Silmät kiinni – pian me pelastamme rahanpesijöitä

Julkaistu:

Analyysi
Europäättäjät ovat luvanneet Kyprokselle apurahaa velkojen maksuun ja pankkitukeen, kunhan maailman tunnetuimpiin kuuluvalta veronkiertosaarelta ei lähiviikkoina löydy tuoreita jälkiä rahanpesusta. Komission kanta on selvä: Kypros-riski kuuluu ennemmin euromaiden veronmaksajille kuin kansainvälisille rahanpesijöille.
Suomen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ja muut euromaiden talousministerit ovat alustavasti luvanneet paketoida Kyprokselle eurokriisin kuudennen "pelastuspaketin".

Lupauksen mukaan Kyproksen valtio saa kuin saakin jo viime kesänä pyytämänsä mutta esimerkiksi kiusallisten rahanpesuepäilyjen takia viipyneen "pelastuspaketin".

Kypros tarvitsee apurahaa kesään mennessä, sillä kesäkuussa saarivaltiolta erääntyy vanhoja velkoja maksuun enemmän kuin sillä on varaa maksaa. Maan kriisipankit kaipaavat kotivaltionsa pääomaruiskeita ensi tilassa.

Euroministerien niin sanotussa euroryhmässä Kyproksen vastavalitulle johdolle maanantaina annettu lupaus on alustava, mutta käytännössä se lienee joltisenkin varma.

Olisi aivan liian noloa ja "luottamusta" vaarantavaa ensin luvata ja sitten perua apuraha, kun toimen tärkein tarkoitus on juuri kohentaa "luottamusta".

Tämän tietävät niin euroministerit, Kyproksen johto kuin finanssimarkkinatkin.

Niinpä Kyproksen valtio sekä maan pankit kansainvälisine ruplarahoittajineen voivat pitää rahantuloa melkoisen varmana. Sitä tuskin rahanpesuepäilyt estävät.

Rahanpesuepäilyt
yleisessä tiedossa


Rahanpesuepäilyistä on Kyproksen "pelastamiselle" monenlaista poliittista ja hallinnollista harmia, sillä epäilyt ovat yleisön ja euromaiden parlamenttien tiedossa Suomen eduskuntaa myöten.

Kriisin aikaiset yhteensä useiden satojen miljardien eurojen tukitoimet koettelevat jo ennestään EU:n perussopimuksen selväsanaista kieltoa, jonka mukaan jäsenmaat eivät saa antaa toisilleen rahoitustukea eivätkä ottaa toistensa velkoja vastatakseen.

Nyt muutoinkin kyseenalaista ja perussopimuksen kieltämää tukea on tarkoitus antaa jäsenmaalle, joka on EU:n kautta maailman tunnetuin veroparatiisi ja jonka pankit ovat ilmeisesti laittoman rahan tärkeä parkki- ja kauttakulkupaikka.

Muodon vuoksi euroryhmä ilmoitti hätärahoituksen ehdoksi, että Kyproksen on alistettava pankkinsa "riippumattomaan" tarkasteluun rahanpesuun ja muihin asiattomuuksiin liittyvien epäilyjen kitkemiseksi.

Jos merkkejä rahanpesusta löytyy muutaman lähiviikon tarkasteluissa, ei hätärahaa liikene. Apurahojen maksatus on toisin sanoen enää tätä muodollista käsienpesua vaille varma asia.

Kypros tunnettu
verokeidas


Kypros on useiden rahanpesua ja laittoman rahan kiertokulkua käsittelevien tutkimusraporttien mukaan yksi maailman tärkeimmistä ja todennäköisesti EU:n tärkein laittoman rahan kauttakulkupaikka.

Kyproksen pankkien kautta kiertää vuosittain miljardien tai mahdollisesti kymmenien miljardien eurojen arvosta erityisesti venäläis- ja ukrainalaisperäisten liikemiesten rahaa.

Pankkien yhteensä noin 70 miljardin euron talletuksista on lähteestä riippuen enimmillään jopa puolet venäläis- ja ukrainalaisperäistä rahaa.

Yhdysvaltalaispankki Citigroupin tietojen mukaan vierasperäiset miljardit ovat lisäksi valtaosin yritystileillä, jotka ovat irtisanottavissa ja tyhjennettävissä milloin tahansa.

Raha on kuitenkin pääosin pysynyt pankeissa, joten luottamus muiden euromaiden hätäapuun lienee vahvaa.

Komissio tuntee
Kyproksen "ongelmat"


Kyproksen viranomaiset ovat toistuvasti kiistäneet rahanpesuepäilyt, vaikka saarivaltion omakin rahanpesun vastainen viranomainen Mokas tutkii aika ajoin esiin nousevia epäilyjä maan pankkien ja laittomien rahasiirtojen kytköksistä.

Rahanpesuepäilyt ovat sitkeitä, mutta äärimmäisen vaikeita osoittaa kiistattomin todistein oikeiksi tai vääriksi.

Epäilyjä on Kyproksen oman rahanpesun vastaisen viranomaisen lisäksi tutkinut muun muassa Saksan salainen poliisi, joka on tiettävästi varoittanut Saksan kansanedustuslaitosta asiasta.

Kyproksen kytkökset kansainväliseen rahanpesuun on välillisesti vahvistanut myös EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn. Saksalaislehti Handelsblattille antamassaan haastattelussa hän on todennut "olevansa tietoinen ongelmista".

Komission mielestä riski
kuuluu veronmaksajille


Talouskomissaari Rehnin mukaan Kypros on kyllä vahvistanut kansainvälisiä rahanpesun vastaisia sääntöjä mutta hänen mielestään tämä ei riitä, vaan säännöt pitäisi myös saattaa voimaan ja täytäntöön. Näin ei välttämättä ole.

Rehn tuntee Kyproksen rahanpesusääntöjen täytäntöönpanoon liittyvät "ongelmat", mutta silti hänen mukaansa Kyproksen tukeminen on muiden euromaiden velvollisuus.

Tämä kävi selväksi komissaarin viime viikonloppuna toiselle saksalaislehdelle, Der Spiegelille, antamassa haastattelussa.

Siinä Rehn vastaa Kyproksen tukitarvetta koskevaan kysymykseen muistuttamalla, että jokainen euromaa on eurolle tärkeä ja on jokaisen euromaan velvollisuus tehdä kaikkensa euron yhtenäisyyden hyväksi.

Rehn varoitti, että ilman muiden euromaiden tukea Kypros on vaarassa ajautua "hallitsemattomaan vararikkoon" ja hyvin suurella todennäköisyydellä eroon eurosta.

Näin komissaari Rehn tuli muistuttaneeksi, että euro on yhä veitsen terällä, ja siitä, ettei euron peruuttamattomuudesta sittenkään ole takeita. Jos edes Kypros lähtee, on unelma ikuisesta eurosta mennyttä.

Rehnin haastattelulausuntojen perusteella komission käsitys Kypros-riskeistä on selkeä: valtion tai pankkien rahoittamiseen liittyvä tappioriski ei kuulu rahoittajille, kuten pankkien venäläistallettajille, vaan muiden euromaiden veronmaksajille.

Siksi Kyprokselle lähteekin pikapuolin apurahaa todennäköisesti niin paljon kuin tarvis vaatii. Viis rahanpesuongelmista.

Sopimusrikkomus
onkin velvollisuus


EU:n talousohjauksesta vastaava ja unionin sopimusten noudattamista valvova komissio tulkitsee, että Kyproksen "pelastaminen" ei ole perussopimuksen vastainen tukitoimi vaan rahaliiton pelastamiseksi välttämätöntä.

Muille kriisimaille ja nyt myös Kyprokselle annettava rahoitustuki ei ole komission mukaan tukitoimiin osallistuvien euromaiden sopimusrikkomus vaan velvollisuus.

Ennen Kyprosta aivan saman kuin tyhjästä syntyneen velvoitteen perusteella Suomi ja muut euromaat ovat kustantaneet suurimman osan muistakin vajaan kolmen vuoden aikana kootuista "pelastuspaketeista".

Tähän mennessä euromaat ovat koonneet viisi suurta "pelastuspakettia", joiden avulla ne ovat "pelastaneet" Kreikkaa kahdesti ja Irlantia, Portugalia ja Espanjaa yhdellä "paketilla" kutakin.

Yhteensä kyse on enimmillään lähemmäs tuhannen miljardin euron sitoumuksista ja lupauksista. Suomen osuus on vajaat kaksi prosenttia liossa olevista ja luvatuista rahasummista.

Tähänastisiin "pelastuspaketteihin" verrattuna Kyprokselle on luvattu pyöristysvirheen verran vaihtorahaa, noin 17 miljardia euroa. Se on kuitenkin tähän mennessä suurin "pelastuspaketti", kun summa suhteutetaan apurahaa saavan maan kokoon.

Kyprokselle on luvattu likimain saman verran kuin maan kokonaistuotannolle kertyi viime vuonna arvoa.

Niinpä Kyprokselle on luvattu toistaiseksi pienin rahasumma, joka on kuitenkin suhteellisesti suurin – ja lisäksi rahanpesuepäilyjen takia rutikuivaa poliittista ruutia.

Hyökkäys kriisitoimia
ja euroa vastaan


Rahoitusmarkkinoille on yksi lysti, kuka maksaa Kyproksen tai muiden ylivelkaisten eurovaltioiden velat, kunhan joku ne maksaa eikä niistä koidu sijoittajille tai pankeille luottotappioita.

Samoin euroalueen tiivistämistä edistävälle komissiolle ja muille Euroopan liittovaltiota haluaville niin sanotuille federalisteille on yksi lysti, kuka maksaa, kunhan joku maksaa ja "luottamus" rahaliittoon ja sen tulevaisuuteen palautuu.

Sen sijaan arvovaltaiselle mutta vihaiselle saksalaisten talousprofessoreiden, tohtoreiden ja talousvaikuttajien ryhmälle ei ole ollenkaan yksi lysti, kuka näitä "pelastuspaketteja" maksaa.

Aiemmin kriisitoimia jopa Saksan perustuslakituomioistuimeen vieneiden taloustutkijoiden ja muiden vaikuttajien ryhmä kokoaa paraikaa uutta puoluetta, jonka yksiselitteinen tavoite on Saksan irrottaminen ensin "perussopimuksen vastaisista" kriisitoimista ja heti perään "epäonnistuneesta" eurosta.

Vihaiset talousprofessorit tuskin leppyvät ja vetävät uhkavaatimuksiaan takaisin, kun heillekin valkenee, että seuraavaksi verovaroin on tarkoitus pelastaa todennäköisiä rahanpesijöitä.

Kyproksen "pelastaminen" on rutikuivaa poliittista ruutia, ja saksalaiset vihaiset talousvaikuttajat heiluttelevat jo täyttä päätä tulitikkujaan.

SDP arvostellut
veroparatiiseja


Rahan lähettäminen Kyprokselle voi olla poliittisesti hankalaa Suomessakin, vaikka valtiovarainministeri Jutta Urpilainen tulikin osaltaan luvanneeksi saarivaltiolle tukirahoitusta.

Sattumoisin juuri ministeri Urpilaisen johtama Sosialidemokraattinen puolue on varsin näkyvästi arvostellut veroparatiiseja ja niiden avulla harjoitettavaa verosuunnittelua.

Jos laillinen verosuunnittelu herättää ärtymystä, voi pienikin perusteltu epäily laittomasta veronkierrosta ja siihen läheisesti liittyvästä rikollisesta rahanpesusta olla vaikea vähätellä tai tyystin sivuuttaa.

Osoittaakin johdonmukaista viisautta ja vastuullisuutta, että ministeri Urpilainen ja euroryhmän muut talousministerit eivät oikopäätä luvanneet Kyprokselle rahaa vaan antoivat vasta alustavan tukilupauksen.

Kevään kuluessa Suomen hallituksella ja eduskunnalla on tilaisuus tutustua rahanpesuepäilyjä selvittävään "riippumattomaan" tarkasteluraportin – ennen kuin antavat epäilyistä huojentuneina maksumääräyksensä.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    3. 3

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    4. 4

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    5. 5

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    6. 6

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    7. 7

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Pankkipalveluihin isoja uudistuksia syksyllä – tulossa täytenä yllätyksenä suurelle osalle suomalaisista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää