halvan työvoiman tuotantomaa vaan kyltymätön asiakas.

Suomessakin nopeasti kasvanut kaivostoiminta on yksi lenkki pitkässä Kiina-ketjussa. Samoin Suomelle tuiki tärkeä Venäjän-kauppa seuraa hyvin herkästi öljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahintoja – jotka taas seuraavat Kiinan kasvutarinaa.

Australia on Kiinan raaka-ainetarpeen tärkeimpiä tyydyttäjiä. Siksi maan kaivosyhtiöiden ja koko talouden tärkeimpiä kysymyksiä on, mitä tapahtuu Kiinan taloudelle – kestääkö kasvuvauhti vai hiipuuko se?

Hyvää kasvua
vai mahalasku?


Yhden tulkinnan Kiinan kasvunäkymistä esitti viime viikolla Australian ja samalla maailman suurin kaivosyhtiö, BHP Billiton, jolle Kiina on tärkein asiakas ja muunkin tuotannon tärkein hintavaikuttaja.

BHP:n rahoitusjohtaja arveli, että Kiinan kaksinumeroisiin kasvulukuihin tuskin on paluuta. Sen sijaan yhtiö varautuu jo kasvun hidastumiseen "kohti kuuden prosentin vauhtia".

Uutistoimisto Bloombergin uutisen mukaan Kiinan kasvuvauhdin hiipuminen kuuteen prosenttiin vuodessa on kaivosjätin suurin riski.

Professori Pettisin mielestä kuuden prosentin kasvuvauhti on toiveajattelua. Hänen mukaansa Kiinan talouskasvu voi jo nyt olla viisi prosenttia tai alle.

Kumpi vain kasvuvauhti, kuusi tai viisi prosenttia vuodessa, olisi taantuman koettelemalle Suomelle ja muille euromaille huima kasvuloikka.

Mutta se on mahalasku kaikille niille, jotka ovat virittäneet Kiina-odotuksensa jopa kymmenen prosentin vuosikasvuun.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    3. 3

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    4. 4

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    5. 5

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    6. 6

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    7. 7

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    8. 8

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    3. 3

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    4. 4

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    5. 5

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    6. 6

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    7. 7

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    8. 8

      Korvaako matkavakuutus vatsataudin tai ylibuukkauksen vuoksi pilalle menneen loman? Nämä asiat ovat suomalaisille epäselviä

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    2. 2

      Vuokraisännän ja vuokralaisen suhde muuttui intiimiksi – 36 vuoden ikäero alkoi ahdistaa ja poiki rajun riidan

    3. 3

      10 000 euron nosto ei onnistunut noin vain – HS: 83-vuotias nainen hämmästyi pankissa asioidessaan

    4. 4

      Listeriavaara piinaa yhä kauppoja – Lidliltä laaja ilmoitus takaisinvedettävistä tuotteista

    5. 5

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    6. 6

      MT: Sanna Kiisken muumikahvilasta tehtiin Ruotsissa rikosilmoitus – omistajat ilmiriidassa keskenään

    7. 7

      Epämääräisen muotoisesta parkkiruudusta koitui valtava riita – ostajan niskaan jättikulut

    8. 8

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    9. 9

      Onko Lauri Salovaaran miljoonapotti höttöä? ”Totta kai noinkin vanhakantaisesti voi ajatella”

    10. 10

      Veikkaus: Tällaisia ovat suomalaiset noutaessaan jättipottia

    11. Näytä lisää