Korkojen lasku kertoo luottamuksesta EKP:n tukeen - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Luottamuskeijun loitsut lumoavat – kuinka kauan?

Euroalueen työttömyys rikkoo ennätyksiä ja talous takkuaa Saksaa ja Suomea myöten. Silti korot ovat laskeneet ja päättäjät kehuvat kriisin hellittäneen. Taloustunnelmaa ovat toistaiseksi kohentaneet lähinnä luottamuskeijun loitsut – jotka eivät ole kohentaneet talouden ankeaa arkitodellisuutta.

20.1.2013 6:01 | Päivitetty 18.1.2013 19:03

EU-komission puheenjohtaja ja pääkomissaari Jose Manuel Barroso on jo ennättänyt julistaa kriisin hellittäneen ja eurotalouden kääntyneen kohti parempaa. Moni muu talouspäättäjä on niin ikään arvioinut pahimman olevan jo ohi.

Samaa mieltä näyttävät olevan myös euroalueen osake- ja velkakirjamarkkinat. Pörssien kurssinousu on ollut vahvaa ja velkakirjamarkkinoilla jopa kriisivaltioiden markkinakorot ovat laskeneet voimakkaasti.

Toivorikkaissa lausunnoissa, osakekursseissa ja markkinakoroissa näkyy kiistatta merkkejä paremmasta, ja hyvät talousuutiset olisivat kriisin murjomalle euroalueelle tuiki tarpeellista vaihtelua. Siitä ei ole pienintäkään epäilyä.

Epävarmaa sen sijaan on, mihin talouspäättäjien ja rahoitusmarkkinoiden tunnelman koheneminen perustuu. Osakekurssien nousu ja korkojen lasku kertovat vain, että osakekurssit ovat nousseet ja korot laskeneet, mutta eivät syytä.

Päättäjät näyttävät tulkinneet markkinatunnelman kohentuneen siksi, että heidän itse toteuttamansa kriisitoimet ja muut talous- ja rahapoliittiset toimenpiteet tuottavat vihdoin toivottuja tuloksia ja ovat ansaitusti kohentaneet markkinoiden luottamusta.

Tämä lienee kuitenkin ennemmin omahyväistä toiveajattelua kuin riippumaton arvio.

Todennäköisimmin finanssimarkkinoiden tunnelmaa ovat kohentaneet "luottamuskeijun" loitsut.

Vihreää valoakeinottelijoille

Muutaman viime kuukauden kuluessa on varmistunut, että euroalueella on kuin onkin "luottamuskeiju". Sen nimikin on tiedossa: "luottamuskeiju" on euromaiden keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi.

Finanssimarkkinoiden käänne parempaan alkoi jokseenkin samalla hetkellä viime heinäkuun lopulla, kun Draghi piti Lontoon Cityssä käänteen tekevän puheensa.

Puheessaan Darghi lupasi finanssimarkkinoiden toimijoille, että EKP tekee euron puolesta "kaiken tarvittavan", ja lisäsi vielä varmuuden vuoksi, että "uskokaa pois, se kyllä riittää".

Tämä "luottamuskeijun loitsu" täsmentyi syyskuun alussa, kun EKP:n neuvosto muotoili Draghin lupauksen viralliseksi rahapolitiikan toimenpideohjelmaksi.

Lupaus sai EKP:n neuvostolta koodinimen OMT (outright monetary transactions), ja tarkoittaa, että EKP on tarvittaessa valmis kriisimaiden velkakirjojen tukiostoihin.

Draghin lupaus ja EKP:n OMT-valmius antoivat finanssimarkkinoille "vihreää valoa" ryhtyä taas keinottelemaan kriisimaiden korkeakorkoisilla velkakirjoilla ilman pelkoa korkojen noususta tai ainakaan euron hajoamisen riskistä.

Keinottelu onkin tuottanut toivottua tulosta – ainakin keinottelijoille. Korkojen lasku on merkinnyt nopeimmille vipurahastoille ja muille Draghin lupauksen jälkeen kriisimaiden velkapapereita ostaneille sijoittajille mojovia pikavoittoja.

EKP:n lupaus ostaa vaikka kaikki kriisimaiden velkapaperit – niin kuin markkinoiden toivoajattelijat näyttävät tulkinneen – on kuitenkin tyystin eri asia kuin kriisin talttuminen.

Talouden ankea arkitodellisuus on kaukana finanssimarkkinoiden pikavoitoista. 

Luottamus pelkänlupauksen varassa

EKP:n lupaus ryhtyä tarvittaessa uusiin velkakirjamarkkinoiden tukiostoihin on osoittautunut niin tehokkaaksi ja uskottavaksi, että pelkkä lupaus on tuottanut toivottua tulosta.

Lupaus on katkaissut pääomapaon ja rohkaissut kriisimaista pakoon pinkonutta pääomaa palaamaan. Sijoittajat ovat rohjenneet taas ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja, kun arvioivat riskin pienentyneen EKP:n lupauksen verran.

Lupauksen tehosta ja markkinatunnelman muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että Espanjan ja Italian lisäksi nyt myös Irlannin valtio on pitkästä aikaa saanut tuoretta lainarahaa velkakirjamarkkinoilta ja Portugalinkin valtio valmistelee paluuta rahoitusmarkkinoille.

Luottamus EKP:n "rajattomien tukiostojen" lupaukseen on niin vahva, että korot ovat laskeneet ilman ainuttakaan OMT-kauppaa tai muitakaan EKP:n velkakirjaostoja.

EKP:n lupauksen suotuisista markkina- ja tunnelmavaikutuksista huolimatta ne ovat toistaiseksi koskeneet kriisin oireita eivätkä varsinaisia syitä.

Kriisin perimmäiset syyt ja kriisimaiden niin kuin muidenkin euromaiden talousongelmat ovat ennallaan tai entistäkin pahempia.

Talous taantumassa,kriisimaat lamassa

Markkinakorkojen viime kuukausien lasku kertoo kriisin päättymisestä ja kriisin varsinaisten syiden väistymisestä yhtä vähän kuin kuumelääkkeellä aikaan saatu lämmön lasku kertoo kuumeen aiheuttaneen varsinaisen vaivan paranemisesta.

Korkojen lasku on estänyt finanssimarkkinoiden kriisiä pahenemasta mutta se ei kerro kriisin varsinaisista syistä saati niiden kohenemisesta yhtään mitään.

Sen sijaan taloustilastojen tutkailu kertoo, että euroalueen talous on edelleen aivan yhtä pahassa tai jopa pahemmassa pinteessä kuin aiemmin kriisin mittaan. Samoista tilastoista ilmenee, että "luottamuskeijun loitsut" eivät ole tehonneet talouden arkitodellisuuteen.

Koko euroalueen talous on taantuman partaalla, ja talous takkuaa vahvimpia maita, kuten Saksaa ja Suomea, myöten. Kriisimaita koettelee ankara lama.

Talouden luottamusmittarit ja ennakoivat suhdannemittarit kertovat ennemmin taantuman syvenemisestä kuin hellittämisestä.

Työttömyys pahenee ja on koko euroalueella juuri noussut lähelle 12:a prosenttia työvoimasta eli korkeimmilleen sitten rahaliiton perustamisen.

Tukalinta on Kreikassa ja Espanjassa, joiden työvoimasta yli 25 prosenttia ja nuorista noin 50 prosenttia on vailla työtä.

Kriisimaiden kaduilla on näkynyt enemmän merkkejä protesteista ja väkivallasta kuin pikavoitoista tai "luottamuskeijuista".

Vaarana uusivelkaantuminen

Jos kriisi johtuisi velkaisimpien eurovaltioiden välittömistä rahoitusvaikeuksista, voisi "luottamuskeijun" aikaan saama korkojen lasku ja uuden lainarahoituksen soljuminen parhaassa tapauksessa olla jopa ratkaisu kriisin varsinaisiin syihin.

Mutta valitettavasti näin ei ole.

Kriisi on toki kiteytynyt ylivelkaisten valtioiden välittömiin rahoitusvaikeuksiin ja korkeisiin korkoihin, mutta nämä niin sanotut likviditeettiongelmat ovat olleet kriisin oireita eivätkä suinkaan alkuperäisiä syitä.

Pohjimmiltaan kriisissä on kaiken aikaa ollut kyse ylivelkaantumisesta eli siitä, että kriisivaltioilla on vastuullaan enemmän velkaa kuin kykyä tai halua velkojen maksamiseen.

Uuden velkarahoituksen ehtyminen ja korkojen kohoaminen ovat olleet seurauksia eivätkä syitä.

Nyt korkojen lasku on helpottanut kriisin oireita ja avittaa paraikaakin kriisivaltioita uuden velkarahoituksen äärelle.

Näin "luottamuskeijun loitsut" tarjoavat valtioille helpotusta rahoitusasemaan – ja tilaisuuden taas jatkaa velkaantumistaan. Tätä menoa "luottamuskeiju" on toisin sanoen vaarassa pahentaa kriisin alkuperäistä syytä, ylivelkaantumista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?