Kriisitoimien selkein viesti: älä usko eurolupauksia

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Kypros tyrmäsi troikan vaatimukset talletussuojan murtamisesta, vaikka menetti näin vasta saamansa "pelastuspaketin". Kukaan ei tiedä kriisin seuraavaa käännettä. Se kävi kuitenkin viime päivinä selväksi, että talletussuojan tapaisiin poliittisiin lupauksiin on turha luottaa. Kriisitoimien ainoa selkeä viesti onkin: Älä luota meihin, olemme europäättäjiä.


Viime viikonloppuna Kyprokselle koottu "pelastuspaketti" ja siitä alkanut sekava soutaminen ja huopaaminen lähetti meille sivustaseuraajille vain kaksi selkeää viestiä.

Kumpikaan niistä ei edistä kriisin ratkaisua rahtusen vertaa eikä kumpikaan koske vain Kyprosta.

Nämä uskomattomat mutta samalla kristallin kirkkaat viestit ovat:

1) Kriisitoimissa ei ole edelleenkään päätä eikä häntää vaan ne ovat yhä sekavampaa sekasotkua ja sähellystä, ja kriisi kaikkea muuta kuin ohi.

2) EU-sopimukset ja -lupaukset eivät ole oikeita lupauksia vaan ne ovat "poliittisia lupauksia", ja ne voivat pettää milloin tahansa.

Nyt tiedossa on esimerkiksi se, että Euroopan unionissa lupaus talletussuojasta on yhtä tyhjän kanssa. Europäättäjillä on tekniset ja henkiset valmiudet murtaa talletussuoja, jos sikseen tulee.

Europäättäjät vaativat Kyprokselta talletussuojan murtamista maan pankeissa, mutta myöhään tiistai-iltana Kyproksen parlamentti äänesti vaatimuksen kumoon. Siitä huolimatta, että samalla saarivaltio menettää vasta saamansa "pelastuspaketin".

Viesti talletusten leikkauksista oli kuitenkin jo lähtenyt liikkeelle eikä se jättänyt tulkinnan varaa: europäättäjien mielestä Kyproksen olisi pitänyt murtaa pientenkin pankkisäästöjen talletussuoja.

Ei olisi ihme, jos talletuspako alkaisi uudestaan muissakin kriisimaista kuin Kyproksessa. Saarivaltio tuskin säästyy rahapaolta, kun pankit taas avautuvat.

Miksi säästellä
rahanpesijöitä?


Kyprokselle viime viikonloppuna koottu "pelastuspaketti" sisälsi pankkien talletuksia koskevan leikkauksen, joka ensi kertaa murtaisi tallettajille kaikissa EU-maissa annetun lupauksen 100 000 euron talletussuojasta.

Kyproksen valtion, muiden eurovaltioiden sekä EU-komission, euromaiden keskuspankin EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n sopima ilmaus on "kertaluonteinen vakausmaksu" tai "vakausvero".

Virallisesti kyse ei olisikaan ollut talletusten leikkauksesta tai varsinkaan talletussuojan pettämisestä. Mutta juuri niistä olisi käytännössä ollut kysymys, jos talletusten leikkaukset olisivat koskeneet kaikkia talletuksia niin kuin päättäjät ensi alkuun ilmoittivat.

Pientenkin talletusten leikkaukset olisivat taas olleet uusi mielivaltainen äkkikäännös velkojien etuoikeusasemassa ja siinä, palaako pankkien tappioissa ja niiden kattamisessa suurten riskisijoittajien vai tavallisen kansan rahaa.

Viikonlopun "pelastuspaketin" perusteella europäättäjät murtavat mieluummin talletussuojan ja leikkaavat tavallisen kansan talletuksia kuin rasittavat pankkien riskirahoittajia niin raskaasti kuin riskien perusteella pitäisi.

Kyproksen pankeissa nuo europäättäjien suosimat riskirahoittajat sattuvat olemaan pääosin venäläisiä liikemiehiä sekä todennäköisiä veropakolaisia ja rahanpesijöitä.

Päättäjät olivat toisin sanoen valmiit vaikka murtamaan talletussuojan säästelläkseen todennäköisiä rahanpesijöitä tappioilta.

Soutamista ja
huopaamista


Europäättäjät ryhtyivät sunnuntain ja maanantain kuluessa itsekin arvostelemaan omaa päätöstään talletussuojan murtamisesta ja kinastelemaan siitä, kenen tuo kyseenalainen päähänpisto oikeastaan olikaan.

Viimeistään tiistaihin mennessä päättäjien kinastelusta ja ristiriitaisista lausunnoista oli tullut vaikutelma, että lauantain vastaisena yönä yksimielisesti syntynyt päätös oli syntynyt kuin itsestään ilman, että kukaan päätöksentekoon osallistunut olisi oikeastaan halunnut.

Esimerkiksi Suomea neuvotteluissa edustanut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen oli lausuntojensa perusteella ensin tyytyväinen siitä, että pankkien tallettajat pannaan tilille.

Myöhemmin ministeri Urpilainen ja muut euromaiden talousministerit muuttivat mieltään ja päättivät, että kaikkia tallettajia ei tarvitsekaan panna tilille. Euroministerien uuden linjauksen mukaan pieniä talletuksia pitäisikin suojella.

Ellei tämä ole soutamista ja huopaamista, ei sitten mikään.

U-käännös
täydessä vauhdissa


Europäättäjien oma ja muiden syyllisten etsijöiden huutoäänestys osoitti välillä Suomen ja välillä Kyproksen oman vastavalitun presidentin Nikos Anastasiadesin suuntaan.

Presidentti Anastasiades on virkaanastumispuheestaan lähtien useita kertoja luvannut yleisölle, että talletuksiin ei kosketa, vaikka mikä olisi. Ja juuri samasta lupauksesta on talletussuojassakin kysymys.

Tuo lupaus lensi viikonloppuna roskiin. Näin kävi siitä riippumatta, kenen syytä tuo vikatikki oli. Sekään ei muuta asiaa, että päätöksen peruivat ensin europäättäjät ja myöhemmin tyrmäsi Kyproksen parlamentti.

Tämä europäättäjien täydessä vauhdissa tekemä U-käännös selittynee sillä, että kansan raivostuminen ja tuhoisan talletuspaon uhka valkenivat päättäjille ilmeisesti aitona yllätyksenä.

Tämä likimain täydellinen irtautuminen arkitodellisuudesta tuskin vahvistaa luottamusta europäättäjiin ja heidän kriisitoimiinsa. Tuskin tämä tapahtumasarja vahvistaa sen enempää yleisön luottamusta pankkeihin tai ehkä euroonkaan.

Poliittista
taktikointia


Muuttuipa Kyproksen "pelastuspaketti" vielä mihin muotoon tahansa, ja vaikka pienimmät talletukset lopulta säästyisivät leikkauksilta, eivät europäättäjät saa viime viikonlopun vikatikkejään mitenkään enää pois päiviltä.

Toki kehnoiksi osoittautuneet päätökset on mahdollista kumota uusilla, mutta niitä ei ole mahdollista hävittää kansalaisten tai vapaasti sijoituskohteensa valitsevien rahoittajienkaan muistista.

Viimeistään viime viikonlopun jälkeen pitäisi joka ikiselle lukutaitoiselle Euroopan unionin kansalaiselle olla selvää, että EU-maiden sopimukset ja lupaukset eivät ole oikeita lupauksia, joihin voi luottaa, vaan ne ovat "poliittisia lupauksia", joihin ei voi luottaa.

Jos talletussuojasta annettu lupaus voi pettää edes Kyproksella, voi se pettää missä tahansa muussakin jäsenmaassa. Ja jos talletussuoja voi murtua, tuskin muutkaan "poliittiset lupaukset" ovat sen luotettavampia.

Kysymys on kulloinkin päättäjiä vastassa olevista vaihtoehdoista ja siitä, mikä on päättäjien taktikoinnissa pienimmän poliittisen riskin valinta. Ratkaisuja ohjaavat seuraavat vaalit ja niihin liittyvä taktikointi, eivät kansalaisille aiemmin annetut lupaukset.

Pankkitappiot
riskirahoittajille


Kyproksen pientallettajien säikäyttäminen oli omituinen vikatikki ja täysin turhaa. Se oli luultavasti tärkein yksittäinen syy parlamentin kapinapäätökseen – ja mahdollisesti kriisin uuteen kärjistymiseen.

Se on oikein ja rahoitusmarkkinoiden pelisääntöjen mukaista, että pankkien tappioita kattavat niiden riskirahoittajat eivätkä veronmaksajat – eivätkä varsinkaan muiden maiden veronmaksajat.

Mutta tappioiden kattamiseen rahoittajilta tarvittava rahasumma – päättäjien omituisella koodikielellä niin sanottu sijoittajavastuu – olisi pitänyt alun perinkin pidättää talletussuojan ylittävistä talletuksista ja muista riskisijoituksista.

Toki pankkien ulkomaiset suursijoittajat, kuten venäläiset miljardöörit ja rahanpesijät, olisivat närkästyneet sitä enemmän mitä suurempia tappioita he olisivat kärsineet.

Mutta riskisijoittajille tappiot olisivat kuuluneet ilman eri tyyppisten rahoittajien velkojan aseman mielivaltaisia muutoksia, jollaisia europäättäjät ovat kriisitoimissa soveltaneet ja nytkin yrittivät.

Ero aiempiin kriisitoimiin oli nyt se, että päättäjät aikoivat ensi kerran muutella velkojien keskinäistä etuoikeusasemaa murtamalla talletussuojan.

Liiat lupaukset
jäävät pitämättä


Kyproksen vikatikistä ja talletussuojan murtoyrityksestä voi koitua myös tahatonta hyötyä. Se tuskin jää vain läheltä piti -tapaukseksi, vaan muistuttaa, että poliittiset päättäjät ovat valmiit pettämään lupauksiaan, jos katsovat tarpeelliseksi.

Tilaisuuksia todennäköisesti tarjoutuu Kyproksen jälkeenkin, sillä poliittiset päättäjät ovat niin meillä kuin muuallakin jo vuosikymmenten ajan kilpailleet äänestäjien suosiosta toinen toistaan suurempia lupauksia jakelemalla.

Liian suuret lupaukset ennen pitkää pettävät tavalla tai toisella. Nyt tältä on entistäkin vaikeampi sulkea silmiään.

Mitä tapahtuu – tai oli hilkulla tapahtua – Kyproksen talletuksille, on ennen pitää edessä muissakin EU-maissa eikä ainoastaan kriisimaissa. Liian suuria lupauksia on annettu kaikissa länsimaissa Suomi mukaan luettuna.

Tämä selviää, kun tarkastellaan rinta rinnan julkisen talouden tuloja, menoja ja päälle lisätään tulevaisuudessa lankeavat lakisääteiset mutta katteettomat lupaukset, kuten kattamattomat eläke-, sosiaali- ja terveydenhoitovastuut. Ne muodostavat likipitäen mahdottoman epäyhtälön.

Ehkä meillä ei petä ensin talletussuoja niin kuin Kyproksella oli pettää. Mutta eläke- ja terveydenhoitolupaukset ovat aivan samanlaisia "poliittisia lupauksia". Jos ne ovat liian suuria pidettäviksi, ne pettävät. Olipa kyse Kyproksesta tai Suomesta.

Se jää päättäjien harkinnan varaan, kuka kärsii eniten ja kuka pääsee vähimmällä, kun lupaukset pettävät. Olipa kyse Kyproksesta tai Suomesta.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienaa viikossa saman kuin perus­palkansaaja vuodessa

    2. 2

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    3. 3

      Ekoloma kotimaassa vai taattua lämpöä etelässä? – ”En sanoisi, että lentämisen välttely olisi iso trendi Suomessa”

    4. 4

      Kullanhuuhdonta houkuttelee matkustajia Lappiin: ”Yksi kesän valteista”

    5. 5

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienasi viime vuonna 48 kertaa enemmän kuin tavallinen palkansaaja

    6. 6

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    8. 8

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    9. 9

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    10. 10

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    2. 2

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    3. 3

      Kullanhuuhdonta houkuttelee matkustajia Lappiin: ”Yksi kesän valteista”

    4. 4

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    6. 6

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    7. 7

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    8. 8

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienasi viime vuonna 48 kertaa enemmän kuin tavallinen palkansaaja

    9. 9

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    10. 10

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienaa viikossa saman kuin perus­palkansaaja vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    6. 6

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    11. Näytä lisää