Näin Suomen kriisitaakka kasvaa taas vaivihkaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Euromaat ovat taas sopineet kriisitoimien tuntuvasta kasvattamisesta tavalla, joka maksaa miljardeja mutta jonka kustannuksia ei ole tarkoitus oivaltaa. Samaan aikaan kriisitoimien taakka siirtyy niin ikään vähin äänin yhä yksipuolisemmin euromaiden kontolle. Suomi kuuluu vaivihkaisten kriisitoimien kustantajiin.


EU-maiden talousministerit näyttävät tarjonneen Irlannille ja Portugalille ilmaisen lounaan. Irlanti tai Portugali eivät saa euronkaan vertaa uutta hätälainaa – mutta silti niiden rahoitustaakka kevenee.

Irlannin ja Portugalin hätäluotot kevenevät tuntuvasti, vaikka lainasummat pysyvät ennallaan. Hätäluottoja ei leikata, mutta niiden arvoa leikataan.

Tämä ei ole ilmainen lounas vaan silmänkääntötemppu.

Tempun nimi on laina-ajan pidennys – jonka takia kriisitoimia kustantavien ja takaavien maiden rahoitusasema heikkenee yhtä paljon kuin Irlannin ja Portugalin rahoitusasema kevenee.

Tämä tietää Suomellekin tuntuvasti lisää eräänlaista häivetaakkaa, jota ei ilmeisesti olisi tarkoitus oivaltaa.

Kertoisiko vai
eikö kertoisi?


Irlannin valtio sai vuoden 2010 marraskuussa muilta eurovaltioilta ja EU:lta yhteensä 40,2 miljardin euron hätäluotot. Portugalin valtio sai vuoden 2011 huhtikuussa niiltä vastaavia hätäluottoja 52 miljardia euroa.

Näiden yhteensä 92,2 miljardin euron hätälainojen rinnalla kaksikko sai vastaavia tukiluottoja Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja Irlanti lisäksi niin sanottuja kahdenvälisiä luottoja Britannialta, Ruotsilta ja Tanskalta.

IMF, Britannia, Ruotsi ja Tanska ovat kuitenkin pitäneet kiinni omien luottojensa alkuperäisistä ehdoista, joten niiden arvo on jokseenkin sama kuin alun perin oli tarkoitus.

Britannian, Ruotsin tai Tanskan talousministerit eivät ole joutuneet aprikoimaan, kertoisiko kansalaisille saatavien tuntuvasta arvonlaskusta vai ei.

Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja muut euromaiden talousministerit ovat tuotakin joutuneet puntaroimaan – ja ovat päättäneet jättää kertomatta.

Euromaiden ja EU:n lainasaatavien niin sanottu nykyarvo on heikentynyt tähän mennessä jo kahteen otteeseen, viimeksi viime viikolla. Yhteensä Irlanti- ja Portugali-saatavien arvosta on haihtunut miljardeja euroja.

Lisää laina-aikaa
ja matalampi korko


Irlannin ja Portugalin hätäluotot olivat alun perin keskimäärin seitsemän ja puolen vuoden mittaisia. Sittemmin niiden laina-aikaa on jo kertaalleen pidennetty keskimäärin 15 vuoden mittaiseksi.

Viime viikolla euro- ja EU-maiden talousministerit lupasivat hätäluottoihin vielä seitsemän vuotta lisää maksuaikaa. Nyt puhe on toisin sanoen keskimäärin jo 22-vuotisista hätälainoista.

Europäättäjät perustelevat laina-aikojen pidennystä toistamiseen sillä, että lisäaika helpottaa Irlannin ja Portugalin toipumista kriisistä ja varmistaa niiden paluuta normaalin markkinarahoituksen pariin.

Aiemmin Irlanti ja Portugali ovat jo saaneet kevennyksen myös hätäluottojen korkoehtoihin.

Hätäluottojen alkuperäinen korkomarginaali oli yli kaksi prosenttiyksikköä hätärahoitusta toteuttavien kriisirahastojen rahoituskustannuksen päälle. Nyt marginaali on nolla prosenttia.

Irlanti ja Portugali maksavat lainoistaan toisin sanoen prikulleen samaa korkoa, jolla euromaiden ERVV-vakausväline ja EU:n ERVM-vakautusmekanismi saavat hätäluottoihin tarvitsemansa rahoituksen velkakirjamarkkinoilta.

Laina-ajan pidennykset ja koron tuntuva lasku ovat olleet Irlannille ja Portugalille rahan arvoisia huojennuksia. Suomelle ja muille maksajille ne ovat merkinneet yhtä suurta uutta kustannusta.

Saatavien nykyarvo
laskenut tuntuvasti


Irlannin ja Portugalin valtioiden saamaa ja hätärahoittajien kustantaman huojennuksen määrää on mahdollista arvioida karkean nykyarvolaskelman avulla, vaikka kaikkia luottojen tai huojennusten yksityiskohtia ei ole tiedossa.

Jos alun perin yhteensä 92,2 miljardin euron arvoiset luotot olisi nostettu yhdellä kertaa ja ne olisivat laina-ajan päätteeksi maksettavia kertakuoletuslainoja, olisi niiden nykyarvo laskenut laina-ajan pidennyksistä suunnilleen tähän tapaan:

1) Laina-ajan pidennys alkuperäisestä seitsemästä ja puolesta vuodesta 15 vuoteen heikensi saatavien nykyarvoa noin 14 miljardia euroa (diskonttokorko kaksi prosenttia).

2) Laina-ajan pidennys 15 vuodesta nyt sovittuun 22 vuoteen heikentää lainojen nykyarvoa vielä lisää vähän yli 14 miljardia euroa (diskonttokorko 2,5 prosenttia).

Irlannin ja Portugalin hätäluotoista aikanaan takaisin saatavien rahasummien tämän päivän arvo on näin laskien noin 28 miljardia nykyeuroa pienempi kuin olisi ollut  alkuperäisellä seitsemän ja puolen vuoden laina-ajalla.

Tämä karkea arvio perustuu mahdollisimman yksinkertaiseen nykyarvolaskelmaan, jossa yhden tulevaisuudessa saatavan euron arvo tänään on yhtä kuin 1/(1+vuotuinen diskonttokorko) korotettuna lainavuosien määrän potenssiin.

Nyt Irlannin ja Portugalin hätälainataakkaa kevennetään aivan samanlaisin keinoin kuin aiemmin on kevennetty Kreikan valtion hätäluottojen rasitusta. Ja niin kuin Kreikassa aiemmin, niin myös Irlannissa ja Portugalissa kevennyksillä on hintansa.

Kriisitoimissa
uusi taakanjako


Samaan aikaan Irlannin ja Portugalin vaivihkaisen velkasaneerauksen kanssa uusien kriisitoimien taakanjako muuttuu merkittävällä tavalla. Suomen ja muiden euromaiden suhteellinen kriisitaakka kasvaa – ja tämäkin tapahtuu vaivihkaa mutta varmasti.

Näin käy, kun kriisitoimet siirtyvät euromaiden pysyvän EVM-vakausmekanismin kontolle.

Tämä näkyy jo Espanjan pankkituen ja Kyproksen valtion vasta vahvistetun hätärahoituksen taakanjaossa. Niissä Suomen ja muiden eurovaltioiden suhteellinen taakka on olennaisesti suurempi kuin se oli Kreikan, Irlannin tai Portugalin hätälainoissa.

Muutos johtuu siitä, että aiempia kriisitoimia ovat rinta rinnan rahoittaneet suunnilleen yhtä suurin lainaosuuksin euromaat, koko EU ja IMF. Eivät rahoita enää.

EU on vetäytynyt kokonaan uusista kriisitoimista. IMF osallistui Kyproksen "pakettiin" murto-osalla aiemmista hätälainoista. Espanjan jopa sadan miljardin euron pankkitukeen IMF ei osallistu lainkaan.

Suomi ja muut euromaat kustantavat nekin toimet, jotka EU ja IMF jättävät väliin.

Euromaiden taakka
kasvaa automaattisesti


Kriisitoimien jääminen yhä enemmän euromaiden kontolle on suoraa seurausta euromaiden ja EU:n talouspäättäjien sopimista järjestelyistä. IMF tekee itsenäisiä päätöksiä, mutta nekin näyttävät lisäävän euromaiden kriisitaakkaa.

Euromaiden suhteellinen taakka kasvaa automaattisesti, kun EVM korvaa euromaiden ERVV-vakausvälineen ja EU:n ERVM-vakautusmekanismin. ERVV voi osallistua uusiin kriisitoimiin enää muutaman kuukauden ajan ja ERVM on jo vetäytynyt uusista toimista.

ERVV:n syrjäytyminen ei olennaisesti muuta euromaiden kriisitaakkaa, sillä se toimii samojen euromaiden vastuulla kuin seuraajansa EVM. Sen sijaan kaikkien EU-maiden vastuulla toimivan ERVM:n vetäytyminen heilauttaa vaakakuppeja.

ERVM:n kustannuksia ja riskejä ovat jakaneet myös Britannian ja Ruotsin kaltaiset euroalueen ulkopuoliset EU-maat eivätkä yksin euromaat niin kuin ERVV:ssä ja EVM-vakausmekanismissa on asian laita.

Suomen ja muiden euromaiden kriisitaakan muutos ei ole yhdentekevä, vaikka kyse on suurimmaksi osaksi valtion tilinpidon ulkopuolisista laskennallisista vastuista ja riskeistä. Puhe on satojen miljoonien eurojen eroista.

Virallisesti tämä on
Suomelle eduksi


Kyproksen valtion hätärahoituksen kokonaismäärä on aiempien kriisitoimien rinnalla kuin pyöristysvirhe. Sen rakenne on kuitenkin tyystin toinen kuin aiemmissa hätäluotoissa. Ero on Suomen ja muiden euromaiden haitaksi.

Jos Kyproksen valtion hätärahoitus olisi koottu samaan tapaan kuin aikaisemmin Kreikan, Irlannin ja Portugalin "pelastuspaketit" koottiin, olisivat euromaat, EU ja IMF jakaneet kymmenen miljardin euron lainataakan keskenään kolmeen yhtä suureen osaan.

Euromaiden ERVV tai EVM olisivat lainanneet 3,33 miljardia, EU:n ERVM olisi lainannut 3,33 miljardia ja IMF olisi lainannut sekin 3,33 miljardia euroa. Näin ei kuitenkaan käy, vaan tahti on tyystin toisenlainen. Euromaiden ERVV tai EVM lainaavat yhdeksän miljardia ja IMF miljardin eikä EU euroakaan.

Suomen osuus EU:n lainavastuista on noin 1,6 prosenttia ja euromaiden kriisitoimista 1,8–1,95 prosenttia, kummastakin yhteensä keskimäärin 1,7 prosenttia.

Kyproksen mallin mukaan Suomen vastuulla on 1,8 prosenttia yhdeksästä miljardista eli 166 miljoonaa euroa. Aiemmalla taakanjaolla Suomen kontolla olisi 1,7 prosenttia 6,7 miljardista eli 113 miljoonaa euroa.

Espanjan pankkituesta Suomen vastuulla on 1,95 prosenttia enimmillään sadan miljardin euron luotoista eikä 1,7 prosenttia 67 miljardin luotoista niin kuin aiempien hätäluottojen malliin olisi. Ero on lähemmäs 800 miljoonaa euroa.

Virallisesti tämä ei kuitenkaan ole Suomen kriisitaakan kasvamista vaan kriisitoimien tehostumista ja Suomenkin etu. Niinpä kriisitaakka kasvaa vaivihkaa eikä kovalla metelillä.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    2. 2

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    3. 3

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    4. 4

      Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

    5. 5

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    6. 6

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    7. 7

      Ulkomaiset sijoittajat tulleet vahvasti Suomen vuokra-asuntomarkkinoille

    8. 8

      Kuluttaja voi joutua itse korvaamaan verkkopankkitunnustensa joutumisen vääriin käsiin

    9. 9

      Rakentaminen takkuaa – asuntopulaan ei helpotusta

    10. 10

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Simon ihastui Tiinaan appelsiinifarmilla – nyt hän on pyörittänyt yritystään Lapissa jo 24 vuotta: ”Otin ison riskin”

    2. 2

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    3. 3

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    4. 4

      Aiotko lähteä Airbnb-bisnekseen? Vältä tuhansien eurojen tappiot

    5. 5

      Tallink paljasti alkoholin uusia hintoja – katso, miten Viron veroale vaikuttaa heinäkuussa

    6. 6

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    7. 7

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    8. 8

      Ulkomaiset sijoittajat tulleet vahvasti Suomen vuokra-asuntomarkkinoille

    9. 9

      Economist: Erkki Liikanen olisi paras vaihtoehto Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi

    10. 10

      Suomi osallistuu G20-maiden kokoukseen Japanissa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Ambulanssi­lennolle tuli kiire: asiakas lainasi yli 20 000 euroa ja maksoi – sitten lento­yhtiöltä tuli soitto, jollaista ei todellakaan olisi halunnut saada

    3. 3

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    4. 4

      Asunnon ostanut Riitta närkästyi, kun taloyhtiössä olikin hoivafirman palveluasuntoja – ”Tunsin tulleeni petetyksi”

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Esa rakensi itselleen 30 eurolla köyhän miehen jäähdytyslaitteen

    7. 7

      Euroopan syvin kaivos suljetaan ja elämä pikkuruisella Pyhäjärvellä mullistuu – tästä kaikki alkoi: ”Isän lapio osui outoon kiveen”

    8. 8

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    9. 9

      Viisikymppinen ei saanut yhtään kutsua työhaastatteluun – asiantuntija: ”Liian kovia stereotypioita yhä edelleen”

    10. 10

      Laivayhtiöt valmiina Viron veroaleen: ”Hinnat laskevat heti”

    11. Näytä lisää