Pörssiuutiset

Vai vakautta ja kasvua – katin kontit

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Euromaat ovat sopineet, että kunkin jäsenmaan ja koko euroalueen talous on vakaa ja kasvaa. Kriisi on osoittanut, että moiset sopimukset ovat pelkkää paperia ja vaikuttavat jopa tarkoitustaan vastaan. Kaikista maailman talousalueista juuri euroalueen talous on jo vuosien ajan ollut epävakain ja heikoin.
Ainakin talouden vakaus- ja kasvukysymyksissä Euroopan unioni (EU) näyttää olevan vahvempi sopimusten laatijana ja mielikuvien muokkaajana kuin sen enempää sopimusten noudattajana kuin talousmahtina.

Mielikuvamarkkinoinnin saavutuksista kertoo ainakin se, että talouspolitiikan päättäjät hokevat yhä Suomea myöten, kuinka EU ja euro ovat tuottaneet vakautta ja kasvua.

Vakaus- ja kasvuhokema toistuu päättäjien puheenparsissa kuin sadetanssissa toistettava loitsu.

Moiselle hokemalle ei kuitenkaan löydy perusteita sen enempää riippumattomasta rahoitustutkimuksesta kuin varsinkaan velka- ja talouskriisin koettelemasta talouden arkitodellisuudesta.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Erityisen kaukana talouden arkitodellisuudesta ovat uskomukset ja väitteet, joiden mukaan etenkin talous- ja rahaliitto Emu ja yhteisvaluutta euro ovat saaneet aikaan vakautta ja kasvua.

Emun ja euron keskeisiin ominaispiirteisiin on alusta asti kuulunut epävakaus, ei suinkaan vakaus. Siksi velkakriisi koettelee kaikista ylivelkaisista valtioista ja talousalueista ensin juuri velkaisimpia eurovaltioita.

Sopimus määrää
vakaata kasvua


Suomi ja muut euromaat ovat keskenään sopineet ja lyöneet kättä päälle, että niiden talous on vakaata ja kasvaa. Vakauden ja kasvun perusta on talous- ja rahaliitto Emun erityinen vakaus- ja kasvusopimus.

Sopimuksen perusteella euroalueen talous on vakaata ja kasvaa, kunhan jäsenmaiden julkisen talouden ja kansantalouden ohjaus on kurinalaista.

Erikseen määriteltyjä vakauden ja kasvun ehtoja ovat esimerkiksi valtioiden budjettialijäämälle määrätty kolmen prosentin ja julkisen velan määrälle säädetty 60 prosentin enimmäismäärä suhteessa kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvoon.

Sopimusten noudattamisesta, valvonnasta ja mahdollisesti tarvittavista oikaisutoimista kurinpitomenettelyineen on niistäkin omat sopimuksensa.

Lukuisista sopimuksista huolimatta euromaat sen enempää kuin muutkaan EU-maat eivät ole kyenneet tai halunneet noudattaa sopimuksiaan. Eivät ne ole sen puoleen kyenneet kummoiseen kasvuunkaan.

Kansainvälisen valuuttarahaston kaiken maailman kattavat taloustilastot osoittavat, että euroalueen niin kuin muunkin EU:n talouskasvu on vuosia ollut heikompaa kuin minkään muun talousalueen kasvu.

Afrikkakin on kasvanut euroaluetta nopeammin ja vakaammin.

Vankkaa näyttöä:
sopimuksilla ei tehoa


Euron ja EU:n vastustajat ja arvostelijat ovat etenkin kriisin aikana vähätelleet euroalueen ja EU:n talousohjauksen ja -valvonnan puutteita ja alueen talouspäättäjien kyvyttömyyttä pitää kiinni omista sopimuksistaan.

Kriittiset huomiot eivät ole kuitenkaan pelkästään sivullisten ja ulkopuolisten yksinoikeus.

Hyvin suorasanaista ja selkeän kriittistä tekstiä on sivullisten lisäksi julkaissut myös esimerkiksi euromaiden keskuspankki EKP.

Keskuspankin ekonomistit selvittivät taloussopimusten ja talousohjauksen tehoa vuoden 2011 keväällä laatimassaan tutkimuksessa "Have euro area and EU economic governance worked? Just the facts" (Onko euroalueen ja EU:n talousohjaus toiminut? Pelkät tosiasiat).

Tutkimuksesta julkaistu raportti antaa suoraan kysymykseen suoran vastauksen.

Sen enempää vakaus- ja kasvusopimus kuin Lissabonin kasvustrategiakaan eivät ole edistäneet julkisen talouden vakautta tai kansantalouden kasvua.

Tästä tutkijat esittävät vahvaa ja vankkaa näyttöä, vaikka eivät ole rahaliiton kateellisia kilpailijoita vaan EKP:n ekonomisteja.

Harva euromaa
täyttää ehtoja


Alijäämäsäännön ensimmäisiä rikkojia olivat kymmenen vuotta sitten Saksa ja Ranska, joilla oli yhdessä riittävän suuri äänivalta torjua vireillä olleet "talouspakotteet" EU:n toimielimissä.

Siitä riippumatta, oliko Saksalla ja Ranskalla perusteet liiallisiin alijäämiinsä vai ei, niiden painaminen villaisella oli selkeä viesti muillekin. Alijäämäsäännöillä ei sen jälkeen ole ollut niin väliä.

Velkarajaa eivät kaikki euromaat ole alun alkaenkaan kyenneet noudattamaan. Italialla on euroajan alusta asti ollut velkaa suurin piirtein tuplaten sopimusten sallima määrä.

Osa euromaista on sopimusrikkomusten lisäksi harjoittanut tilastokikkailua ja suoranaista vilppiä. Kreikka tunnusti vasta vuoden 2009 lopussa vuosia jatkuneet taloustilastojensa virheet ja vääristelyn. Siitä alkoi eurokriisi.

Kriisin alkaessa vanhoista euromaista vain Suomi ja pikkuruinen Luxemburg olisivat täyttäneet talous- ja rahaliiton sisäänpääsyvaatimukset. Vuonna 2011 rahaliittoon liittynyt Viro kuuluu ani harvoihin ehdot täyttäviin euromaihin.

Sitävastoin esimerkiksi Saksa, Ranska, Hollanti tai Itävalta eivät ole liki kymmeneen vuoteen täyttäneet euron "sisäänpääsyvaatimuksia", vaikka edustavat alueen "kovaa ydintä".

Irlanti ja Espanja olivat vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämä- ja velkamittareiden perusteella mallikelpoisia valiovaltioita vielä pari vuotta sitten – mutta ovat nyt silti kriisimaita.

Lisää sopimuksia
talousohjaukseen


Euromaat eivät ole kyenneet tai halunneet noudattaa sopimuksiaan, se on käynyt selväksi. Sen sijaan ei ole ollenkaan selvää, johtuuko kriisi juuri sopimusten pettämisestä – vai olisiko sopimusten noudattaminen jopa pahentanut kriisiä.

Europäättäjien virallinen tulkinta on, että kriisi on seurausta juuri vakaus- ja kasvusopimuksen ja EU:n kauko-ohjauksen pettämisestä.

Niinpä EU:n komissio on esittänyt ja euromaat ovat sopineet kriisin kuluessa useista uusista "talouskuria" vahvistavista toimista ja niiden valvontaa tehostavista keinoista.

Yksi esimerkki "talouskurin" ja keskusjohtoisen taloussuunnittelun vahvistamisesta on vastikään Suomenkin eduskunnassa hyväksytty sopimus "talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta".

Uusi sopimus toistaa alkuperäisen vakaus- ja kasvusopimuksen pääkohdat mutta tuo entisten alijäämä- ja velkarajojen rinnalle rakenteellisen alijäämän rajoituksen. Tämän arvionvaraisen mittarin rikkomisesta voi rapsahtaa sakkoa.

Virallisesti uudet sopimukset varmistavat vakautta ja kasvua sekä estävät entistä tehokkaammin sopimusrikkomuksia. Epävirallisesti uudet sopimukset voivat olla entistäkin tollompia.

"Eurosta olisi
ollut haittaa"


Uudet toimenpiteet "talouskurin" kiristämiseksi ovat parhaimmillaan heikkoja mutta pahimmillaan niistä voi koitua jäsenmaille ja koko euroalueelle suoranaista haittaa.

Näin ovat päätelleen esimerkiksi Italian kansallisen tilastoviranomaisen tutkijat, joiden mukaan vakauden nimissä kaikissa euromaissa samaan aikaan toteen pannut julkisen talouden kiristykset ovat vaarassa kääntyä tarkoitustaan vastaan.

Moni EU:n toimielimistä riippumaton taloustutkija on todennut vakaus- ja kasvusopimuksen ilman uusia tiukennuksiakin suorastaan heikentävän vakautta ja kasvua ennemmin kuin edistävän niitä.

Esimerkiksi Puolan keskuspankin tutkijat selvittivät, olisiko euron käyttöönotto ennen kriisiä ollut Puolalle eduksi – ja totesivat, että ei olisi. Euro olisi tutkijoiden mukaan jyrkentänyt talouden äkkikäänteitä ja koitunut näin ollen haitaksi Puolalle.

Kautta maailman arvostetun ranskalaisen Insead-korkeakoulun talousprofessorit kutsuvat vakaus- ja kasvusopimusta epävakaus- ja taantumasopimukseksi.

He eivät ole jälkiviisaita, vaan ovat varoittaneet vakautta vaarantavan "epävakauspolitiikan" riskeistä jo ennen kriisiä.

Sopimuksista haittaa
vaikka ne pitäisivät


Talousprofessorit Antonio Fatas ja Ilian Mihov tiivistävät vakaus- ja kasvusopimukseen kirjattujen talouspolitiikan kaavamaisten sääntöjen ongelmat kolmeen huomioon:

1) Yksinkertaiset numerosäännöt ovat liian yksinkertaisia monimutkaisten talouskysymysten ohjaamiseen samaan aikaan useissa erilaisissa maissa, ja viimeistään poikkeusten jälkeen säännöt menettävät joka tapauksessa merkityksensä.

2) Sopimusten pakotteet eivät tehoa, kun "pakottajat" ja "pakotettavat" eli "sakkojen" langettajat, kokoajat ja maksajat ovat yksiä ja samoja maita.

3) Vaikka velvoitteet tehoaisivat tai sopimukset pitäisivät jopa ilman pakotteita, niiden noudattamisesta koituisi vahinkoa, kun vaikeuksissa jo oleva maa painuisi syvemmälle vaikeuksiin ja vaikeuksien uhkaamat maat seuraisivat perässä.

Vakaus- ja kasvusopimuksen haitallista talouden nousu- ja laskusuhdanteita vahvistavaa vaikutusta kutsutaan taloustutkijoiden kielellä myötäsyklisyydeksi.

Perinteisesti talouspolitiikka pyrkii hillitsemään talouden nousuja ja pehmentämään laskuja ja näin tasoittamaan suhdannevaihtelua. Harvoin tämä onnistuu, mutta jos onnistuisi, tätä olisi vakaus ja kasvu.

Euroalueelta moinen ei onnistu senkään vertaa kuin ilman myötäsyklisiä sääntöjä tasapainoilevilta mailta. Sen estävät "epävakaus- ja taantumasopimuksen" haittavaikutukset – ja euron valuviat.

Vaihtotaseet
rempallaan


Emu ja euro ovat syyttömiä kriisiin ja lisäksi kaikin puolin virheetön menestystarina, jos komissiolta kysytään.

Vielä vähän ennen kriisin puhkeamista vuonna 2008 komissio juhlisti Emun ensimmäistä vuosikymmentä julkaisemalla peräti 350-sivuisen menestystarinan rahaliiton saavutuksista ja vähän haasteistakin.

Emu-raportti on paksu kuin mikä, joten komissio ei halunnut suotta paisuttaa pumaskaa rahaliiton puutteita pureskelemalla. Kriittinen tarkastelu onkin jäänyt pääosin muiden huoleksi.

Emu-raporttia täydentävät esimerkiksi italialaiset taloustutkijat Francesco Giavazzi ja Luigi Spaventa tutkimuksessaan euromaiden vaihtotaseongelmista ja muista kriisin opetuksista.

He osoittavat, että vaihtotaseilla on rahaliitossa yhtä suuri merkitys kuin itsenäisten maiden vaihtotaseilla, ja sen, että rahaliiton ominaisuudet ovat omiaan jopa pahentamaan alueen sisäisiä vaihtotaseongelmia.

Samoin IMF:n taloustutkijat ovat osoittaneet kriisin syntyneen ja pahentuneen euroalueen sisäisistä tasapaino-ongelmista.

Komissio puolestaan uskoi rahaliittoa perustettaessa vaihtotaseiden päinvastoin menettävän merkityksensä. Niinpä rahaliitto on yhä vailla keinoja vaihtotaseongelmien ratkaisemiseen.

Niinpä rahaliitto on yhä kriisissä eikä suinkaan vakauden ja kasvun tyyssija.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    5. 5

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    6. 6

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    7. 7

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    8. 8

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    9. 9

      Tällaisia palkkoja hoiva-alalla maksetaan – kunnissa isommat palkat ja pidemmät lomat, erot yksityisiin jopa satoja euroja

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    2. 2

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    5. 5

      Tuhansia hoitajia on paennut muille aloille – ”Reservin suuruus on huolestuttava”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: EVM-kiista on vasta lämmittelyä – vielä isompi mullistus tulossa

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    9. 9

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    10. 10

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    3. 3

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    4. 4

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    5. 5

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    6. 6

      Suuren omakotitalon Helsingistä ostanut pariskunta hämmästyi: minne katosi 140 neliötä?

    7. 7

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    8. 8

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    9. 9

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    10. 10

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    11. Näytä lisää