Kypros kokoaan suurempi riski eurokriisissä - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Pelastammeko seuraavaksi rahanpesijöitä?

Kypros on pieni ja pinteessä – ja europäättäjien poliittinen painajainen. Saarivaltio anoi hätärahaa jo viime kesänä mutta ei ole vielä saanut rahaa tai vastausta. Kypros on vaarassa "kaatua" ja jopa ajautua ulos eurosta, mutta "pelastustoimia" viivyttää epäily tukimiljardien päätymisestä rahanpesijöille.

13.1.2013 6:01 | Päivitetty 12.1.2013 16:17

Kreikan ja muiden kriisimaiden "pelastuspaketeista" suurin osa on päätynyt "pelastettavien" kriisimaiden yksityisille rahoittajille, kuten kansainvälisille  suurpankeille ja vipurahastojen kaltaisille muille sijoittajille.

Seuraavan "pelastuspaketin" anoja vaikuttaa kriisin vähäpätöiseltä sivujuonteelta – mutta kriisirahan lopullinen määränpää näyttää entistäkin kyseenalaisemmalta.

Seuraavaksi Suomellakin näyttää olevan suuri riski päätyä "pelastamaan" kansainvälisiä rahanpesijöitä.

Kyse on Kyproksesta, joka on:

♦ kansantalouden luvuin euroalueen kolmanneksi pienin jäsenvaltio,

♦ valtion velkamäärin kuin tähänastisten kriisitoimien pyöristysvirhe,

♦ veroja pakoilevan laittoman rahan keskeinen kauttakulkupaikka, ja

♦ europäättäjien poliittinen painajainen ja rutikuiva ruutitynnyri.

Eivätkä Kyproksen alituiset rahanpesuepäilyt ole kuin puolet europäättäjien painajaisesta.

Toinen puoli on se, että ilman "pelastuspakettia" Kypros on vaarassa "kaatua" maksukyvyttömyyteen ja jopa ajautua eroon eurosta.

Europäättäjillä onkin edessään yksi kriisin tähän mennessä vaikeimmista valinnoista, jossa on kaksi huonoa vaihtoehtoa eikä yhtään hyvää.

Heidän on joko myönnettävä Kyprokselle tukiluottoja ja näin käytännössä pelastettava kansainväliset rahanpesijät pinteestä. Tai sitten heidän on otettava riski edes pikkuruisen eurovaltion vararikosta ja jopa euron hajoamisesta.

Kuin kriisitoimienpyöristysvirhe

Kyproksen valtiolla oli viime vuoden lopussa erityyppistä velkaa yhteensä noin 15 miljardia euroa, ilmenee valtion rahoituskonttorin julkaisemista tiedoista.

Saarivaltion velka on pyörein luvuin 0,2 prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista ja 0,4 prosenttia viiden huimasti Kyprosta suuremman kriisivaltion, Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja Italian, velkamäärästä.

Pelkät valtion omat velat ja niiden hoitaminen eivät ole Kyprokselle edes taantuman oloissa varsinainen ongelma, vaan se, että valtion velkataakka uhkaa pikapuolin räjähtää kaksinkertaiseksi tai vielä suuremmaksi.

Samaan tapaan kuin aiemmin Islannissa, Irlannissa ja viimeksi Espanjassa, varsinainen ongelma ovat Kyproksessakin pankit. Ne ovat saarivaltion talousmittoihin verrattuna hervottoman suuria – ja lisäksi viittä vaille valtion sylissä.

On epäselvää, kuinka kauan Kyproksen pankit kykenevät jatkamaan toimintaansa elleivät ne saa valtiolta uutta pääomaa.

Osakkeenomistajat tai muutkaan yksityiset rahoittajat eivät suostu pääomittamaan tai muutoinkaan rahoittamaan uusin sijoituksin pinteessä olevia kriisipankkeja.

Osa Kyproksen suurista pankeista anoi valtiolta pääomatukea jo viime keväänä pian sen jälkeen, kun ne olivat kärsineet mittavia tappioita Kreikan valtion ensimmäisessä velkasaneerauksessa.

Tarvittavat summat ovat liian suuria Kyproksen valtiolle – joka anoikin pian pankkien pääomapyynnön jälkeen apurahoitusta muilta eurovaltioilta.

Painajainenpankeista

Kyproksen valtio on pankkiensa kanssa pinteessä, sillä suurin osa kyproslaisten pankkien rahoituksesta on talletuksia ja näin ollen valtion takaaman talletussuojan piirissä.

Maan keskuspankin julkaisemien tilastojen mukaan pankeilla on vastuullaan muiden kuin toisten rahoituslaitosten talletuksia yhteensä 70 miljardia euroa. Nämä ovat yhtä kuin pankkien velkoja talletusasiakkaille.

Talletuksista huomattavan suuri osa – tarkemmin sanottuna 20 miljardia euroa – on ulkomaisten asiakkaiden talletuksia. Näistä taas valtaosa on muita kuin euromääräisiä talletuksia, suurin osa on saapunut saarelle Yhdysvaltain dollareina.

Europäättäjien painajainen kiteytyy juuri noihin ulkomaisten asiakkaiden talletuksiin.

Talletuksiin liittyviä mahdollisesti kyseenalaisia erityispiirteitä ovat vuoron perään tutkineet niin EU-komissio, Suomen valtiovarainministeriö kuin Saksan salainen poliisi.

Saksalaislehti Der Spiegelin lainaamien vakoilulähteiden mukaan kyse on suurimmaksi osaksi veroja pakoilevasta laittomasta rahasta, joka on pääosin venäläistä perua.

Venäjä lainaa, joseuromaat lainaavat

Sitä eivät vielä ole julki lausuneet sen enempää Kyproksen kuin muidenkaan euromaiden talousviranomaiset, kuinka suurta apurahaa Kypros on muilta eurovaltioilta anonut.

Sen sijaan summaa ovat arvioineet esimerkiksi velkakirjamarkkinoiden suurpankit omissa analyysiraporteissaan. Esimerkiksi yhdysvaltalaispankki Bank of America Merrill Lynchin (BAML) eri lähteistä kokoama arvio tukitarpeesta on 15–20 miljardia euroa.

Pankin lähteiden mukaan Venäjän valtiovarainministeriö on kertonut Kyproksen anoneen Venäjän valtiolta viiden miljardin euron luottoa ja eurovaltioilta 15 miljardin luottoa.

Venäjän valtio on ennestään lainannut Kyprokselle 2,5 miljardia euroa, mutta BAML:n tietojen mukaan Venäjä on torjunut uudet laina-anomukset ja luvannut lisää rahaa vain sillä ehdolla, että Kypros saa ensin eurovaltioilta "pelastuspaketin".

Tieto Venäjän valtion osallistumisesta Kyproksen valtion rahoitustukeen on osin hämmentävä.

Suomen eduskunnassakin esiin nousseiden rahanpesuepäilyjen mukaan Kyproksen pankkien kyseenalaiset talletusmiljardit ovat todennäköisimmin juuri Venäjän verottajaa lainvastaisesti pakoilevaa rikollista rahaa.

Tämän takia päätöstukirahasta viipyy

Toistaiseksi Kyproksen valtio ja pankit ovat ilmeisen yksituumaisesti sekä maan oman keskuspankin tarjoaman lyhytaikaisen hätärahoituksen turvin kyenneet viivyttelemään pankkien kaatumista.

Mutta ennen pitkää pankkien on saatava jostakin rutkasti tuoretta pääomaa pysyäkseen pystyssä.

Jos Kyproksen pankit kaatuvat ja jos epäilyt rahanpesusta sekä erityisesti juuri venäläisperäisestä rahanpesusta pitävät kutinsa, menettää moni venäläinen oligarkki rutkasti rahaa.

On hämmentävää, jos Venäjän valtio kantaa huolta veroja ehkä laittomin keinoin pakoilevien liikemiesten tappioriskistä. Mutta on vielä hämmentävämpää, jos Suomi ja muut eurovaltiot kantavat mahdollisten rahanpesijöiden riskeistä huolta.

Omituiseksi tilanne muuttuu, jos Suomi ja muut eurovaltiot panevat liikkeelle euroakaan veronmaksajien lainaamaa, takaamaa tai millään muulla tavoin vastaamaa hätärahaa noiden tappioriskien ehkäisemiseksi ja mahdollisten rahanpesijöiden pelastamiseksi.

Tämän tietävät myös euromaiden talouspäättäjät Suomea myöten. Ja tämän takia Kypros on kokoaan suurempi poliittinen painajainen.

Kärjistyykö kriisiKyproksella?

Euromaiden talouspäättäjien on tehtävä jokin päätös Kyproksen "pelastuspaketista" ilmeisesti jo lähiviikkoina. Markkinatoimijat, kuten yhdysvaltalaispankki BAML, odottavat tukipäätöstä saarivaltion ensi kuun presidentinvaalien jälkeen.

Päätöstä viivyttää ja vaikeuttaa rahanpesuepäilyjen sekä veroparatiisimoitteiden lisäksi se, että Kyproksen kohtalo voi maan pienuudesta huolimatta yllättäen kärjistyä myös euron kohtaloksi.

Vaikka Kypros on pieni, se on silti eurovaltio siinä kuin Suomi ja Saksakin.

Edes Kyproksen kokoisen eurovaltion kaatuminen vararikkoon tarkoittaisi, että Kreikan valtion velkasaneeraus ei ollutkaan ainutlaatuinen poikkeus niin kuin europäättäjät ovat vannoneet.

Edes Kyproksen kokoisen eurovaltion ero eurosta tarkoittaisi, että euro ei ollutkaan peruuttamaton järjestely niin kuin europäättäjät ovat vannoneet.

Sivullinen ei voi tietää, mitä eurokriisin kulissien takana milloinkin tapahtuu.

Mutta ilmeisesti europäättäjät vastaanottavat kulissien takana juuri tämänkaltaista painetta eri ilmansuunnista Kyprokselta Frankfurtin pankkikortteleihin ja Lontoon Cityyn – ja mahdollisesti aina Venäjälle asti.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?