Kypros-riski yli tuplaten suurempi kuin näyttää

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Suomen ja muiden euromaiden Kypros-riskit ovat rutkasti runsaammat kuin saarivaltiolle luvattu kymmenen miljardia euroa. Uhanalainen summa paisuu 30 miljardiin, kun "pelastuspaketin" päälle lasketaan keskuspankkirahoitus. Niinpä Suomenkin maksimiriski on yli 500 miljoonaa eikä alle 200 miljoonaa euroa.


Euromaiden talousministerit ovat luvanneet Kyproksen valtiolle kymmenen miljardin euron "pelastuspaketin", josta Suomen laskennallinen osuus on 180 miljoonaa euroa.

Tämä ei kuitenkaan ole Suomen tai muidenkaan euromaiden koko Kypros-riski vaan alle puolet eri tuki- ja rahoitusmuodoista saarella kokoon kertyvästä enimmäisriskistä.

Suurin osa Kyproksen saamasta tukirahoituksesta on muunlaista apurahaa kuin euromaiden lupaamaa tukiluottoa.

Se on poikkeuksellista keskuspankkirahoitusta – joka on jäänyt europäättäjien kriisitiedotteissa sivulauseisiin mutta on rutkasti runsaampaa kuin varsinainen "pelastuspaketti".

Kun keskuspankkirahoitus lasketaan mukaan, on euromaiden ja niiden keskuspankkien Kypros-riski yhteensä noin 30 miljardia euroa eikä suinkaan "vain" kymmenen miljardia.

Niinpä myös Suomen Kypros-riskin enimmäismäärä on ennemmin 540 miljoonaa euroa kuin pelkkään euromaiden "pelastuspakettiin" perustuva 180 miljoonaa euroa.

Pelastuspaketti
kertaa kolme


Euromaiden keskuspankit ja koko euroalueen keskuspankki EKP ovat antaneet Kyproksen keskuspankille ja sen kautta saarimaan pankeille erityyppistä rahoitusta yhteensä noin 20 miljardia euroa – suurin piirtein tuplaten "pelastuspaketin" verran.

Keskuspankkipotti jakautuu karkealla jaolla kolmeen palaan:

1) Kyproksen pankeilla on käytössään EKP:n rahapolitiikan toimiin liittyvää keskuspankkiluottoa yhteensä noin 3,5 miljardia euroa,

2) Kyproksen pankeilla on maan oman keskuspankin myöntämää ELA-hätärahoitusta noin kymmenen miljardia euroa ja

3) Kyproksen keskuspankilla on eurojärjestelmän sisäiseen maksujenvälitykseen liittyvää niin sanottua Target-alijäämää noin 6,5 miljardia euroa. 

Näistä eristä yhteen laskemalla kertyy kokoon 20 miljardin euron enimmäisriski, jota pilkkomalla ja euromaiden kesken jakamalla jää Suomen kontolle pyöreästi 360 miljoonaa euroa.

Kun siihen lisätään "pelastuspaketin" vajaan 200 miljoonan euron laskennallinen Kypros-riski, kipuaa Suomen enimmäisriski pitkälle yli 500 miljoonaan euroon.

Vääräoppinen
riskitarkastelu


Koko keskuspankkipotin jakaminen Suomen ja muiden euromaiden kontolle on tulkinnallinen laskutoimitus, joka on ristiriidassa esimerkiksi keskuspankkien virallisen esitystavan kanssa.

Virallisesti keskuspankkien kaikkia Kypros-saatavia ja -riskejä ei pitäisi jakaa ja tasata euromaiden kesken, sillä osa Kyproksen pankkien keskuspankkiluotoista on muodollisesti Kyproksen oman keskuspankin ja viime kädessä sitä takaavan Kyproksen valtion vastuulla.

Tässä epävirallisessa tarkastelussa kaikki keskuspankkien Kypros-saatavat lasketaan kuitenkin euromaiden yhteiseen piikkiin.

Tällaisen vääräoppisen tarkastelutavan peruste on yksinkertainen: Kyproksen valtio on itse käytännössä maksukyvytön ja hakeutunut juuri rahoitustuen varaan.

Jos virallisesti Kyproksen omalla vastuulla olevat riskit toteutuisivat eivätkä muut euromaat tulisi hätiin, tietäisi se mitä todennäköisimmin Kyproksen eroa eurosta. Tämä tarkastelu perustuu oletukseen, että euromaat ennemmin tinkivät keskuspankkien riskienjakoperiaatteista kuin antavat euron hajota.

Joka tapauksessa vääräoppinen tarkastelutapa antanee totuudenmukaisemman kuvan Kyproksella piilevistä enimmäisriskeistä kuin keskuspankkirahoituksen jättäminen pois laskuista niin kuin pelkän "pelastuspaketin" tarkastelussa käy.

Keskuspankkiriski
yhteisessä piikissä


Euromaiden keskuspankit jakavat keskenään kaikki yhteisen rahapolitiikan toteuttamiseen liittyvät riskit ja näistä toimista koituvat tappiot ja voitot. Jakoperuste on kunkin eurojärjestelmään kuuluvan keskuspankin osuus EKP:n pääomasta.

Tämä niin sanottu pääoma-avain perustuu kunkin euromaan kansantuotteen määrään ja väkimäärään. Suomen Pankin osuus on 1,8 prosenttia, mikä on ollut perusta Suomen laina-, takaus- ja pääomaosuuksille euromaiden kriisitoimissakin.

Kaikkien euromaiden keskuspankkien yhteisellä vastuulla on Kyproksen keskuspankin tuoreimpien taselukujen mukaan noin 3,5 miljardin euron verran Kyproksen pankeille myönnettyä rahoitusta. Luku on tammikuun lopulta.

Pankit ovat saaneet tuon summan keskuspankkirahaa lainaksi vakuuksia vastaan Kyproksen omalta keskuspankilta, mutta se on silti kaikkien euromaiden keskuspankkien yhteisellä riskillä.

Suomen Pankin laskennallinen osuus tästä saatavasta on runsaat 60 miljoonaa euroa. Tämä erä on virallisestikin Suomen Pankin riskillä, joskin toki vain laskennallinen ja lisäksi vakuuksin turvattu.

Kyproksella suuret
Target-velat EKP:lle


Toinen melkein yhtä kiistaton Kypros-riski on Kyproksen keskuspankin alijäämä eurojärjestelmän sisäisessä maksujenvälitysjärjestelmässä, niin sanottu Target-velka.

Tämä Kyproksen maksutaseen alijäämä suhteessa muihin euromaihin oli Kyproksen keskuspankin mukaan tammikuun lopussa 6,5 miljardia euroa. Luku syntyy, kun miljardin saatavasta vähennetään 7,5 miljardin velka.

Keskuspankkien omistama ja hallinnoima Target-maksujärjestelmä välittää euroalueen sisäistä maksuliikennettä. Koko järjestelmä on joka päivä tasapainossa, joten kuhunkin maahan menee yhtä paljon euroja kuin lähtee poiskin.

Ennen kriisiä suurin osa rahaliikenteestä euromaiden välillä koostui yksityisistä rahavirroista. Kriisin aikana yksityistä rahaa on pyrkinyt kriisimaista pois enemmän kuin sinne on palannut. Keskuspankkiraha on täyttänyt yksityisen pääoman jättämää aukkoa.

Rahavirtojen epätasapaino on johtanut poikkeuksellisen suuriin ali- ja ylijäämiin euromaiden keskuspankkien kesken. Muodollisesti kunkin keskuspankin vastapuoli on EKP, mutta näidenkin rahavirtojen ali- ja ylijäämät tasataan keskuspankkien kesken saman pääoma-avaimen mukaan kuin eurojärjestelmän tuotot ja tappiot.

Suomen Pankin laskennallinen osuus Kyproksen keskuspankin Target-velasta on noin 120 miljoonaa euroa. Rahapolitiikan toimet sisältyvät lukuun, mutta enimmäisriskiä arvioitaessa ne on parasta laskea erikseen.

Kyproksen omat
riskit yhteisiksi?


Tulkinnallisin osa Suomen Pankin ja muiden euromaiden keskuspankkien Kypros-riskeistä on peräisin Kyproksen keskuspankin saaren kriisipankeille myöntämästä kansallisesta hätärahoituksesta.

Saaren suurimmilla kriisipankeilla on tätä niin sanottua ELA-hätärahoitusta (Emergency Liquidity Assistance) käytössään noin yhdeksän miljardia euroa.

Pienempien pankkien vastaava hätärahoitus mukaan luettuna Kyproksen keskuspankki on myöntänyt ELA-rahoitusta yhteensä lähteestä riippuen 9–11 miljardia euroa.

Jos tätä ELA-riskiä jaetaan euromaiden kesken, on Suomen ja kaikkien muidenkin maiden osuus virallisesti nolla euroa. Mutta tämä virallinen jako toimii vain sillä ehdolla, että Kyproksen valtio pystyy vastaamaan keskuspankkinsa riskeistä.

Kyproksen keskuspankin taseessa on tappioiden vastaanottamiseen kykenevää pääomaa, varauksia ja arvonkorotusrahastoja yhteensä vähän yli 700 miljoonaa euroa. Tahtoo sanoa, että noin seitsemän prosentin tappio ELA-saatavista pyyhkii pääoman nollille ja sysää keskuspankin selvitystilaa vastaavaan jamaan.

Teknisesti keskuspankki voi toimia vaikka negatiivisella pääomalla, mutta EKP ja eurojärjestelmä tuskin sallivat moista alisuoritusta. Valtiolla taas ei ole varaa keskuspankin pääomien vahvistamiseen, kun raha ei riitä omiinkaan velkoihin.

Niinpä EKP ja euromaiden keskuspankit keksinevät tiukan paikan tullen jonkin muutoksen tai kiertokeinon omiin sääntöihinsä – ja lopulta Kyproksen omalla vastuulla oleva ELA-riski onkin yhteisen edun nimissä yhteistä riskiä.

Jos näin käy, ja jos ELA-rahoituksen määrä on tuossakin vaiheessa noin kymmenen miljardia euroa, on Suomen Pankin laskennallinen osuus enimmäisriskistä noin 180 miljoonaa euroa.

Suomen riski kevenee,
jos IMF rahoitukseen


Suomen osuus Kyproksen varsinaisesta "pelastuspaketista" on sekin noin 1,8 prosenttia niin kauan kuin kyse on euromaiden kriisirahaston EVM:n rahoituksesta. Jos EVM rahoittaa koko Kyprokselle luvatut kymmenen miljardia euroa, on Suomen laskennallinen osuus 180 miljoonaa euroa.

Lopullinen tukisumma ja sen jakautuminen eri rahoittajien kesken on vielä epäselvä, sillä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on alustavasti ilmoittanut valmiutensa osallistua rahoitukseen.

IMF:n on määrä päättää osallistumisensa Kypros-tukeen ja mahdollinen rahoitusosuutensa huhtikuun kuluessa. Jos IMF osallistuu, pienentää se todennäköisesti euromaiden EVM:n rahoitusosuutta.

Jos IMF osallistuu Kyproksen rahoittamiseen ja jos tämä pienentää EVM:n osuutta, koituu tästä Suomellekin laskennallista etua. Suomen rahoitusosuus IMF:ssä on selvästi pienempi kuin EVM:ssä, joten myös laskennallinen riski kevenisi.

Virallisesti tämä ei
vaikuta Suomeen


Suomen kriisitoimia valmisteleva valtiovarainministeriö on arvioinut tiedotteessaan, että Kyproksen rahoitustuki ei vaikuta Suomen valtion talouteen. VM perustelee tulkintaansa sillä, että rahoitustuki toteutetaan EVM:n kautta ja sillä, että Suomi on jo maksanut oman osuutensa EVM:n pääomasta.

EVM hankkii tukiluottoihin tarvitsemansa rahoituksen velkakirjamarkkinoilta. Suomen ei tarvitse myöntää uusia takauksia tai muutenkaan osallistua rahoituksen hankkimiseen.

Tämä on totta mutta vain niin kauan kuin Kypros kykenee maksamaan omat velkansa EVM:lle. Niinpä tämä on Suomen enimmäisriskien arviointiin hyödytön tieto.

VM:n tiedotetta hyödyllisempää tietoa löytyy EVM:n toimintaa säätelevästä valtiosopimuksesta.

Sopimuksesta ilmenee, mitä tapahtuu, ellei Kypros kykene maksamaan velkojaan: EVM vaatii Kyproksen laiminlyömiä maksuja muilta euromailta, kuten Suomelta.

Sen maksumääräyksen suorittamiseen on Suomikin osaltaan sitoutunut.

Jos kaikki muut kuin Kypros suostuvat ja kykenevät maksamaan, on Suomen osuus 180 miljoonaa euroa. Jos Kyproksen lisäksi muita euromaita jättää maksamatta, on Suomen maksettava vastaavasti enemmän.

Mutta siihen asti virallinen tulkinta on, että "ohjelmalla ei ole vaikutuksia Suomen valtion talouteen".

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    2. 2

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    3. 3

      Lentoyhtiö voi joutua maksamaan toisen yhtiön myöhästymisen

    4. 4

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    5. 5

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    6. 6

      Kiisteltyä Matteo Salvinia odotetaan Suomeen – sisäministeri Ohisalo vaatii toimia Välimerellä

    7. 7

      USA:ssa muhii uusi teknokupla

    8. 8

      Kuluttajahintojen nousu vaimeaa kesäkuussa

    9. 9

      Katso, oletko köyhä – tässä menevät nyt rajat Suomessa

    10. 10

      Cargotecin yritysosto sai Kiinan viranomaisten hyväksynnän

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    3. 3

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    4. 4

      Lentoyhtiö voi joutua maksamaan toisen yhtiön myöhästymisen

    5. 5

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    6. 6

      USA:ssa muhii uusi teknokupla

    7. 7

      Kuluttajahintojen nousu vaimeaa kesäkuussa

    8. 8

      Kiisteltyä Matteo Salvinia odotetaan Suomeen – sisäministeri Ohisalo vaatii toimia Välimerellä

    9. 9

      Cargotecin yritysosto sai Kiinan viranomaisten hyväksynnän

    10. 10

      Kiinan talouskasvu hidastui entisestään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko köyhä – tässä menevät nyt rajat Suomessa

    2. 2

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    3. 3

      Suomessa vain neljä ”viinamaakuntaa” – katso kuinka kotiseudullasi juodaan

    4. 4

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    7. 7

      Näin paskalaissa vaadittava laitteisto pitää asentaa kesämökille – IS seurasi suorana

    8. 8

      Mies otti parin tonnin pikavipin – joutui lopulta maksamaan 35 000 euroa

    9. 9

      Vaimon vakava sairaus romutti perheen talouden – hovioikeus ymmärsi inhimillisiä tekijöitä

    10. 10

      Virolainen halpakauppaketju A1000 aikoo laajentaa Suomeen

    11. Näytä lisää