Näin paljon maksamme antamisen ilosta

Julkaistu:

Joulu on meidän mielestämme jo liian kaupallinen kulutusjuhla, kertoo kyselytutkimus. Silti käytämme enemmän rahaa joululahjoihin kuin suurin osa muuta ihmiskuntaa. Jouluna olemme anteliaita, ja lahjariehan tarkoitus on hyvä. Mutta kuinka paljon maksamme antamisen ilosta? Sen kertoo saiturin tutkimus joululahjojen taloudesta.


Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että joulu on jo muuttunut liiankin kaupalliseksi ja joulunvietto liian kulutuskeskeiseksi, kun taas joulun alkuperäiset hengelliset ja aineettomat arvot tuppaavat jäädä yhä enemmän lahjariehan varjoon.

Kaupallisuuden liiallinen korostuminen käy ilmi esimerkiksi laajasta Joulututkimus 2012 -kyselytutkimuksesta, jonka Suomalaisen työn liitto teetti aiemmin syksyllä. Se julkaisi kyselyn tulokset marraskuussa.

Kyselyn mukaan kahdeksan kymmenestä suomalaisesta katsoo, että joulunvietto painottuu jo liikaa kuluttamiseen. Tämä tarkoittaa joltisenkin selvin lukemin, että valtaosa suomalaisista ei haluaisi joulun olevan sellaista lahjahössötystä kuin se on.

Silti sattumoisin juuri me suomalaiset olemme ainakin jouluna yksi maailman anteliaimmista kansoista, ja käytämme joululahjojen ostamiseen enemmän rahaa kuin suurin osa muuta ihmiskuntaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Hössötämme siis lahjaostoksilla enemmän kuin useimmat muut kansat, vaikka omastakin mielestämme hössötys on mennyt jo liian pitkälle.

Lahjahössötyksellä on hyvä tarkoitus ja antamisen ilo on useimmiten epäilemättä aito ilo. Mutta lahjarieha ei ole vain liiallista hössötystä, vaan se on suurelta osin myös tuhlausta.

Joululahjoista
miljoonalasku


Joulututkimus 2012 -kyselytutkimus kertoo kansan kaupallisuutta karsastavien joulumietteiden lisäksi sen, mitä tuo samainen kaupallisuus tarkoittaa aikeina ja lukuina.

Ainakin kyselyn aikoihin syksyllä suunnittelimme käyttävämme jouluvalmisteluihin keskimäärin 400 euroa kansalaista kohti. Joululahjojen ostamiseen aioimme käyttää keskimäärin 280 euroa.

Jos joululahjoihin aiotun summan kertoo Suomen noin 5,4 miljoonan väkiluvulla, oli kyselytuloksen ja laskutoimituksen perusteella aikeenamme ostaa joululahjoja yhteensä noin 1 500 miljoonalla eurolla.

Pukin konttia oli toisin sanoen tarkoitus täyttää puolentoista miljardin euron summalla.

Se ei ilmene ainakaan tästä samasta kyselystä, mikä osa tuosta lahjalaskusta edustaa mielestämme liiallista kaupallisuutta ja kulutuskeskeisyyttä. Eikä se, harmittaako joulun kaupallistuminen juuri lahjoihin hupenevan rahamäärän takia.

Sekään ei tästä kyselystä ilmene, että suuri osa joululahjariehasta ja lahjalaskusta on kansantalouden voimavarojen tuhlaamista. Se ilmenee tyystin toisenlaisesta tutkimuksesta, joululahjojen taloustiedettä ruotivasta "saiturin joulututkimuksesta".

Saituriprofessori
laskee lahjahukan


Saiturin joulu lienee maailmankirjallisuuden tunnetuimpia joulusatuja. Se on brittimestari Charles Dickensin kuolematon klassikko. Sadun rikas saituri inhosi joulua eikä antanut lahjan lahjaa edes köyhille sukulaisilleen – ei ennen kuin alkoi kummitella.

Yhdysvaltalaisen Whartonin yliopiston talousprofessori Joel Waldfogel ei ole kirjoittanut uutta joulusatua, mutta hän on tehnyt Dickensin saiturisadun hengessä – pilke silmäkulmassa mutta tosissaan – perinpohjaista tutkimusta joululahjojen talousvaikutuksista.

Waldfogel teki ensimmäiset joululahjatutkimuksensa 1990-luvulla, ja on siitä lähtien uusinut ja laajentanut tutkimusteemaa useita kertoja. Hänen käsittelytapansa on ärsyttänyt tosikkoja ensimmäisestä tutkimusraportin julkaisusta alkaen.

Vuonna 2009 Waldfogel julkaisi joulututkimuksistaan tuoreimman raporttinsa kirjana Scroogenomics, saituritalous. Kirja on selkeä selonteko joulun taloudesta – ja joululahjahössötyksestä varojen kohdentamisen keinona.

Waldfogelin tutkimustulosten perusteella on mahdollista laskea, kuinka paljon esimerkiksi me suomalaiset maksamme tänä jouluna silkasta antamisen ilosta – eli paljonko maksamme lahjoista enemmän kuin niillä on saajien mielestä arvoa.

Lahjat ovat antajalle
arvokkaampia kuin saajalle


Professori Waldfogel soveltaa joululahjatutkimukseensa taloustieteen muissa yhteyksissä moneen kertaan osoitettua havaintoa, jonka mukaan kansalainen on itse paras arvioimaan omia kulutustarpeitaan ja -toiveitaan.

Tämän niin sanotun mikrotaloustieteen perustavaa laatua olevan havainnon mukaan kuka tahansa meistä saa kuluttajana eniten vastinetta esimerkiksi ostoksilla käyttämillemme euroille, jos voimme ostaa mitä itse haluamme eikä ostopäätöksiä tee meidän puolestamme joku muu.

Waldfogel rohkeni olettaa, että sama pätee joululahjoihin ja osoitti laajoin kyselytutkimuksin oletuksensa oikeaksi.

Jos joululahjojen antaminen olisi ainoastaan taloudellinen toimi, jossa jokaiselle lahjaostoksiin käytetylle eurolle haluttaisiin saada mahdollisimman paljon vastinetta, olisi joululahjojen antaminen ainakin Waldfogelin tutkimusten perusteella perin tehoton tapa käyttää rahaa.

Lyhyesti sanottuna joululahjojen antajat maksavat lahjoista keskimäärin selvästi korkeamman hinnan kuin lahjoilla on keskimäärin lahjojen saajien mielestä arvoa.

Antamisen ilo maksaa
270 miljoonaa euroa


Joululahjojen antamisessa syntyy professori Waldfogelin tutkimusten mukaan rahanhukkaa, jonka arvo vaihtelee tutkimuskerrasta ja maasta toiseen mutta on usean kyselytutkimuksen perusteella noin 20 prosenttia lahjaostoksiin käytetystä rahasummasta.

Tällä joululahjatalouden hukkaprosentilla me suomalaiset maksamme tänä jouluna ylimääräistä suurin piirtein 270 miljoonaa euroa. Tämä on 20 prosenttia noin 1 500 miljoonan euron lahjalaskusta.

Tämän verran maksamme ylimääräistä silkasta antamisen ilosta.

Meiltä lahjahukkaan kuluu rahaa enemmän kuin useimmilta muilta kansoilta, sillä meidän joululahjalaskummekin on suurempi kuin useimpien muiden. Waldfogelin mukaan vuosina 2007–2008 vain norjalaiset, britit ja italialaiset käyttivät joululahjoihin kansalaista kohti vielä enemmän rahaa kuin me.

Rahaa hukkuu
lahjahuteihin


Lahjahössötyksessä syntyy rahanhukkaa ja hävikkiä suoranaisista vikatikeistä – kun teini saa mummulta kaleidoskoopin vaikka olisi toivonut uusinta konsolipeliä, tai kun serkku saa levyllisen viisi vuotta sitten kuuntelemaansa mutta nyt mieluiten jo unohtamaansa musiikkia.

Osa hyvää tarkoittavista joululahjoista on Waldfogelin mukaan niin täydellisen umpimähkäisiä huteja, että niiden saajalle ei tulisi mieleenkään itse ostaa samaista kapinetta vaikka saisi sen ilmaiseksi.

Hukkaa syntyy silloinkin, kun paketista paljastuu muuten mieluisa villapaita, mutta saajan oma värisilmä olisi suosinut toisenlaista värisävyä.

Jokainen tällaiseen osittaiseenkin hutiin pantu euro on Waldfogelin tarkastelussa rahan hukkaa, ja kansantaloudellista tuhlausta, jollaista ei syntyisi likimainkaan yhtä helposti ja yhtä paljon, jos hutilahjojen saajat olisivat itse voineet päättää saman summan käyttämisestä.

Krääsäkaupasta
kehnoa bkt:tä


Kelvottoman kapineen tai väärän värisen villapaidan myyvä kauppias saa syntyneestä kaupasta toki tuloa, mutta sama rahasumma tuottaisi professori Waldfogelin mukaan suuremman hyödyn, jos lahja olisi saajalleen mieleen eikä huti.

Hän muistuttaa, että kaikki rahankäyttö ei ole kansantaloudessa saman arvoista ja varsinkaan yhtä hyödyllistä ja tehokasta.

Jokainen vaikkapa juuri joulukaupassa käytetyistä euroista synnyttää toki yhtä paljon bruttokansantuotetta, mutta osa rahankäytöstä on silti silkkaa tuhlausta ja osaltaan vähentää mielekkäisiin tarkoituksiin käytettävissä olevaa rahamäärää.

Kaappien ja kellareiden perukoille joutilaiksi pikavauhtia hylättävä hylkytavara on Waldfogelin mukaan kiistatonta kansantaloudellista tuhlausta, vaikka senkin ostaminen osaltaan synnyttää joulunkaupan liikevaihtoa.

Saituriprofessorin mielestä olisi kansantaloudellisesti tehokkaampaa voimavarojen käyttämistä ja muutoinkin kaikin puolin parempi vaihtoehto, että sama liikevaihto koituisi myös lahjan saajan eikä vain kauppiaan hyödyksi ja iloksi.

Ennemmin lahjakortteja
kuin huteja tai käteistä


Professori Waldfogelin ehkä hieman kylmäkiskoisen kärjistyksen mukaan joululahjojen antaminen olisi talouden ilmiönä tehokkaampaa varojen käyttämistä, jos pukin konttiin paketoitaisiin käteistä eikä enemmän tai vähemmän umpimähkään ostettuja tavaroita.

Siirtyminen tavaralahjojen perinteestä rahalahjojen antamiseen ei kuitenkaan ole professorin ehdotus.

Hän on senkin todennut omissa tutkimuksissaan ja muiden tutkimusten perusteella, että rahalahjoihin liittyy paljon omanlaisiaan ongelmia, kuten kulttuuri- ja tunnelmarajoitteita.

Sen sijaan hän kannattaa lämpimästi lahjakorttien antamista, jos lahjan antajalla on pienintäkään epävarmuutta saajan mielihaluista, toiveista ja mausta. Näin hänen mukaansa on usein aivan lähintä perhe- ja ystäväpiiriä etäisemmissä lahjasuhteissa.

Esimerkiksi isovanhempien olisi ehkä sittenkin varminta antaa teini-ikäiselle lapsenlapselleen lämpimin saatesanoin varustettu lahjakortti kuin käyttää sama summa vaikkapa siihen kaleidoskooppiin.

Varmuuden vuoksi Pukille tiedoksi:

Tämä kirjoitus ei edusta miltään osin toimittajan tai toimituksen kantaa vaan on ainoastaan selostus toimitukselle ventovieraan saituriprofessorin mietteistä. Toimitus pitää mahdollisena, että professori on joskus itse jäänyt ilman lahjoja oltuaan tuhma, ja yrittää nyttemmin vain pilata muidenkin jouluilon.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    3. 3

      Ylipaino voi nostaa henkivakuutuksen hintaa – terveydestä valehtelu selvitysvaiheessa saattaa vaikuttaa omaisten tulevaisuuteen

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    6. 6

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    7. 7

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    8. 8

      Tällainen olisi ex-roviolaisen visioima Helsinki–Tallinna-tunneli – ”Ei kannata tehdä vain helppoja asioita”

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää