Liittovaltiokehitys imee Suomeakin velkasyöveriin

Julkaistu:

Analyysi
Velkakriisi ja kriisitoimet ovat lisänneet euromaiden yhteisvastuuta velkaisimpien jäsenmaiden veloista. Jos tämä meno jatkuu ja syntyy liittovaltio kaikkien velkojen yhteisvastuineen, tietäisi se Suomelle vanhoista euromaista ylivoimaisesti suurinta uuden velkataakan määrää – ja ajautumista velkasyöveriin.


Päättyvää vuotta leimasivat lukuisat toinen toistaan myöhäisemmille tunneille venyneet kriisikokoukset, joissa euroalueen talouspäättäjät yrittivät turhaan saada velkakriisiä talttumaan.

Kriisi ei ole talttunut saati ohi, vaikka kriisimaiden korot ovat tuntuvasti laskeneet. Korot eivät kerro kriisin päättymisestä vaan siitä, että muut euromaat ja niiden yhteinen keskuspankki EKP ovat eri tavoin ottaneet ja luvanneet ottaa kriisimaiden velkoja vastatakseen.

Meneillään on ollut ja on edelleen historiallisen mittakaavan velkavastuiden uusjako, joka ei ole pienentänyt ongelmallisten velkojen määrää euronkaan vertaa vaan ainoastaan jakanut sitä taakankantajien kesken uudella tavalla.

Kriisitoimien kuluessa ja niiden takia kaikkien eurovaltioiden suorat ja epäsuorat velkavastuut ovat roimasti kasvaneet. Samaa tahtia on lisääntynyt velkoja koskeva yhteisvastuu.

Jos euromaat jatkavat keskinäisen yhteisvastuun lisäämistä ja lopulta päättyvät liittovaltioon tai sen kaltaiseen järjestelyyn velkojen täysine yhteisvastuineen, tietäisi se erityisesti Suomen kaltaiselle muita vähemmän velkaiselle maalle rutkasti lisää velkavastuuta.

Suomelle päätyminen tällaisen velkaunionin jäseneksi olisi yhtä kuin suistuminen velkasyöveriin.

Kriisitoimet yhtä
kuin yhteisvastuu


Euromaat ovat tänä vuonna lisänneet keskinäistä velkojen ja muiden rahoitusvastuiden yhteisvastuutaan usein eri tavoin ja keinoin, joista kenties tärkeimpiä ovat olleet:

1) Euromaiden yhteisen keskuspankin EKP:n kriisitoimet, kuten kriisimaiden pankkien rajoittamattomat rahoitustoimet mahdollisesti kyseenalaisia vakuuksia vastaan ja lupaus tarvittaessa ostaa kriisivaltioiden velkakirjoja ennalta rajoittamattomin tukiostoin, sekä

2) pysyvän EVM-vakausmekanismin perustaminen ja varustaminen erittäin laajoilla ja itsenäisillä valtuuksilla kriisivaltioiden rahoittamiseksi tarvittaessa vaikka pysyvästi ja muilta euromailta pääomaa vaatien.

Nämä niin kuin muutkin kriisitoimet ovat häthätäisten kriisikokousten viime hetken toimenpiteitä välittömien kriisitilanteiden ratkaisemiseksi.

Sen lisäksi, että toimet eivät ole ratkaisseet kriisiä, ne venyttävät, kiertävät tai jopa rikkovat useita EU:n keskeisiä perusperiaatteita ja sopimuksia.

Nämä kriisitoimet muun muassa jakavat velkaisimpien eurovaltioiden velkoja muiden jäsenvaltioiden taakaksi, vaikka juuri näin ei pitänyt Euroopan unionissa (EU) tai varsinkaan euromaiden rahaliitossa milloinkaan tai missään olosuhteissa käydä.

Suomikin on jonkinlaisena ajopuuna saanut kriisitoimista niskaansa miljarditolkulla muiden toilailuista ja virheistä johtuvia velkoja, vaikka kaikkien jäsenmaiden piti itse vastata omista veloistaan ja riskeistään.

Liittovaltiossa tämä velkojen uusjako todennäköisesti vain voimistuisi, muutenhan moisessa järjestäytymisessä tuskin olisi senkään vertaa itua.

Kriisipiikissä jo tuhat
kertaa risteilijävippi


Suomen valtio on kriisin kuluessa velkaantunut omien alijäämiensä kattamisesta. Näin valtion piikkiin on muutamassa vuodessa kertynyt parikymmentä miljardia euroa uutta velkaa.

Tämän lisäksi valtion vastuulle on eri kriisitoimista kertynyt Suomelle "kuuluva" noin parin prosentin osuus kaikista kriisitoimien toteuttamiseksi otetuista uusista veloista tai yhteisellä riskillä olevista epävarmoista saatavista.

Laskutavasta riippuen Suomen valtion piikissä on 30–40 miljardia euroa sellaisia kriisitoimista johtuvia velka- ja takausvastuita tai riskipitoisia saatavia, jotka eivät näy valtion omissa velkaluvuissa mutta ovat silti valtion vastuulla tai riskillä.

Jos kriisivastuita arvioidaan jo toteutettujen toimien asemesta kaikkien laina-, pääoma- ja takaussitoumusten enimmäismäärin, nousee valtion kriisivastuiden enimmäismäärä pitkälle yli 50 miljardiin euroon. EKP voi toki milloin tahansa paisuttaa lukeman ennalta rajoittamattoman suureksi.

Mutta ilman euronkaan uusia tukilupauksia tai kriisitoimia Suomi on jo nyt luvannut maksaa muiden velkoja enimmillään tuhat kertaa suuremmalla summalla kuin olisi tarvittu Turun telakan risteilijäurakan varmistamiseksi.

Suomea tarvitaan
laskun maksajaksi


Liian suurten velkavastuiden järjesteleminen uudelleen eurovaltioiden kesken keventäisi kaikkein velkaisimpien velkataakkaa mutta velkojen yhteenlaskettu kokonaismäärä kevenee vain maksamalla tai tappioita kärsimällä.

Suomi on ylivelkaisten euromaiden joukossa keskimääräistä vähemmän velkainen, joten Suomelle yhteisvastuu tietäisi osuutta vielä velkaisempien veloista. Suomea tarvitaan toisin sanoen ainakin muiden velkoja maksamaan.

Sattumoisin Suomi ei ole vain keskivertoa vähävelkaisempi vaan se on kaikista edes Suomen kokoisista 11 vanhasta eurovaltiosta ylivoimaisesti vähävelkaisin. Siksi velkojen tasajako kasvattaisikin juuri Suomen velkataakkaa ylivoimaisesti eniten.

Eurovaltioiden kaikkien velkojen yhteisvastuullinen jako sälyttäisi Suomelle uutta velkaa tähänastisia kriisivastuita ronskimmin ja melkein saman verran kuin valtiolla on ennestään omaa velkaa.

Puheena olevat summat ovat liian suuria maksettaviksi ja suoraan sanottuna hervottomia. Sen on kriisi jo muutaman viime vuoden kuluessa tehnyt selväksi.

Vanhoilla eurovaltioilla on ensi vuoden lopussa velkaa yhteensä vähän päälle 9 100 miljardia euroa. Tämän EU-komission ennusteen mukaan velkaa on vuoden kuluttua jokseenkin tuhat miljardia euroa runsaammin kuin sitä oli vuosi sitten.

Tätä tahtia eurovaltiot uppoavat velkasyöveriin – Suomi muiden mukana.

Suomen velkataakka
paukahtaisi tuplaksi


Tähän mennessä euromaat ovat jakaneet kriisitoimien taakkaa pääosin sen mukaan, mikä on kunkin maan kansallisen keskuspankin osuus EKP:n niin sanotusta muunnetusta pääoma-avaimesta.

Kriisimaiden saamat vapautukset kriisitoimien taakanjaosta ovat vastaavasti kasvattaneet taakkaa jakamaan jääneiden maiden, kuten Suomen, osuuksia rahoitus- ja takausvastuista.

Suomen osuus on eri kriisitoimissa vaihdellut kahden prosentin hujakoilla. Samaan osuuteen päästään, vaikka velkavastuita jaettaisiin kunkin euromaan osuudella yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (bkt).

Komissio ennustaa, että Suomen valtion velka on ensi vuoden lopussa 109 miljardia euroa.

Jos Suomen vastuulle tulisi kaksi prosenttia kaikkien eurovaltioiden veloista, paukahtaisi valtion omien velkojen päälle yli 80 miljardia euroa muiden velkoja ja valtion velkavastuut humahtaisivat yhteensä 190 miljardiin euroon.

Tähän mennessä kertyneet ja luvatut kriisivastuut päälle, niin valtion piikissä onkin jo 240 miljardia euroa ja kokonaisvelkaisuuden suhdeluku 120 prosenttia vuotuisen bkt:n arvosta.

Muutos nykyisestä olisi melkoinen, sillä omin voimin Suomen valtion velkaisuuden suhdeluku ei nouse komission mukaan ensi vuonnakaan kuin 55 prosenttiin – ja pysyy ainoana EU:n määräämän 60 prosentin kattorajan alapuolella.

Liittovaltiokehitys
taas pinnan alle


Euromaat tuskin kovin nopeasti ryhmittyvät minkäänlaiseksi liittovaltioksi, sillä viimeksi joulukuussa pidetyssä huippukokouksessaan talouspäättäjät hyllyttivät innokkaimmat esitykset unionin "syventämisestä".

Kouriintuntuvien ja näkyvien uudistusten hyllyttäminen ei kuitenkaan tarkoita yhtä kuin liittovaltiokehityksen pysäyttäminen. Se tarkoittaa ainoastaan muutosten viipymistä ja mahdollisesti myös muutosten painottumista teknisluontoisiin ja vaivihkaisiin askeliin.

Suuria muutoksia minkäänlaisen liittovaltiokehityksen suuntaan tuskin nähdään ennen ensi syksyä. Silloin on Saksan parlamenttivaalit, joita Saksan nykyinen johto tuskin haluaa vaarantaa esittämällä omalle maalleen uutta vastuuta muiden veloista.

Saksan lisäksi velkojen uusjako yhteisvastuun periaatteella tietäisi rutkasti uutta taakkaa myös Hollannille ja Itävallalle. Tosin ei likimainkaan yhtä rutkasti kuin Suomelle.

Näin yhteisvastuu jakaisi velkataakkaa uudestaan
Vanhojen eurovaltioiden velka 2013 lopussa (komission ennuste) sekä laskuesimerkki velkojen uusjaosta kunkin maan bkt-osuuden mukaisella yhteisvastuulla.

 Oma velka, mrd.eurOma velka-osuus, %Osuus yhteis-velasta, mrd.eurOsuus yhteis-velasta, %Muutos, mrd.eurMuutos, %
Suomi1091,21922,18375,8
Hollanti4304,75846,415435,8
Itävalta2412,63013,36025,0
Saksa218423,925562837217,0
Ranska192121196221,5412,2
Espanja97810,799510,9171,7
Belgia3904,33654-25-6,4
Irlanti2042,21551,7-49-23,9
Portugali2062,31551,7-51-24,7
Italia201922,1149716,4-522-25,9
Kreikka3483,81731,9-175-50,2
Euro-1191271009127100  
Lähde: EU-komissio, Nomura, Taloussanomat


Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    4. 4

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    5. 5

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    6. 6

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    7. 7

      Esperi Care pestasi saattohoidon huipun kehittämään työnsä laatua

    8. 8

      SuPerin johtaja hoivakotien laiminlyönneistä: ”Pelkään, että vasta jäävuoren huippua on penkaistu”

    9. 9

      Hoivajättejä vaadittiin panemaan asiat kuntoon – nyt ne kertovat, mitä on tehty

    10. 10

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    4. 4

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    5. 5

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    6. 6

      Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

    7. 7

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    8. 8

      EU kiistelee omasta ehdokkaasta: ”Vakaa ja pätevä ja mahdollistaa IMF:n pysymisen eurooppalaisissa käsissä”

    9. 9

      G7-maat: Teknojäteille veroja, Facebookin librasta ”vakava huoli”

    10. 10

      Tiedon tulos laskussa – liikevaihto ennallaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    6. 6

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    10. 10

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    11. Näytä lisää