Monien pörssiyhtiöiden itärintamalla hiljaista - kauppa kasvaa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Periferia vai kasvuapaja? Venäjä jakaa yhtiöitä

Itänaapurista ei odoteta lähiaikoina merkittävää vetoapua suomalaisille pörssiyhtiöille. Myös suuryhtiöiden isot investoinnit itään ovat harvassa tänä vuonna. Tämä käy ilmi Taloussanomien tekemästä kyselystä.

12.4.2013 6:01 | Päivitetty 12.4.2013 11:34

Venäjää pidetään suomalaisissa pörssiyhtiöissä tärkeänä kasvumarkkinana, mutta idänkaupan osuus koko liikevaihdosta on pysynyt monissa hyvin pienenä.

Osa yhtiöistä sulattelee edellisvuosien investointeja, mutta osaksi ilmiö kertoo myös pörssiyhtiöiden yleisestä heikentyneestä kannattavuudesta. Taloustilanne on heikentänyt investointien tulorahoitusta.

Yhtiö- ja sektorikohtaiset erot olivat suuria: Kaupan sektori panostaa vahvimmin itään, kuten myös rakennusala. Energiamarkkina on vaikea. Metsäyhtiöille Venäjä on käytännössä periferiaa.

Taloussanomien kyselyssä 10 eri toimialoilta valittua pörssiyhtiötä kertoi Venäjän-näkymistään kuluvana vuonna. Yhtiöistä arvioitiin myös, tuoko Venäjä niille vetoapua.

Nokian Renkaat – öljyn hintakehitys ratkaisee

Eräs suurista Venäjän-investoijista on Nokian Renkaat, joka aikoo investoida tänä vuonna 83 miljoonaa euroa uuteen tuotantolaitokseen ja jakelutiehen. Venäjän (ja entisten IVY-maiden) osuus konsernin liikevaihdosta oli viime vuonna 35 prosenttia ja on edelleen kasvussa.

Rengasvalmistajan mukaan suurin Venäjään liittyvä riski on öljyn maailmanmarkkinahinta. Se heijastuu pankkien luotonantokykyyn ja edelleen autokauppaan.

Venäjä on Nokian Renkaiden tärkein kasvumarkkina, mutta koska suhdanteet heikkenevät siellä muun maailman tahtiin, luvassa ei ole vetoapua, yhtiöstä arvioidaan.

SRV – keskittyy metropoleihin

Rakennusyhtiö SRV:ssa uskotaan, että Venäjän osuus koko liikevaihdosta säilyy ennallaan, noin 10 prosentissa eli runsaassa 60 miljoonassa eurossa. Tänä vuonna SRV ei lisää paljoa sijoituksia Venäjälle, koska yhtiö investoi viime vuonna voimakkaasti liikepaikkasalkkuunsa.

SRV keskittyy Moskovan ja Pietarin alueille kauppakeskusten kehittämiseen ja rakentamiseen. Kuluttajamarkkinassa on positiivinen perusvire, mikä heijastuu kauppakeskuksiin.

– Yhtäältä pyrimme vapauttamaan Venäjältä pääomia uusiin hankkeisiin ja toisaalta saamaan nykyiset hankkeet tuottamaan kassavirtaa, Venäjän-maajohtaja Jussi Kuutsa kertoo.

– Markkina on selvästi kasvava, erityisesti kauppakeskussegmentissä. Pääomien saatavuus ja lainarahan hinta alkavat olla Venäjällä kilpailukykyistä, mitä olisi ollut vaikea ennustaa vielä muutama vuosi sitten.

Kone – hintakilpailu kiristyy

Osa pörssiyhtiöistä ei kerro Venäjän osuutta liikevaihdostaan. Näihin lukeutuu hissiyhtiö Kone.

Koneen Venäjän-maajohtajan Maaret Heiskarin mukaan Venäjän markkinan suurin riski liittyy rakennusmarkkinoiden taantumiseen tai siihen, että tuotanto keskittyisi sosiaalirakentamiseen.

Heiskarin mukaan Venäjästä on jonkinasteista vetoapua heikossa taloustilanteessa. Maa on yksi harvoja Euroopan kasvavia rakennusmarkkinoita. Merkittäviä investointeja ei tehdä Venäjälle tänä vuonna.

– Hintakilpailu kiristyy uusien toimijoiden hakiessa markkinaosuuksia. Hissien ja liukuportaiden huoltoliiketoiminnan pysähtynyt hintakehitys vaikuttaa laitteiden huollettavuuteen ja toimintakuntoon.

Fortum – varovaisena Venäjästä

Energiayhtiö Fortumista ei haluttu tuloskauden alla kommentoida Venäjän, yhtiön tärkeän kasvuveturin näkymiä. Tilinpäätöksessään yhtiö kertoi, että meneillään olevan investointiohjelman valmistumisen jälkeen tavoitteena on noin 500 miljoonan euron liikevoittotaso ja "positiivinen taloudellinen lisäarvo Russia-divisioonassa".

Tavoite on kova. Fortum on investoinut Venäjään 4,5 miljardia euroa ja markkinakommenttien mukaan jätti-investoinnin tavoitteet on lunastettava, jotta se olisi perusteltu.

Fortumin uusien uusien yksiköiden käyttöönotto Njaganissa on viivästynyt, mutta niiden pitäisi valmistua tänä vuonna. Paljon riippuu siitä, kuinka kova talvi on lopulta ollut ja miten rakennustyöt ovat Länsi-Siperian teollisuuskaupungissa edenneet.

Metso – Venäjä on projektimarkkina

Venäjä on konepajakonserni Metsolle vasta kuudenneksi tai seitsemänneksi tärkein markkina riippuen siitä, käytetäänkö mittarina liikevaihtoa vai tilausmääriä. Viime vuonna liikevaihto kasvoi 13 prosenttia 297 miljoonaan euroon. Venäjän osuus koko Metson liikevaihdosta oli vain neljä prosenttia.

– Venäjä on Metsolle projektimarkkina: isoja projekteja tulee joskus, sen jälkeen voi olla hiljaisempaa ennen seuraavia. Pari toimittamaamme isompaa projektia on juuri valmistumassa. Jos uusia ei tule, niin liikevaihto voi laskea tänä vuonna. Tarkkaa arviota ei ole mahdollista antaa, Metson sijoittajasuhdejohtaja Juha Rouhiainen sanoo.

Suunnitteilla ei ole merkittäviä investointeja Venäjällä, mutta maa kuuluu Metson strategisiin painopistealueisiin. Osa viime vuosien kasvusta on tullut huoltotoiminnasta, kun yhtiö on saanut pitkäaikaisia huoltosopimuksia muun muassa kaivosteollisuuden yrityksiltä.

Kemira – odotuksena keskimääräistä nopeampi kasvu

Vesikemianyhtiö Kemira ei Koneen tavoin kerro maakohtaisia liikevaihtolukuja. Venäjä on sille tärkeä vientimaa varsinkin paperi- ja sellukemikaaleissa sekä teollisuus- ja kunnallisvesien puhdistuksessa. Myynnin kasvu on jatkunut koko 2000-luvun. Tänä vuonna suunnitteilla ei ole merkittäviä investointeja.

– Odotamme keskimääräistä nopeampaa kasvua tänä vuonna, Venäjän kaupasta vastaava johtaja Tuomo Keskinen sanoo.

Suurin muutosuhka liittyy logistiikkakustannuksiin, koska Kemira kuljettaa suuria määriä kemikaaleja Venäjälle vuosittain. Tullitariffit eivät tunnu ainakaan vielä laskeneen Venäjän WTO-jäsenyydestä huolimatta.

– Venäjän rupla on ollut hyvinkin vakaa useamman vuoden, mikä on helpottanut suunnittelua. Odotamme poliittisilta päättäjiltä jätevesien puhdistustason vaatimusten nostoa. Venäjällä on kasvupotentiaalia, esimerkiksi öljy- ja kaasukentillä ja kaivoksilla.

UPM – kasvua tarraliiketoiminnassa

Metsäyhtiö UPM:lle Venäjä ei ole keskeisiä markkinoita. Yhtiö on parhaillaan myymässä Pestovon sahaa Venäjällä. Viime vuonna se avasi UPM Raflatacin tarraterminaalit Moskovassa ja Kiovassa Ukrainassa. Tälle vuodelle on suunniteltu lähinnä ylläpitoinvestointeja.

UPM:n Venäjän toiminnoista vastaava johtaja Arto Juvonen arvioi, että Venäjän osuus liikevaihdosta silti kasvaa, koska kaikkien päätuotteiden myynti on siellä kasvussa. Erityisesti tarraliiketoiminnassa kasvun arvioidaan olevan vahvaa.

– Venäjän WTO-jäsenyyteen liittyvät paperin tuontitullien alennukset ovat meille keskeisiä, joskaan ne eivät toistaiseksi ole toteutuneet. Myös raakapuun vienti Venäjältä Suomeen on osoittanut edelleen haastavaksi.

Kesko – hakee kasvua uusilla kaupoilla

Kauppakonserni Kesko hakee innolla kasvua Venäjän kasvavilta vähittäiskauppamarkkinoilta. Venäjän-kaupan osuus Keskon liikevaihdosta on viime vuosien näyttävistä kauppapanostuksista huolimatta vasta neljä prosenttia.

Suurimmat euromääräiset kasvutavoitteet on naulattu rautakauppaan. Rautakaupassa liikevaihto oli viime vuonna Venäjällä 284 miljoonaa euroa. Tavoitteena on saavuttaa 800 miljoonan euron liikevaihto 2017 mennessä.

Ruokakaupassa tavoite on asetettu 500 miljoonaan euroon 2017 mennessä. Kesko aikoo avata kolme uutta ruokakauppaa Pietarin alueella tänä vuonna ja lisää lähivuosina.

Atria – idässä arvaamaton markkina

Atria Venäjän osuus koko konsernin liikevaihdosta oli viime vuonna noin yhdeksän prosenttia. Yhtiöstä ei uskalleta arvioida liiketoiminnan kehittymistä, koska markkinassa on paljon epävarmuustekijöitä. Investoinnit pysyvät 2011–2012 tasolla.

– Venäjän vähittäiskauppa on kehittynyt voimakkaasti viimeisinä vuosina. Venäjän markkina on arvaamattomampi suhteessa muihin Atrian markkinoihin, joten riskikerroin on Venäjällä korkeampi suhteessa muihin maihin, Atria Venäjän toimitusjohtaja Jarmo Lindholm sanoo.

Atrian päätavoitteena on kääntää aiemmin kannattamaton liiketoiminta kannattavaksi ja tämän jälkeen keskittyä myynnin voimakkaaseen kehittämiseen.

Cargotec – Venäjän osuus vain pari prosenttia

Lastinkäsittelylaitteita valmistavan Cargotecin Venäjän liikevaihto oli viime vuonna kaksi prosenttia koko liikevaihdosta. Osuus ei kasvane tänä vuona. Cargotecillä ei myöskään ole merkittäviä investointeja Venäjällä tänä vuonna.

Silti Venäjän lastinkäsittely- ja kuormankäsittelymarkkinat kasvavat samalla kun länsimaisen teknologian osuus Venäjällä tulee lisääntymään, yhtiöstä arvioidaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?