Näin EU höynäyttää hyväuskoisia hölmöläisiä

Julkaistu:

Analyysi
Suomen EU-maksut kasvavat, vaikka koko EU:n menot hieman supistuvat. Tämä on kuitenkin pieni tappio sen rinnalla, että koko EU-budjetti perustuu suurelta osin tilastovääristelyyn ja hyväuskoisten höynäytykseen. Suomi kuuluu EU:n hyväuskoisiin – ja maksaa roppakaupalla muiden viuluja.


Euroopan unionin (EU) seuraava seitsenvuotissuunnitelma sekä sen kustantaminen ovat Suomessakin olleet viikon suuria puheenaiheita. Tiedotusvälineet ja päättäjät ovat yrittäneet päästä yhteisymmärrykseen Suomen EU-maksuista.

Suomen maksuista EU:n ja muiden jäsenmaiden edustajien kanssa neuvotellut ja sopinut pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on luonnehtinut Suomen EU-maksuista virinnyttä keskustelua "säälittäväksi". Hänen mukaansa keskustelu on "vellonut" epäolennaisia sivuseikkoja.

Pääministerin sanavalinnat eivät ehkä kaikilta osin olleet täysosumia, mutta siinä hän on epäilemättä oikeassa, että budjettikeskustelu on hetkittäin juuttunut Suomen ja EU:n taloussuhteiden epäolennaisiin yksityiskohtiin.

Seitsenvuotissuunnitelman kustannuksissa miljoonilla tai prosenttiyksikön osilla ei ole merkittävää vaikutusta Suomen rahoitusasemaan tai talouteen.

Ei ainakaan sen rinnalla, että koko EU:n taloudenpito perustuu olennaisilta osin laajamittaiseen tilastovääristelyyn, välistävetoon ja tuhlaukseen.

Niitä Suomessakin olisi paikallaan "velloa" ennemmin kuin yhden seitsenvuotissuunnitelman desimaaleja.

Kolme syytä, miksi
EU on liian kallis


EU:n vuosien 2014–2020 suunnittelukautta leimaavat aivan samat perustavaa laatua olevat ongelmat kuin yhä meneillään olevaa vuosien 2007–2013 budjettikautta – niin kuin leimaavat EU:n taloudenpitoa muutoinkin.

Ongelmia on ainakin kolmea sorttia – ja niistä kaikista koituu Suomelle huomattavaa haittaa ja enemmän maksettavaa kuin pitäisi.

Suomi maksaa EU:lle liikaa siitä hyvästä – tai paremminkin siitä pahasta – että:

1) EU:ssa jäsenmaiden maksut ja rahan jako suosivat niitä jäsenmaita, joissa on muita laajempi harmaa talous ja vastaavasti rasittavat Suomen kaltaisia jäsenmaita, joiden harmaa talous on muita suppeampi.

2) EU:n rahankäytöstä olennainen osa hupenee asiattomiin ja sääntöjen vastaisiin tarkoituksiin, mikä aiheuttaa Suomellekin aiheettomia kustannuksia.

3) Sääntöjen mukaisestakin rahankäytöstä suuri osa hupenee tehottomuuteen tai jopa lentää sananmukaisesti taivaan tuuliin – ja aiheuttaa Suomellekin turhaa maksutaakkaa.

Näistä EU:n peruspiirteistä koituu erikseen ja etenkin yhdessä Suomelle rutkasti turhaa rahanmenoa, joka ei erikseen erotu EU:n uudesta sen paremmin kuin vanhastakaan seitsenvuotissuunnitelmasta.

Suomi maksaa lisää
ja saa vähemmän


EU:n taloudenpito perustuu jäsenmailta perittäviin maksuihin ja näistä maksuista kertyneiden varojen jakamiseen takaisin jäsenmaille. Talousjärjestelynä EU on pohjimmiltaan rahanjakolaitos, jonka pieni osa Suomikin on.

Järjestelyyn kuuluu, että EU perii kultakin jäsenmaalta eri määrän maksuja kuin palauttaa niille rahaa, niin kuin tulonjakojärjestelyissä on tapana.

Maksu- ja jakoperusteet ja niiden hienosäätö ovat alituisen poliittisen ja neuvottelutaktisen mittelön aiheita, ja siitä viime kuukausien budjettineuvotteluissakin on ollut kyse.

Kaikki kilvoitteluun osallistuneet jäsenmaat ja EU:n toimielimet ovat pyrkineet parantamaan omaa maksu- tai rahoitusasemaansa joko omia maksujaan pienentämällä, tulojaan kasvattamalla tai kummallakin keinolla.

Viime viikon budjettisovulta puuttuu vielä Euroopan parlamentin sinetti, mutta nyt EU:n budjetti näyttää ensi kerran hieman supistuvan. Tämä tarkoittaisi, että kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketut maksut supistuvat ja vastaavasti EU:n jakama rahamäärä supistuu hivenen.

Yksittäisten jäsenmaiden suhteellisen aseman muutokset vaihtelevat jonkin verran, joten joku maa hyötyy enemmän kuin joku toinen ja joku muu maa kustantaa muiden hyötyjä.

Suomen maksut EU:lle kasvavat, mutta EU:n Suomelle jakama rahamäärä supistuu, joten Suomen maksuasema heikkenee. Muutokset ovat laskutavasta riippumatta suhteellisen pieniä mutta silti Suomelle epäedullisia.

Enemmän Suomelle on haittaa EU:n taloudenpidon muista puutteista.

Tilastotulot muuta
kuin oikeat tulot


EU:n periaatteena on karkeasti pelkistäen se, että keskimääräistä rikkaammat maat maksavat enemmän kuin saavat ja keskimääräistä köyhemmät jäsenmaat saavat enemmän kuin maksavat.

Maksu- ja jakoperusteiden luonteesta sekä EU-maiden kansallisista eroista koituu kuitenkin Suomelle alituista ja kaiken lisäksi merkittävää haittaa.

Jäsenmaksut ja rahan jakaminen perustuvat EU:ssa keskeisiltä osin kansantalouden tilinpitoon ja virallisissa taloustilastoissa näkyviin tuloihin.

Paha vain, että nämä tilastot valehtelevat. Ja paha Suomelle, että Suomen taloustilastot valehtelevat vähemmän kuin useimpien muiden EU-maiden tilastot tai kaikkien EU-maiden tilastot keskimäärin.

Monissa muissa maissa suurempi osa tuloista on pimeitä tuloja kuin Suomessa.

EU:ssa maksutaakka jakautuu epäreilusti kansakuntien kesken esimerkiksi siten, että Suomi maksaa ylimääräistä muiden veronkierrosta.

Välimeren rantamaissa
laaja harmaa talous


Kaikissa EU-maissa on merkittävä määrä harmaata taloutta, mutta tilastoja ja verotusta kiertävän pimeän talouden määrä vaihtelee suuresti maiden kesken.

EU:n komissio on tutkinut, että keskimäärin 20 prosenttia EU-maiden tuloista on pimeitä ja kertyy näin ollen saajiensa käyttöön ohi verotuksen ja ohi virallisten taloustilastojen.

Komission arvion mukaan harmaa talous on pienintä Itävallassa, jonka kansantulosta alle kymmenen prosenttia syntyy pimennossa. Suomessa ja esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa vähän yli kymmenen prosenttia tuloista on pimeitä.

Hämärintä taloudenpito on komission mukaan Bulgariassa, jossa harmaa talous vastaa arviolta kolmasosaa virallisten tilastojen kansantulosta.

Keskivertomaan verran tai enemmän pimeitä tuloja tienataan esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa niin kuin muissakin Välimeren alueen jäsenmaissa.

Harmaan talouden "suurvallat" pääsevät EU-maksuista muita vähemmällä ja näin ne käytännössä siipeilevät esimerkiksi Suomen maksuja kasvattavalla tavalla.

Harmaa talous
vääristää tukia


Harmaa talous vääristää myös EU:n rahan jakamista. Suurin osa EU:n menoista on rahan jakamista jäsenmaihin, ja sen keskeisiä perusteita on kunkin jäsenmaan virallisten tilastojen kuvaama todellisuus.

Mitä enemmän jäsenmaan todellisista tuloista on pimeitä eikä näy virallisissa taloustilastoissa, sitä suuremmiksi voivat kasvaa sen EU:lta saamat erilaiset avustukset ja muut tulonsiirrot.

Useimpia muita EU-maita pienempi harmaa talous kostautuu Suomelle, joka ei näytä olevan tilastotarkasteluissa yhtä suuressa apurahan tarpeessa kuin samojen tulojen nykyistä laajemmalla pimityksellä näyttäisi olevan.

Maksujen ja tulonsiirtojen vääristymää Suomen haitaksi on vaikea tarkoin arvioida, mutta niiden yhteisvaikutus on joltisenkin varmasti useita prosentteja Suomen vuotuisesta EU-maksusta.

Asiattomuuksiin
hukkuu miljardeja


Toinen EU:n taloudenpidon perustava ongelma on rahan hupeneminen useimmista EU:n talousarvion pääluokista vilpillisiin, asiattomiin ja sääntöjen vastaisiin tarkoituksiin.

EU:n tilejä ja taloudenpitoa tarkastava Euroopan tilintarkastustuomioistuin ei ole kertaakaan antanut EU:lle täysin puhtaita papereita sen jälkeen, kun se 18 vuotta sitten aloitti työnsä.

Tuomioistuin julkaisi viime marraskuussa tarkastuskertomuksen EU:n vuoden 2011 taloudenpidosta. EU:n tilit antoivat pääpiirteissään totuudenmukaisen kuvan – ja aihetta lukuisiin huomautuksiin.

Noin neljä prosenttia EU:n käyttämistä ja jakamista rahoista haaskaantuu muuhun käyttöön kuin oli tarkoitus. Rahaa häviää vilppiin ja väärinkäytöksiin yli kolme kertaa Suomen EU-maksujen verran.

Tavallaan Suomi jää tästäkin rahavirrasta sivulliseksi maksajaksi, sillä suurin osa EU-rahasta kuluu muualla kuin Suomessa, ja näin ollen suurin osa vilppeihin hupenevasta rahasta haihtuu muualle kuin Suomeen.

Näin Suomi maksaa hävikistäkin osaansa suuremman laskun.

Brysselin-kierros
syö tukirahan tehoa


Kolmas perusongelma EU:n taloudenpidossa on tehottomuus ja tuhlaaminen siinäkin osassa taloudenpitoa, joka ei suoranaisesti riko sääntöjä tai hukkaa rahaa pimentoon.

Tästä muistutti viime keskiviikkona Ylen A-studion haastattelema Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta, jonka mukaan EU-rahasta jopa puolet haaskaantuu kannattamattomien yritysten tukemiseen ja muuhun tehottomuuteen.

Malirannan tiivistyksen mukaan EU:sta Suomeen saatu tukieuro on suurin piirtein 50 sentin arvoinen.

Samasta EU:n taloudenpidon tehottomuudesta ja "hävikistä" muistutti Ylen A-studiossa torstaina vieraillut kansanedustaja Jouni Backman (sd.).

Hänen mukaansa kansallinen maataloustuki on Suomelle edullisempi kuin saman tuen kierrättäminen "Brysselin kautta", sillä EU:lle maksetuista ja sieltä takaisin tukina saatavista rahoista osa katoaa sille tielleen.

Suomi kärsii EU:n taloudenpidon tehottomuudestakin tavallaan enemmän kuin keskivertomaa, sillä sääntöjen mukaisetkin toimet ja hankkeet toteutuvat pääosin muualla kuin Suomessa. Niinpä myös rahan hävikki valuu pääosin muualle.

Miljardeja lentää
taivaan tuuliin


EU:n uudesta seitsenvuotissuunnitelmasta löytyy esimerkki rahan tuhlaamisesta kirjaimellisesti taivaan tuuliin. Se on satelliittipaikannusjärjestelmä Galileo.

Yli kymmenen vuotta sitten alulle pantu ja nyt jo viitisen vuotta aikataulustaan myöhästynyt satelliittiprojekti on EU:n suurimpia yksittäisiä hankkeita, ja samalla se on suurimpia ja ongelmallisimpia EU:n yksittäisiä rahanreikiä.

Galileo-projektin piti alun perin saada yläilmoihin 30 ylivoimaisen tarkkaa paikannussatelliittia kansalaisten, liikeyritysten ja viranomaisten iloksi ja hyödyksi siten, että hankkeeseen mukaan lähtevät yksityisyritykset olisivat maksaneet suurimman osan kustannuksista ja EU olisi maksanut alle kaksi miljardia euroa.

Yksityinen rahoitus on vetäytynyt aikaa sitten riitaisesta, myöhäisestä ja sekavasta hankkeesta sillä välin, kun joka ikiseen älypuhelimeen ja autonavigaattoriin kautta EU:n on ilmaantunut yllin kyllin maksutonta signaalia Yhdysvaltain jo vuosia toimineesta GPS-järjestelmästä.

EU:n uusi seitsenvuotissuunnitelma varaa Galileon käyttöön yli kuusi miljardia uutta euroa niiden miljardien jatkeeksi, jotka hankkeeseen jo ovat kuluneet. Lasku kivunnee ainakin 20 miljardiin euroon ennen kuin Galileo toimii.

Toki Galileon miljardit ovat pikkurahaa sen rinnalla, mitä Suomikin on joutunut pulittamaan tai takaamaan EU:n euromaille sälyttämiä velkakriisin kustannuksia.

Silti jokainen EU:n taivaan tuuliin ampuma miljardi on pois tuottoisammasta käytöstä – ja näin osaltaan heikentää talouden kasvunäkymiä eikä suinkaan kohenna niitä.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    3. 3

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    4. 4

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    5. 5

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    6. 6

      Kiinan talouskasvu oli hitainta 27 vuoteen

    7. 7

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    8. 8

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    9. 9

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    10. 10

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää