Katkaiseeko Kypros-tuki moraalisen selkärangan?

Julkaistu:

Analyysi
Kyproksen tukirahoitusta on turha vähätellä sillä, että saarivaltio anoo muiden kriisitoimien rinnalla pikkurahoja. Kypros-tuen suuri riski on, että se vie Suomeakin kohti veronmaksumoraalin murtumista – ja väki tuumaa meilläkin, että veroja maksavat vain hyväuskoiset hölmöt. Uhka on moraalikadon unioni, United States of Moral Hazard.


Euroalueen talouspäättäjät ovat sopineet Kyproksen valtion "pelastuspaketista". Ilmeisesti tukipäätös on periaatteessa tehty ajat sitten, mutta sen yksityiskohtien ja julkilausumien hiominen näyttää tuottaneen päättäjille tuskaa.

Viipyminen ja hiomisen tarve eivät ole yllätys, vaikka puhe on aiempiin kriisitoimiin verrattuna pikkurahasta. Kyproksen alkuperäinen apuraha-anomus oli tiettävästi 17 miljardia euroa, ja uutistoimistoille viime päivinä vuotaneet luvut ovat kutistuneet kohti kymmentä miljardia.

Kypros-tukea tuskin ovat viivyttäneet pelkät rahasummat, sillä ne ovat joka tapauksessa kuin pyöristysvirhe tähän mennessä käytetyistä ja luvatuista lähemmäs tuhannen miljardin euron kriisirahoista.

Sen sijaan Kypros-tukea ovat viivyttäneet saarivaltiota ja sen pankkeja koskevat vakavat rahanpesuepäilyt – ja tukeen liittyvät poliittiset riskit. Kyproksen tukematta jättäminen olisi taloudellinen ja poliittinen riski. Sen tukeminen on moraalinen riski.

Päättäjät pelkäävät moraalisen mahalaskun seurauksia, ja syytä onkin.

Riski kasvaa, että moraalinen selkärankaa napsahtaa poikki – ja väki tuumaa Suomea myöten, että tässä unionissa veroja maksavat vain hyväuskoiset hölmöt.

"Tuemme Kyprosta, vaikka
siellä pestäisiin rahaa"


Kyprosta monin verroin suurempia tukisummia ja -lupauksia jo vastaanottaneet suuret kriisimaat Kreikka, Italia, Espanja ja Portugali ovat kansainvälisten korruptio- ja veronkiertoselvitysten mukaan länsieurooppalaisittain ala-arvoista hylkysarjaa.

Vain Irlanti erottuu Maailmanpankin vuosittain laatimissa moraalimittauksissa muita kriisimaita vahvempana, mutta sekin saa Transparency Internationalin korruptioselvityksissä vain vähän muita kriisimaita parempia arvosanoja.

Sen sijaan viimeksi apurahajonoon liittynyt luonnonkaunis Kypros on keskeisten lainkuuliaisuutta ja veronmaksumoraalia arvioivien tutkimusten mukaan yhtä heikko tai vielä heikompi kuin muut Välimeren alueen kriisimaat.

Tavanomaisen korruption ja veronkierron lisäksi Kyproksella on keskeinen kauttakulku- ja parkkipaikan asema kansainvälisessä laittomassa rahaliikenteessä. Global Financial Integrity -tutkimuskeskus sanoo selvityksessään, että "Kypros on likaisen venäläisrahan pesukone".

Silti Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kertoi jo hyvissä ajoin ennen tukineuvottelujen loppusuoraa ja hyvin selkeästi vailla väärinkäsityksen vaaraa, että Suomi tukee Kyprosta, vaikka siellä pestäisiin rahaa.

Kansan mitta tuli
täyteen Italiassa


Kypros esitti alustavan anomuksensa muille euromaille jo viime kesänä, mutta asian käsittely on ollut hyvin vaikeaa, ovathan epäilyt rahanpesusta kansalaisten ja kansanedustajien tiedossa hyvin laajasti Saksaa ja Suomea myöten.

Kypros-tuki on rutikuivaa poliittista ruutia.

Italian taannoiset parlamenttivaalit muistuttivat päättäjille, että uhkaus "vaaliuurnilla tavataan" muuttuu hyvin herkästi kansalaisten uhosta epäsuosioon päätyneen poliitikon uran tuhoksi. Riittää, että kansan mitta tulee täyteen.

Italiassa maan edellinen hallitus ja sitä johtanut teknokraattipääministeri Mario Monti saivat potkut, kun äänestäjien enemmistö sai tarpeekseen talouden vyönkiristyksistä.

Kypros-tuen poliittinen riski on toisenlainen. Toki todennäköiset tukiehdot luultavasti ärsyttävät veronkorotuksista ja etuuksien karsimisesta kärsiviä kansalaisia Kyproksellakin, mutta heitä ei ole kuin alun toista miljoonaa.

Paljon painavampi poliittinen riski koskee Suomen ja Saksan kaltaisia maksajamaita ja niiden päättäjiä, sekä välillisesti koko unionin tulevaisuutta.

Kypros-tuki vie todennäköisesti Suomea, Saksaa ja muita kriisitoimien maksajamaita kohti sitä pistettä, jossa erityisesti kansan veronmaksuhaluja koskeva mitta tulee täyteen.


Kun tämä mitta täyttyy, tuumaa omat veronsa tähän asti suhteellisen kuuliaisesti ja tunnollisesti maksanut kansa Suomea myöten tulleensa petetyiksi. Siitä alkaa veronmaksumoraali murentua meilläkin.

Riskin nimi on moraalikadon unioni, United States of Moral Hazard.

Olisiko Kypros-tuki
se viimeinen pisara?


On toki mahdollista, että europäättäjät ymmärtävät kriisitoimiin liittyvän ja tukisummien paisumisesta kasvaneen poliittisen ja moraalisen riskin.

Vielä tämä ymmärrys ei ole kuitenkaan pannut päättäjiä poikkeamaan vuoden 2010 kevään Kreikka-paniikissa valitulta tieltä kohti yhä mittavampaa yhteisvastuuta.

Yhteisvastuun lisäämiseen liittyvistä poliittisista, laillisista, taloudellisista ja moraalisista riskeistä on julkaistu punnittuja puheenvuoroja kriisin mittaan, joten riskit eivät ole uusia eivätkä yllättäviä. 

Yhteisvastuun ilmeinen ja väistämätön ongelma on kaiken aikaa ollut ja on yhä se, että osa eurovaltioista on kriisivaltioiden tavoin selvästi muita velkaisempia ja osa taas Suomen tavoin merkittävästi muita vähemmän velkaisia.

Sattumoisin juuri velkaisimpia kriisimaita leimaavat muita selvästi laajempana rehottava korruptio sekä veronkierto ja muu harmaa talous, kun taas Suomi, Saksa ja eräät muut kriisitoimien maksajamaat edustavat korkeaa veronmaksumoraalia.

Koko EU:n rahavirrat perustuvat jäsenmaksuista tukien jakamiseen jäsenmaiden virallisissa taloustilastoissa näkyvään lailliseen talouteen, joten EU:n kautta rahaa virtaa kaiken aikaa Suomen kaltaisista lainkuuliaista veronmaksajamista vähemmän kuuliaisiin veronkiertomaihin.

Kun kansalaisille valkenee, että kriisitoimet vain voimistavat samaa rahavirtojen epäsuhtaa, lähestyy mitan täyttyminen ja moraalisen selkärangan pettäminen. Kypros ja sen todennäköiset kytkökset rikolliseen rahanpesuun voivat olla se viimeinen pisara.

Pankit vaarassa
kaatua kumoon


Europäättäjät ovat puun ja kuoren välissä, sillä Kypros-tukea on vaikea torjuakaan.

Kyproksen "jättäminen yksin" voisi käynnistää uudestaan pääomapaon Kyproksen pankeista ja heti perään muistakin kriisimaista. Ilman euromailta heltiävää apurahaa Kyproksen valtiolla ei ole varaa tukea pankkejaan, jotka kuitenkin kaatuisivat sen syliin.

Saarivaltion pankeilla oli hallussaan erittäin suuret määrät Kreikan valtion velkakirjoja, kun tämä toteutti viime vuonna taloushistorian rahamääräisesti mittavimman velkasaneerauksen.

Helleenivaltio leikkasi yksityisten velkojiensa, kuten juuri kyproslaisten pankkien, saatavien nimellisarvosta kahdessa erillisessä "vapaaehtoisessa" operaatiossa yhteensä 70 prosenttia.

Etenkin Kyproksen kolme suurinta liikepankkia, Bank of Cyprus, Laiki Bank ja Hellenic Bank, kärsivät Kreikka-saneerauksissa erittäin raskaat tappiot. Niiden pystyssä pitämiseen Kyproksen valtio haluaa muilta eurovaltioilta apurahaa.

Tukirahaa kiertäisi
rahanpesijöille


Kyproksen tukematta jättämisessä uhkakuva olisi, että ilman tuoretta pääomaa pankit kaatuvat tappioihinsa eivätkä kykene maksamaan omille velkojilleen, kuten venäläisille ja ukrainalaisille rahoittajille.

Yksityiset rahoittajat ovat jo vetäneet rahojaan pois kriisipankeista.

Pankkien rinnalla pieni ja muutoinkin rahoituskriisin takia rahapulaa poteva saarivaltio taas ei pysty tukemaan pankkeja eikä maksamaan omiakaan velkojaan, ellei se saa jostakin pikapuolin tuoretta laina- tai apurahaa.

Rahoitusmarkkinoilta tuskin liikenee, kun rahavaikeudet ovat kaiken maailman tiedossa ja tappioriski ilmeinen. Siksi Kypros on anonut rahaa muilta eurovaltioilta.

Hätärahan kiertokulku olisi pääpiirteissään samanlainen kuin aiemmissa "pelastuspaketeissa". Raha kiertäisi "pelastettavan" valtion kautta pankkeihin ja sitä rataa edelleen pankkien rahoittajille. Tahtoo sanoa esimerkiksi rahanpesijöille.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    2. 2

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    3. 3

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    4. 4

      Rakennuslupien määrä hyytyi keväällä – arvo kasvoi

    5. 5

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    6. 6

      Työllisyysaste pysyi likimain ennallaan kesäkuussa

    7. 7

      Mauri suosii luomumökkejä, joissa ei aina ole edes sähköä – talvi houkuttaa lentämään

    8. 8

      Evan kysely: Suomalaisten mielestä eurosta enemmän hyötyä kuin haittaa

    9. 9

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    10. 10

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    2. 2

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    3. 3

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    4. 4

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    5. 5

      Marimekko varoitti tulosparannuksesta – osake nousussa

    6. 6

      Mauri suosii luomumökkejä, joissa ei aina ole edes sähköä – talvi houkuttaa lentämään

    7. 7

      Evan kysely: Suomalaisten mielestä eurosta enemmän hyötyä kuin haittaa

    8. 8

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    9. 9

      Työllisyysaste pysyi likimain ennallaan kesäkuussa

    10. 10

      Kiina asettaa polkumyyntitulleja ruostumattomalle teräkselle EU:sta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    5. 5

      Paavo, 77, myy yhä kotitaloaan: ”Kunhan kauppa onnistuisi ennen kuolemaani” – katso iäkkäiden asujien synkkä kuntatilanne

    6. 6

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    11. Näytä lisää