Tämähän on jo kuin teuraskarjan rauhoittelua

Julkaistu:

Analyysi
Europäättäjät hokevat, että Kyproksen pankkien saneeraus on poikkeus eikä kriisitoimien uusi malli. Hokemat ovat kuin teuraskarjan rauhoittelua. Kyproksen saneeraus sujuu prikulleen niin kuin valmisteilla olevan EU-direktiivin mukaan pitääkin. Rauhoittelu vihjaa, että päättäjät pelkäävät toden teolla uutta pankkipaniikkia.


Älä usko mitään ennen kuin päättäjät ovat sen ainakin kolmesti kiistäneet. Näin kuuluu yksi eurokriisin kokemusperäisistä, joskin toki epävirallisista ja kaikin puolin vääräoppisista opetuksista.

Tämän omatekoisen ohjenuoran mukaan Kyproksen kriisipankkien raaka saneeraus yksityisten rahoittajien raskaine tappioineen on mallisuoritus ja esikuva muillekin mahdollisille uusille kriisitapauksille.

Johtopäätös on täsmälleen päinvastainen kuin europäättäjien kahden viime viikon mittaan lukemattomia kertoja toistama sanoma.

Tätä päätelmää puoltaa kaksi erittäin painavaa havaintoa:

1) Europäättäjät ovat yksi toisensa perään kahden viime viikon aikana vakuuttaneet kaikille halukkaille kuulijoille ja satunnaisille vastaantulijoille, että Kypros ei ole kriisitoimien uusi malli vaan poikkeus.

2) Kyproksen kriisipankkien saneeraus sujuu tappioineen päivineen ja jopa suurtalletusten leikkauksineen jokseenkin täsmälleen niin kuin vasta valmisteilla oleva EU-direktiivi pankkikriisien ratkaisukeinoista kuvaa ja voimaan tultuaan edellyttää.

Europäättäjillä on Kypros-mallin kiistämiseen oma syynsä – joka tuskin on vilpitön pyrkimys totuuteen.

Ennemmin kyse on pääomapaon ja suoranaisen rahoituspaniikin ennalta ehkäisemisestä. Päättäjät rauhoittelevat säikkyjä rahoitusmarkkinoita – niin kuin teuraskarjaa on tapana rauhoitella matkalla teurastamolle.

Pankkien rahoittajille
railakkaita tappioita


Euromaiden talousministereiden muodostaman euroryhmän puheenjohtajalle Jeroen Dijsselbloemille sattui nolo kömmähdys, kun hän vajaat kaksi viikkoa sitten erehtyi kuvaamaan Kyproksen kriisipankkien rajua saneerausta uudeksi malliksi.

Hän esitti tulkintansa talouslehti Financial Timesin ja uutistoimisto Reutersin yhteishaastattelussa Kyproksen "pelastuspaketin" sopimista seuraavana päivänä.

Europäättäjät olivat juuri päättäneet pakottaa maan kaksi suurta kriisipankkia yhteen ja kattaa suurimman osan tappioista pankkien yksityisten rahoittajien, kuten suurtallettajien, kustannuksella.

Kyproksen valtion varat eivät olisi riittäneet pankkien tappioihin, eivätkä saarivaltion "pelastajat" halunneet käyttää pankkien rahoittamiseen muidenkaan euromaiden verovaroja.

Niinpä raskaita tappioita nielevät pankkien omistajat ja riskirahoittajat – toisin kuin aiemmissa "pelastustoimissa" on ollut tapana.

Nolo lipsahdus
mutta silti totta


Dijsselbloemin viesti oli selkeä: Kyproksen saneerausmalli on oikea ja näin on tarkoitus vastaisuudessakin toimia, sillä tappiot kuuluvat riskinottajille eivätkä veronmaksajille.

Linjaus mukailee markkinatalouden periaatteita, on kaikin puolin oikeudenmukainen ja lienee useimpien kriisitoimia kustantavien eurokansalaistenkin mieleen. Mutta ottamatta edes kantaa itse linjauksen laatuun on selvää, että se aiheutti lisää sekaannusta ennestäänkin sekaviin kriisitoimiin.

Rahoitusmarkkinoiden hätähousut saivat sätkyn.

Kypros-malli kasvattaisi pankkien rahoittajien tappioriskejä radikaalisti. Ja jos rahoituspako alkaisi pankeista, tietäisi se ketjureaktion tavoin nopeasti kasvavia vaikeuksia koko velkavetoisen Euroopan rahoitushuollolle.

Haastattelujen julkaisusta ehti tuskin kulua kahta tuntia, kun euroryhmä "täsmensi" puheenjohtajansa lausuntoja. Siitä alkoi poikkeuksellisen ponteva ja laaja mielikuvakampanja, joka jatkuu yhä.

Euroryhmän virallisen julkilausuman mukaan Kypros on poikkeus eikä malli tulevillekin pankkisaneerauksille. Viime torstaina vuorostaan EKP:n pääjohtaja Mario Draghi vahvisti, että "Kypros ei ole malli".

Ilmeisesti Dijsselbloemin "lipsahdus" johtui hänen kokemattomuudestaan euroryhmän puheenjohtajana. Hän ei vielä tiedä, milloin voi puhua totta ja milloin on parempi puhua palturia.

Hänen "kömmähdyksensä" sattui silti olemaan totta.

Lentääkö uudenkarhea
direktiiviteksti roskiin?


Kaikesta europäättäjien vakuuttelusta ja rahoitusmarkkinoita rauhoittavasta hokemisesta huolimatta Kyproksen kriisipankkien saneeraus on mallisuoritus ja esimakua tulevasta.

Tai muuten:

♦ EU-komission varta vasten kriisipankkien saneerausten käsikirjoitukseksi valmistelema direktiiviteksti on pantava roskiin. Tekstin mukaan kriisipankit on saneerattava täsmälleen niin kuin Kyproksella tapahtuu.

♦ Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen johtama pankkityöryhmä on tehnyt turhaa työtä, sillä sekin suosittaa saneerausdirektiivin "Kypros-mallia" ja täydentäisi sitä vielä erityisillä "sijoittajavastuu-instrumenteilla".

♦ Roskiin pitäisi panna myös EKP:n direktiiviehdotuksesta antama lausunto, jonka mukaan "EKP kannattaa täysin" ehdotuksen saneerausmallia yksityisine tappioineen.

Viranomaiset toisin sanoen valmistelevat ja kannattavat Kyproksen mallin mukaista kriisipankkien saneeraamista yksityisten rahoittajien tappioineen, mutta puhuvat muuta.

Kyproksen malli
pian EU:n malli


EU-komissio on laatinut ehdotuksen direktiiviksi "luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä" viime kesäkuussa. EKP antoi tärkeän lausuntonsa direktiiviehdotuksesta viime marraskuussa.

Euroopan parlamentin on tarkoitus käsitellä ja todennäköisesti hyväksyä ehdotus tänä vuonna. Sen jälkeen seuraavat kansallisen lainsäädännön muutokset – ja sen jälkeen Kyproksen malli on kaikkien EU-maiden malli.

Tuon mallin mukaisissa saneerauksissa pääperiaate on hyvin selkeä:

Kriisipankkien tappioita kärsivät ensin pankkien osakkeenomistajat ja riskirahoittajat eivätkä veronmaksajat. Riskisijoittajien ja -rahoittajien rahat palavat vaikka kokonaan, elleivät tappiot muuten taltu.

Pääjohtaja Liikasen johtama pankkityöryhmä menisi vielä pidemmälle. Se esitti raportissaan, että pankkien pitäisi laskea liikkeeseen uudenlaisia varta vasten tappioiden sulattamiseen tarkoitettuja rahoitusinstrumentteja.

Liikasen työryhmän keinoin tappioiden sälyttäminen yksityisten rahoittajien kärsittäviksi sujuisi vielä sutjakammin kuin Kyproksella. Vastaavia ajatuksia on myös Yhdysvaltain ja Britannian viranomaisilla.

Kukaan ei lupaa
pelastaa pankkeja


Saneerausdirektiivin ja muun pankkisääntelyn valmistelusta vastaavat EU:n talous- ja rahaviranomaiset, joten ilmeisesti niiden johtohenkilöt ovat selvillä valmisteilla olevista linjauksista.

Niinpä julkisilla puheenvuoroilla lienee jokin toinen tarkoitus kuin kuvata tulevien kriisitoimien luonnetta totuudenmukaisesti.

Euroryhmän puheenjohtajan Dijsselbloemin lipsahdusta seuranneet tunnit olivat rahoitusmarkkinoilla yhtä säikkymistä ja hermoilua. Pankkiosakkeiden kurssit laskivat ja rahamarkkinoiden riskimittarit kohosivat jyrkästi.

Tuo markkinoiden hermoilu ja säikkyminen lienevät keskeinen syy päättäjienkin hermoiluun ja säikkymiseen.

Rauhoittelevien lausuntojen ja niiden väsymättömän toistamisen jälkeen rauha näyttää ainakin päällisin puolin palanneen rahoitusmarkkinoille, niin kuin on epäilemättä ollut tarkoituskin.

Markkinoiden rauhoittuminen kertonee suurpankkien ja kansainvälisten suursijoittajien luottamuksesta EKP:n viime heinäkuussa antamaan lupaukseen tehdä "kaikki tarvittava" euron ja rahoitusjärjestelmän puolustamiseksi.

Sen sijaan EKP tai mikään muukaan viranomainen ei ole luvannut pelastaa yksittäisiä pankkeja. Niinpä rahoitusmarkkinoiden rauhallisuus lienee herkkää – ja kestää korkeintaan seuraavaan isohkoon pankkikupruun asti.

Pankkien piilevät
tappiot mysteeri


Sitä ei kukaan tiedä ennalta, onko seuraavan kuprun nimi Malta, Slovenia vai jokin suuri yksittäinen pankki missä tahansa Euroopan maassa.

Mutta jokaisen edes sivutoimisesti rahoitusriskien kanssa askaroivan tiedossa on, että kaikki eivät selviä seuraavasta kuprusta ehjin nahoin.

Tiedossa on myös, että seuraavasta kriisipesäkkeestä turvaan ehtivät vain nopeimmat. Hitaat jäävät jumiin ja nielevät lopulta tappioita niin kuin Kyproksella.

Se on taas yhtä hyvin talous- ja rahaviranomaisten kuin valistuneiden markkinatoimijoidenkin tiedossa, että:

♦ Euroopan pankkien taseissa on edelleen tuntematon mutta suuri määrä kirjaamattomia tappioita ja piileviä riskejä.

♦ Euroopan pankeilla ei ole tappioiden vastaanottamiseen kykeneviä aitoja tappiopuskureita, kuten oikeata osakepääomaa, likimainkaan sen vertaa kuin piilevien tappioiden sulattamiseen tarvittaisiin.

♦ Euroopan pankkivalvojilla ei ole hajuakaan pankkien todellisesta kunnosta, kun sitä eivät tiedä pankkien omatkaan johtajat.

Uhkarohkean velkavivun ja velkariippuvaisten asiakkaidensa, kuten ylivelkaisten eurovaltioiden, avulla hillittömästi paisunut euroalueen pankkijärjestelmä on kuin hutera korttitalo.

Viranomaiset haluavat rauhoittelullaan varoa, etteivät hätäisimmät pelurit hermostu ja puhku korttitaloa kumoon.

Europankeilla 24 500
miljardin riskirahoitus


Kyproksella olivat ensi alkuun vaarassa jopa talletussuojan turvaamat talletukset, kun ensimmäinen "pelastuspaketti" olisi merkinnyt kaikkien talletusten leikkauksia. Yritys kilpistyi Kyproksen parlamenttiin.

Poliittisesti vaarallinen yritys jäänee tältä erää ainutkertaiseksi kokeiluksi, joskin esimerkiksi Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on muistuttanut talletussuojankin lopulta riippuvan sitä takaavan valtion maksukyvystä.

Vaikka EU-maiden lupaus 100 000 euron talletussuojasta pitäisi, on sitä suurempien summien tallettajilla ja pankkien kaikilla muilla rahoittajilla niin sanotusti kaikki pelissä. Summat ovat likimain tähtitieteellisiä.

Euroalueen pankkien kaikista noin 17 000 miljardin euron talletuksista arviolta puolet on talletussuojan turvaamia. Sitä suurempia talletuksia ja muuta riskipitoista rahoitusta pankeilla on EKP:n tilastojen mukaan yhteensä 24 500 miljardia euroa.

Eurotalouden suurimpia mysteerejä on, kuinka suuri osa tuosta summasta on tyhjän päällä ja tappioiden kirjaamisen hetkellä vaarassa.

Kyproksen ja pian koko EU:n mallissa tallettajatkin ovat riskisijoittajia, ja kaikki talletussuojan ylittävät summat voivat huveta tappioihin, jos niikseen tulee.

Uhkakuvat eivät välttämättä milloinkaan toteudu, mutta niihin havahtuminen lisännee rahoittajien riskitietoisuutta ja varovaisuutta. Pääoman pako alkanee tästä lähin vaaran ensi merkeistä entistä herkemmin.

Mutta siihen asti kaikkien pankkien kaikki rahoittajat voivat toki pysyä rauhallisina ja toistaa mielessään virallista viestiä: Kypros on poikkeus eikä suinkaan malli.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    4. 4

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    5. 5

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    6. 6

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    7. 7

      Attendo haluaa neuvotella kunnilta kovemman hinnan palveluilleen – ”Liikaa vaadittu, että tekisimme vielä tappiota”

    8. 8

      SuPerin johtaja hoivakotien laiminlyönneistä: ”Pelkään, että vasta jäävuoren huippua on penkaistu”

    9. 9

      Sirkan kortti meni rikki, ja käteistä varten olisi pitänyt ajaa 100 kilometriä – Nordean virkailija antoi erikoisen vinkin

    10. 10

      Esperi Care pestasi saattohoidon huipun kehittämään työnsä laatua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    4. 4

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    5. 5

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    6. 6

      Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

    7. 7

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    8. 8

      G7-maat: Teknojäteille veroja, Facebookin librasta ”vakava huoli”

    9. 9

      EU kiistelee omasta ehdokkaasta: ”Vakaa ja pätevä ja mahdollistaa IMF:n pysymisen eurooppalaisissa käsissä”

    10. 10

      WSJ: Olli Rehn on noussut IMF:n pääjohtajakisan kärkikaartiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    6. 6

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    10. 10

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    11. Näytä lisää