Tässä syy euromaiden varallisuuseroihin

EKP:n tutkimus osoittaa, että kotitaloudet ovat kriisimaissa keskimäärin varakkaampia kuin Suomessa ja muissa kriisitoimia kustantavissa euromaissa. Vähävaraiset suomalaiset näyttävät toisin sanoen maksavan varakkaampiensa velkoja. Selitys löytyy eurotalouden pimeistä varjoista.

14.4.2013 6:01 | Päivitetty 14.4.2013 11:56

Taloustilastoilla on helppo panna päät pyörälle ja mielikuvat mullin mallin. Näin tekee euromaiden keskuspankin EKP:n tuore tutkimus euromaiden kotitalouksien varallisuudesta.

Viime viikolla julkaistu tutkimus osoittaa, että kansa on etelän "köyhissä" kriisimaissa tuntuvasti varakkaampaa kuin esimerkiksi Suomessa ja muissa pohjoisen "rikkaissa" euromaissa Saksaa myöten.

Kysymys on kotitalouksien varoja, velkoja ja tuloja perusteellisesti ruotivasta tutkimuksesta, joka perustuu kymmenien tuhansien kotitalouksien haastatteluihin ja virallisiin taloustilastoihin.

Tutkimuksessa on omat puutteensa ja sen tulkitsemiseen liittyy omat vaikeutensa, mutta kokonaiskuva lienee joltisenkin oikea. Ainakin kuva on hämmentävä: sen mukaan keskivertoperhe on Kreikassa tai Kyproksessa varakkaampi kuin Saksassa tai Suomessa.

Nurinkurisen tuntuinen tieto on vaikea niellä pureskelematta – etenkin, kun viime vuosien kriisitoimissa hätärahaa on ammennettu juuri "rikkaasta" pohjoisesta "köyhään" etelään.

Herää kysymys, miten tämä voi olla mahdollista?

Mitä tarkoittavatkulttuurierot?

EKP on toteuttanut laajan ja työlään tutkimuksensa viedäkseen koko euroalueen ja yksittäisten jäsenmaiden kotitalouksien taloustilastoja "ruohonjuuritasolle". Tähän asti kotitalouksien varallisuustiedot ovat pääosin perustuneet tilastoviranomaisten kokonaislukuihin.

Tutkimuksen varsinainen tarkoitus on saada entistä parempi ja kattavampi käsitys kotitalouksien varallisuusasemasta ja muusta talousjamasta, jotta keskuspankki voisi entistä paremmin arvioida esimerkiksi omien toimiensa vaikutuksia.

Sen sijaan tutkimuksen varsinaisiin tarkoituksiin ei kuulunut selvittää syitä osin yllättäviin varallisuuseroihin eri euromaiden kesken. Raportti toki toteaa havainnot osin yllättäviksi mutta jättää syiden selvittelyn verraten ylimalkaiseksi.

Mahdollisia syitä Kreikan, Kyproksen, Espanja ja Italian kotitalouksien esimerkiksi suomalaisia kotitalouksia vankempaan varallisuusasemaan voivat EKP:n tutkijoiden mukaan olla esimerkiksi "historialliset syyt" ja "kulttuurierot".

Tutkijat ovat ilmeisesti oikeilla jäljillä, mutta ovat vain jättäneet syiden selvittelyn kesken. Tarkempaa tietoa noista "historiallisista syistä" ja "kulttuurieroista" on haettava muista selvityksistä.

Minkälaiset "kulttuurierot" voivat selittää sitä, että vähävaraiset suomalaiset osallistuvat kriisitoimissa varakkaampiensa velkojen maksamiseen?

Tulot joko veroihintai omaan käyttöön

Päättömän tuntuinen tieto varallisuuden nurinkurisesta jakautumisesta "rikkaan" pohjoisen ja "köyhän" etelän välillä saa johdonmukaisen taustan, kun varallisuustutkimuksen rinnalla tarkastellaan kahta muuta avainmuuttujaa:

1) Kokonaisveroaste ja maksettujen verojen määrä eri euromaissa ja

2) Harmaan talouden ja korruption laajuus eri euromaissa.

Näitä "kulttuurieroja" rinta rinnan tarkastelemalla euromaiden varallisuuserot täydentyvät pelkkiä hämmentäviä varallisuushavaintoja johdonmukaisemmaksi kokonaiskuvaksi.

Verotietoja löytyy helposti esimerkiksi EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreesta tilastoraportista. Harmaan talouden laajuus ilmenee Maailmanpankin selvityksestä. Korruption merkitystä selostaa esimerkiksi ruotsalainen tutkimuskeskus Sieps.

Paloja yhdistelemällä ilmenee, että kotitalouksien tuloista kertyy säästöjä ja varallisuutta kotitalouksien omiin nimiin ja omiin tarpeisiin sitä runsaammin mitä pienempi osa tuloista hupenee veroihin.

Verotus on toki vain yksi rahankäyttöön ja varallisuuden karttumiseen vaikuttava muuttuja, mutta sattumoisin sillä näyttää olleen suuri merkitys euromaiden kotitalouksien keskinäisiin varallisuuseroihin.

Kriisimaissalievä verotus

Eurostatin mukaan Suomen valtio ja kunnat kokosivat vuonna 2011 erityyppisiä veroja yhteensä melkein puolet koko vuoden kokonaistuotantoa vastaavasta määrästä. Kokonaisverokertymä oli 44 prosenttia vuoden bkt:n arvosta.

EU-maiden keskiarvo oli 40 ja euromaiden keskiarvo oli 41 prosenttia. Kriisimaista ainoastaan Italian verokertymä oli hitusen keskiarvoa suurempi mutta vähän Suomen lukua matalampi 43 prosenttia.

Sen sijaan muissa kriisimaissa veroja ei koottu likimainkaan suomalaiseen malliin. Verokertymä oli Irlannissa 30, Espanjassa 32, Kreikassa 35, Kyproksessa 35 ja Portugalissa 36 prosenttia kunkin maan vuoden kokonaistuotannon arvosta.

Verotuksen rakenne vaihtelee maittain, mutta verokertymän ja kokonaistuotannon suhteet kertovat karkealla tarkkuudella, että suomalaiset maksavat tuloistaan kymmenkunta prosenttiyksikköä enemmän veroja kuin kriisimaiden kansalaiset.

Veroerot ovat merkittäviä, vaikka Eurostatin luvut koskevat vain virallisissa tilastoissa näkyviä veronalaisia tuloja ja niistä kokoon kertyneitä veroja. Verotuksen ohi tienattavat harmaan talouden tulot kasvattavat eroa.

Harmaa talouslisää veroeroja

Verokertymät eri euromaissa erkanevat lisää, kun lainmukaisesti tilastoihin asti kertyvien veronalaisten tulojen lisäksi otetaan huomioon harmaan talouden tulot.

Niistä ei kerry julkiselle taloudelle lainkaan verotuloja ja ne ovat saajilleen kokonaisuudessaan verottomia tuloja. Tämä tuskin on yllätys, sillä juuri verojen välttäminen on harmaan talouden tärkeimpiä tarkoituksia.

Maailmanpankin tuorein maailmanlaajuinen harmaan talouden tutkimus kattaa vuodet 1999–2007, jona aikana harmaan talouden laajuus on useimmissa maissa lievästi kasvanut.

Vaikka tutkimuksen tarkasteluaika päättyy juuri ennen euroalueen velkakriisin alkamista, se kattaa suurimman osan euroaikaa ja kriisimaiden railakkaimman velkaantumisen ajan.

Tutkimuksen mukaan harmaa talous vastaa Suomessa hieman alle viidesosaa virallisen talouden vuotuisesta kokonaisarvosta. Luku on puhtoisesta maineestaan huolehtivalle Suomelle kiusallisen suuri – mutta kriisimaissa se on vielä suurempi.

Pimeiden tulojen arvo kokonaistuotannon arvosta on Portugalissa 23, Espanjassa 23, Italiassa 27, Kyproksessa 29 ja Kreikassa 30 prosenttia. Ainoastaan Irlannissa pimeä talous on Suomea suppeampi, vain 16 prosenttia vuotuisen bkt:n arvosta.

Harmaan talouden laajuus ilmentänee kotitalouksienkin pimeästi verotuksen ohi tienaamien tulojen määrää. Tämän perusteella kotitalouksille kertyy kriisimaissa verojen jälkeen tai niiden ohi merkittävästi suurempi osa tuloista kuin Suomessa.

Korruptio kriisintärkeimpiä syitä

Korruptio ja julkisen hallinnon rapautuminen sekä piittaamattomuus laeista ovat useiden tutkimusten mukaan harmaan talouden keskeisiä syitä ja seurauksia. Osa tutkijoista on jopa valmis väittämään, että juuri korruptio on velkakriisin tärkein syy.

Sieps-tutkimuslaitoksen mukaan korruptio rehottaa euromaista pahiten Italiassa ja muissa kriisimaissa ja vähiten Suomessa. Laitos perustaa päätelmänsä muun muassa Maailmanpankin tutkimuksiin.

Korruptio ilmenee esimerkiksi julkisten viranhaltijoiden lahjuksina, joita tavalliset kansalaiset voivat joutua maksamaan esimerkiksi päästäkseen lääkärin vastaanotolle. Korruptio puolestaan ruokkii veronkiertoa – ja muuttaa taloutta harmaaksi ja pimeäksi.

Hallinnon heikkoudet ja korruptio heikentävät yleisön luottamusta viranomaisiin, mikä taas kannustaa harmaan talouden kasvamista. Kansalaiset eivät halua maksaa veroja, jos he eivät luota viranomaisiin ja pelkäävät verovarojen päätyvän vääriin taskuihin.

Eräänlaista järjestelmätason poliittista korruptiota on tavallaan sekin, että useiden euromaiden hallitukset ovat vuosikausia kasvattaneet julkisia palveluita ja menoja enemmän kuin ovat tohtineet periä veronmaksajilta veroja.

Enemmän velkaakuin halua maksaa

Liian suuret ja kalliit julkisten palveluiden lupaukset ovat tavallaan vaalimenestyksen ostamista julkisin varoin.

Kun noita julkisia varoja ei ole eikä niitä verotuksellakaan kerry riittävästi kaikkien lupausten lunastamiseksi, syntyy erotuksesta julkisen talouden alijäämää ja ennen pitkää liian suureksi paisuva velkataakka.

Juuri näin esimerkiksi Kreikan valtion velkataakka paisui liian suureksi ennen kriisiä. Samasta syystä Italian ja Portugalin valtioilla on enemmän velkaa kuin varaa maksaa. Espanja, Irlanti ja Kypros ovat pinteessä liian suurten pankkiensa takia.

Yhteisvaluutta euro ja euroalueen yhteinen rahapolitiikka nopeasti kasvaneille niin sanotuille reunamaille aivan liian mataline korkoineen tarjosivat tilaisuuden ylivelkaantumiseen, korruptio osaltaan varmisti sen.

Suomella ei ole ainakaan vielä liian suurta valtionvelkaa eikä kriisipankkeja omasta takaa.

Sitä vastoin Suomella on kriisimaita korkeampi veroaste, pienempi harmaa talous, vähemmän korruptiota – ja muiden velkoja maksettavanaan. Niin, ja Suomessa kotitalouksilla on vähemmän omia varoja kuin kriisimaissa.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?