Tätä menoa Suomikin löylyttää talouden tainnoksiin

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Kansainvälinen valuuttarahasto sen jo myöntää: julkisen talouden kiristykset kesken taantuman ja velkakriisin ovat vakava vikatikki. EU sen kuin kiristää "talouden löylykisaa" eikä piittaa varoituksista. Nyt Suomi näyttää valmistelevan aivan omaa talouden löylytystä – vaikka taju lähtisi.


Taantuman oloissa talouspolitiikan keskeisiä kysymyksiä on, kuinka voimakkaasti ja kuinka pitkään julkisen talouden on viisasta ja mahdollista toimia talouden iskunvaimentimena ja ylläpitää kokonaiskysyntää vaikka velkarahoituksen voimalla.

Tämä on ollut muutaman viime kriisivuoden aikana kuuma kysymys useimmissa Euroopan maissa Suomea myöten, ei vain kriisimaissa. Tästä on pitkälti Yhdysvaltainkin talouspolitiikan ajankohtaisissa kiistoissa kyse.

Kovan linjan koulukunta vaatii julkisen talouden velkaantumista poikki ja vyötä kireämmälle uskoen, että yksityinen talous alkaa kyllä piristyä, kunhan julkisen talouden "kuri" palautuu vaikka väkisin ja luottamus taloudenpitoon palaa.

Pehmeämpi koulukunta varoittaa ennenaikaisten vyönkiristysten vaaroista ja pelkää, että kesken taantuman ja velkakriisin toteen pannut julkisen talouden vyönkiristykset supistavat taloutta enemmän kuin velkaantumista.

Maailman suurimmat talousmahdit hakevat oppikiistaan paraikaa vastausta käytännön kenttäkokein.

Karkeasti ryhmitellen Japani, Kiina ja Yhdysvallat toteuttavat kukin omaa muunnelmaansa pehmeästä talouspolitiikasta – ja kärsivät talouskriisistä vähiten. Euroopan unioni (EU) sitävastoin palauttaa jo täyttä päätä "talouskuria" – ja kärsii eniten.

Eurooppa käy eräänlaisia "talouden löylykisoja". Suomi kuuluu löylymestareihin ja aikoo EU-maiden mallioppilaana lyödä seurauksista piittaamatta lisää löylyä. Vaikka taju lähtisi.

Talouspolitiikka
vuosia myöhässä


Euroopan unioni edustaa itse löperöä taloudenpitoa, mutta vaatii jäsenmailta kovan linjan talouspolitiikkaa kesken velkakriisin toteen pantavine vyönkiristyksineen.

EU:lla ei ollut halua tai keinoja vahtia jäsenmaiden talouspolitiikkaa ja vaatia julkisen talouden kurinalaisuutta ennen kriisiä vallinneen vahvan talouskasvun oloissa niin kuin sen omat sopimukset ja säännöt olisivat vaatineet.

Nyt EU ja jäsenmaat yrittävät korjata aiempia virheitään ja kriisin aikana kertyneitä uusia alijäämiä kiristämällä talouslinjaa heikon talouskasvun tai suoranaisen taantuman ja velkakriisin oloissa.

Niinpä EU toteuttaa ja vaatii nyt taloustoimia, joiden parasta ennen -aika oli kymmenen vuotta sitten – ja joiden vaikutus talouden yleiskuntoon näyttää kaikkea muuta kuin piristävältä.

Julkisen talouden ennenaikaiset vyönkiristykset samaan aikaan miltei kaikissa EU-maissa painavat jäsenmaiden ja koko unionin taloutta paraikaa suurelta osin omatekoiseen taantumaan.

Viimeksi torstaina omaa ensi vuoden talousennustettaan alensi euromaiden keskuspankki EKP. Se on yksi euromaiden "talouskurin" keskeisistä kiristäjistä, mutta ei näe tai ei ainakaan tunnusta itsekin vaatimiensa vyönkiristysten ja yhä heikompien talousnäkymien yhteyttä.

Suomen talouspolitiikka näyttää nojaavan EU:n ja EKP:n mahdollisesti nurinkurisiin ihanteisiin. Siitä huolimatta, että "talouskuri" kääntyy hyvin herkästi tarkoitustaan vastaan ja lopulta pahentaa talouden tasapainohäiriöitä.

Britannia näyttää
toisenlaista mallia


EU-komissio, EKP ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ovat aiemmin hyvin yksituumaisesti uskoneet ja julistaneet, että julkisen talouden kiristäminen on taantumasta ja velkakriisistä huolimatta hyvä ajatus ja lisäksi velkaantumisen pysäyttämiseksi välttämätöntä.

Tämä niin sanottu troikka on kriisitoimien ehtoina vaatinut kriisimailta voimakkaita talouden vyönkiristyksiä.

Komissio ja EKP ovat vaatineet muiltakin euromailta kuin kriisimailta julkisen talouden tasapainottamista pikaisin ja riuskoin toimin, kuten menoleikkauksin ja veronkorotuksin. Muista EU-maista etenkin Britannia on omin päin tehnyt samaa.

Sattumoisin juuri Britannian piti olla muita EU-maita kannustava esimerkki, sillä se pani julkisen talouden vyönkiristykset alulle muita aiemmin ja muita riuskemmin ottein. Nyt se on kuitenkin varoittava eikä suinkaan kannustava esimerkki.

Britannian talous ei ole piristynyt vaan taantuu. Maan julkisen talouden tasapaino ei ole kohentunut vaan alijäämäisyys ja velkaantuminen ovat ennallaan tai pahentuneet.

Kansainvälisen valuuttarahaston ekonomistit ovat jo myöntäneet, että ennenaikaiset vyönkiristykset ovat sittenkin vakava vikatikki, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Troikan eurooppalaiset jäsenet, EU-komissio ja EKP, tai sen puoleen Suomikaan eivät ole vielä arkitodellisuuden tapahtumista tai IMF:n varoituksista havahtuneet.

Eihän tässä näin
pitänyt käydä


EU:n vasta talous- ja velkakriisin oloissa kirkastunut "talouskurin" ihanne ja luja luottamus vyönkiristysten taloutta piristävään vaikutukseen perustuvat huolelliseen ja perusteelliseen, joskin kiistanalaiseen taloustutkimukseen.

Talouspolitiikan kiristysten ihanteen kiteytti esimerkiksi EKP:n edellinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet vuoden 2010 elokuussa italialaislehti La Repubblicalle antamassaan haastattelussa:

"On väärinkäsitys, että talouden vyönkiristykset vaimentavat talouskasvua, sillä todellisuudessa tällaisissa oloissa kaikki sellaiset toimet, jotka kohentavat yleisön ja yritysten luottamusta julkiseen taloudenpitoon, ovat hyväksi talouskasvulle ja työllisyydelle".

Lainaus on vapaasti käännetty ja peräisin ranskalaispankki Crédit Agricolen marraskuun lopussa julkaisemasta Eurooppa-tutkimuksesta. Saman viestin Trichet toisti Taloussanomien haastattelussa viime keväänä.

Ranskalaispankin kriittisen tarkastelun mukaan EU:n talouspolitiikkaa vaivasi vuonna 2010 ja näyttää yhä vaivaavan luja usko "luottamuskeijun" ihmeitä tekevään vaikutukseen.

Pankin ekonomistien mukaan tähän mennessä pitäisi olla jo täysin selvää, että vyönkiristykset eivät ole toimineet niin kuin oli tarkoitus eikä "luottamuskeijua" ole.

Pankin raportti ei ole avoimessa jakelussa, mutta samoja johtopäätöksiä esiintyy myös taloustukijoiden julkisissa puheenvuoroissa.

Talous taantuu eikä suinkaan kasva. Alijäämät ja velkaisuus paisuvat eivätkä kutistu. Löylykisa vie voimat tai tajun eikä suinkaan piristä.

Vyönkiristykset
tuntuvat kovemmin


Taloustutkimuksen keskustelussa vyönkiristysten vaikutuksissa on kysymys siitä, kuinka suurella kertoimella julkisen talouden kiristys rasittaa kansantalouden kokonaistuotantoa.

Kysymys kuuluu, kuinka monen sentin tai euron verran kokonaistuotanto (bkt) supistuu, kun julkinen talous "säästää" yhden euron.

Aiemmin esimerkiksi IMF piti nyrkkisääntönään, että yhden euron leikkaus julkisen talouden kuluissa tai vastaava veronkorotus aiheuttaa ensi alkuun noin 50 sentin rasituksen kokonaistuotantoon.

Toinen nyrkkisäännön kaltainen oletus oli, että vyönkiristyksiä seuraavan lievän takapakin jälkeen koittaisi hyvin pian tätä haittavaikutusta suurempi yksityisen talouden piristyminen.

IMF ei käytä omissa raporteissaan termiä "luottamuskeiju", mutta siihen oletus vyönkiristysten taantumankin oloissa piristävästä vaikutuksesta pitkälti perustuu.

Nyt IMF on kuitenkin päätynyt toisenlaisiin tulkintoihin, joita pääekonomisti Olivier Blanchard kuvaa laitoksen tuoreimmassa neljännesvuosikatsauksessa.

Käytännössä Blanchard vahvistaa havainnon, josta IMF:n entiset pääekonomistit Kenneth Rogoff ja Simon Johnson ovat vuoron perään kirjoittaneet varoitusviestejä suunnilleen kriisin alusta asti.

Nyt näyttääkin mahdolliselta, että euro pois julkisesta taloudesta on yhtä kuin euro tai jopa euro ja puoli pois talouden kokonaiskysynnästä.

Vyönkiristysten vaikutuskerroin ei ehkä sittenkään ole alle yksi vaan yli yksi. Ero on olennainen, sillä siitä riippuu, viekö talouden löylykisa tajun kankaalle vai ei.

Vähemmän velkaa
voikin lisätä velkaa


Suomen talouspolitiikan päättäjiä eivät varoitukset näytä pahemmin pidättelevän. Taantuma tai ei, vyötä on kiristettävä, sillä "Suomella ei ole varaa elvyttää" ja "veroja on korotettava", niin kuin viralliset linjaukset varoituksista huolimatta kuuluvat.

Talouden ammattilaiset – tai ainakin osa heistä – ovat toista mieltä kuin viralliset linjaukset.

Vaikka vyönkiristyksiä on perusteltu esimerkiksi Suomen valtion velanmaksukyvyn varjelulla, voivat nämäkin tavoitteet kääntyä tarkoitustaan vastaan.

Jos kesken taantuman toteutetut julkisen talouden kiristystoimet pahentavat taantumaa enemmän kuin ne supistavat alijäämää tai velkaantumista, valtion velanmaksukyky heikkenee eikä suinkaan kohene.

Taantuman ja velkakriisin oloissa syntyy arkijärjen vastaiselta vaikuttava ristiriitatilanne, jossa yritykset alijäämien ja velkaisuuden supistamiseksi johtavatkin alijäämien ja velkaisuuden kasvuun.

Samoin talouden kokonaiskysynnän ylläpitäminen ja piristäminen jopa julkisen talouden alijäämäisyyttä ja velkaa kasvattamalla voi arkijärjen vastaisesti estää alijäämää ja velkaisuutta paisumasta.

Kyse on talouden suhdeluvuista, joiden muutokset riippuvat ainakin yhtä paljon talouden kokonaistuotannon määrästä ja muutoksesta kuin alijäämä- ja velkaluvuista.

Tämän on IMF vahvistanut, mutta "talouden löylykisoja" tieto ei ole saavuttanut. Ehkä löylykisojen osanottajilta ovat jo aistit sumentuneet.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    4. 4

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    5. 5

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    6. 6

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    9. 9

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    10. 10

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää