Näin se etenee – eurokraattien vallankaappaus

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Alkuviikon Kreikka-sopimukset ovat vaikutuksiltaan eurokriisin sivujuoni sen rinnalla, mitä komissio täyttä päätä valmistelee: talousvallan siirtoa euromaiden parlamenteilta EU:n virkakunnalle. Komission mielestä tämä "eurokraattien vallankaappaus" on välttämätön – muuten meidät hukka perii.


Euroopan unionin (EU) komission puheenjohtaja, pääkomissaari José Manuel Barroso ei ole ehkä milloinkaan käyttänyt puheenvuoroissaan pahaenteistä ilmaisua "eurokraattien vallankaappaus".

Epäkunnioittava sana "eurokraatti" tuskin kuuluu edes hänen sanavarastoonsa.

Mutta juuri tällaista vallansiirtoa euromaiden kansallisilta parlamenteilta EU:n virkakunnalle – ja ennen kaikkea komissiolle itselleen – Barroso kuvasi, kun hän viime keskiviikkona esitteli käsikirjoituksen euroalueen "syventämiseksi aidoksi talous- ja rahaliitoksi".

Tämän käsikirjoituksen vaikutusten rinnalla europäättäjien alkuviikosta solmimat uudet tukikeinot Kreikan rahoitusaseman huojentamiseksi olivat pelkkä kriisin sivujuoni.

Kreikka-sopimus koskee "vain" rahaa, mutta Barroso haluaa rahan lisäksi vallan.

Komissiolle
lisää valtaa


Pääkomissaari Barroso käyttää mieluummin sellaisia ilmaisuja kuin "tiekartta ulos kriisistä" ja "luottamuksen palauttaminen" ja "yhteistyön vahvistaminen" kuin "vallansiirto" tai varsinkaan "eurokraattien vallankaappaus".

Mutta sanavalinnoista riippumatta Barroso selosti keskiviikkona entistä yksityiskohtaisemmin, miten euromaiden on luovutettava yhä suurempi osa omasta päätösvallastaan komissiolle. Muuten meidät kaikki hukka perii.

Komission "tiekartta" kuvaa ja nyt ensi kertaa myös aikatauluttaa useita erittäin suuria uudistuksia, jotka käytännössä synnyttävät liittovaltion keskeiset piirteet.

Barroso haluaa:

1) siirtää vaiheittain kasvavan osan euromaiden budjettivallasta jäsenmaiden parlamenteilta komissiolle,

2) nykyistä suuremman vallan määrätä jäsenmaiden omasta taloudenpidosta,

3) panna alulle euroalueen yhteisen mutta komission hallitseman budjettitalouden, johon liittyisi oikeus veronkantoon ja velkaantumiseen,

4) antaa komissiolle keinot euromaiden yhteisvastuulla olevaan velanottoon eli niin sanottuihin eurobondeihin, ja

5) ulottaa pankkeja koskevan valvonta- ja pääomitusvastuun yli koko rahaliiton, toki senkin virkavallalle "pankkiunionin" varjolla keskittäen.

Nämä uudistukset ovat Barroson mukaan tarpeen ja lisäksi kiireellisiä, jos luottamus talous- ja rahaliittoon on tarkoitus palauttaa – ja jos euro on ylipäätään tarkoitus pelastaa.

Ensin liittoon
vain euromaita


Sen pääkomissaari Barroso vahvisti keskiviikkoisessa puheenvuorossaan itsekin, että ainakin suurimmat "tiekartan" uudistukset vaatinevat muutoksia EU-sopimuksiin. Osa uudistuksista voi vaatia jopa EU:n perustuslakia vastaavan perussopimuksen eli niin sanotun Lissabonin sopimuksen muuttamista.

Komissiolla näyttää silti olevan jo nyt valmiina selvät sävelet uudistustarpeista ja uudistusten toteutuksesta, nyt ensi kertaa aikataulua myöten. Barroso ryhmitteli uudistuksia kiireellisiin, keskikiireellisiin ja hieman hitaamman kiireen uudistuksiin.

Niiden yhteisvaikutuksella on joka tapauksessa tarkoitus saada aikaan nimitystä vaille valmis liittovaltio. Keskiviikkoisen "tiekartan" mukaan tähän "aitoon rahaliittoon" liittyisivät ainakin nyt ensi alkuun vain eurovaltiot, kuten Suomi.

Muut EU-maat kuin euromaat eivät komission mielestä ole välttämättömiä liittovaltion ensi vaiheen pystyyn panemiseksi. Niistä tuskin löytyisi mukaan lähtijöitäkään – ei ainakaan yhtä helposti kuin euromaista.

Europäättäjillä
täysi tinki läksyjä


Talouslehti Financial Timesin mukaan Barroson kiireellisimpien uudistusten listalla on useita hankkeita, joita koskeva lainsäädäntö on komission virkakoneistossa jo nyt itse asiassa valmisteilla.

Toisen maailmanluokan talouslehden Wall Street Journalin mukaan liittovaltioaskelten esittäminen päämäärätietoisena kokonaisuutena aikatauluineen oli esityksen tärkeintä antia.

Siitä talouslehdet olivat yhtä mieltä, että Barroson "tiekartta" on yhtä kuin liittovaltion käsikirjoitus.

Europäättäjien on tarkoitus ottaa ensi tuntumaa tähän 51-sivuiseen asiakirjaan ja komission monivaiheisiin esityksiin parin viikon kuluttua pidettävässä huippukokouksessa.

Komissio on sullonut esitykseensä niin paljon erittäin suuria ja kauaskantoisia uudistuksia, että jäsenmaiden hallituksilla ja parlamenteilla on paperissa täysi tinki kotiläksyjä ennen kuin niistä olisi jo tehtävä ensi päätöksiä.

Yhdentymistä
kriisien varjolla


Rahaliiton "syventäminen" nykyistä suuremman yhteisvastuun suuntaan tai mieluiten tulonsiirtoja myöten "aidoksi" liittovaltioksi asti on komission jo aiemmin julki lausuma tavoite. Se on myös keskiviikkona julki tuodun "tiekartan" tarkoitus.

Liittovaltiomallilla on vahva tuki euroalueen ulkopuolisilta talouspolitiikan päättäjiltä Yhdysvalloista, Britanniasta ja Aasiasta. Ajatuksella on vahva kannatus myös rahoitusmarkkinoiden suurpankeissa.

Tämän lajin kannatus perustuu kuitenkin kannattajien omien etujen valvontaan ennemmin kuin asianosaisten euromaiden todennäköisten etujen ja haittojen riippumattomaan puntarointiin.

Euroalueen ulkopuolisia maita edustavat päättäjät samoin kuin rahakeskusten suurpankit haluavat saada kriisin päättymään ja omat riskipitoiset saatavansa pelastettua niin pian ja niin pienin tappioin kuin suinkin.

Tällaisten euroalueen ulkopuolelta kriisiä katselevien asemaan sillä ei ole pienintäkään vaikutusta, kuka kriisitoimet tai liittovaltion kustantaa ja kuka kärsii tappiot, kunhan kriisi päättyy ja niiden pankit saavat epävarmat saatavansa turvaan.

Samoin komission ja muiden "eurokratiaa" edustavien virkakoneiston osien näkökulmasta kriisi on ennemmin mahdollisuus kasvattaa valtaa kuin minkään lajin uhka.

Yhdistyneen Euroopan isäksi ylistetty ranskalaispoliitikko Jean Monnet arveli jo ennen nykyisen EU:n syntyä, että Eurooppaa on mahdollista yhdentää ainoastaan kriisien avulla.

Tämän ajatuksen mukaan kriisit eivät ole uhka vaan mahdollisuus. Sama ajatus näkyy tämänkin kriisin ja kriisitoimien kulussa niin kuin myös Barroson "tiekartassa".

Kustannukset ja haitat
varmempia kuin edut


Yksittäisille euromaille, kuten Suomelle, kriisi ja kriisitoimet eivät ole pelkästään tai ehkä lainkaan houkutteleva mahdollisuus vaan ennemmin aito uhka. Jäsenmaat menettävät kriiseissä rahaa ja talouden itsemääräämisvaltaa.

Tämäkin eurokriisi ja sitä muka taltuttavat kriisitoimet tietävät asianosaisille ja sivullisille euromaille Suomea myöten kustannuksia tai kärsimyksiä tai molempia.

Samoin komission ajama liittovaltiokehitys tarkoittaa euromaille mahdollisten etujen lisäksi päätösvallan menetystä sekä joltisenkin varmoja uusia kustannuksia tai kärsimyksiä – tai niitä kaikkia.

Komission "tiekartan" ja liittovaltiokehityksen jäsenmaille tuomat mahdolliset edut ovat epävarmoja ja tulkinnan varaisia, mutta kustannusten tai itsemääräämisvallan menetyksen kaltaiset haitat ovat varmoja.

Muutokset ovat joka tapauksessa niin suuria ja loppuun asti komission mallin mukaan vietyinä niin radikaaleja, että niiden toteuttaminen komission johdolla vailla vaalien kaltaisia "viivytyksiä" uhkaa jättää kansanvaltaisen päätöksenteon taka-alalle.

Tämä vallan siirtyminen kansalta virkakoneistolle synnyttää vaikutelmaa "eurokraattien vallankaappauksesta" – jollainen voi herkästi päättyä kyyneliin.

Jompi kumpi, ero
tai liittovaltio


Osa talouden tuntijoista on pitkään arvellut, että euroalueen velkakriisi on enää mahdollista ratkaista vain kahdella tavalla, joista kumpikaan ei ole nykyisen kaltainen tehottomien kriisitoimien ja kriisin pitkittämisen löysässä hirressä roikkumista.

Ensimmäinen keino on liittää euromaat aidoksi liittovaltioksi, jossa kaikki tulot ja menot sekä tappiot ja velat jaetaan jäsenmaiden kesken uudella jaolla.

Toinen keino on purkaa rahaliitto, palauttaa jäsenmaiden taloudellinen itsemääräämisoikeus ja korvata euro kansallisilla valuutoilla.

Kumpikin vaihtoehto on pääpiirteissään selkeä ja voi epäilemättä panna pisteen tälle nykyiselle kriisille, mutta kumpikaan ei ole tämän päivän poliittisessa arkitodellisuudessa kovinkaan helppo toteuttaa.

Poliittinen
joukkoitsemurha


Komissio edistää täyttä häkää liittovaltiokehitystä, joka on sen mukaan ainoa tapa päättää tämä kriisi ja "palauttaa luottamus" Euroopan ja euron tulevaisuuteen.

Mutta euromaiden poliittiset päättäjät tietävät liittovaltiomallin epäsuosion, ja siksi he arkailevat altistaa kehitystä julkiseen saati avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Siksi he varovat suurten muutosten kuvaamista niiden oikeilla nimillä ja sitovat tiedotusvälineiden ja yleisön huomiota kriisitoimien teknisluontoisiin yksityiskohtiin.

Jos päättäjät kysyisivät äänestäjiltä kantaa liittovaltioon ja selostaisivat päätöksen merkityksen ja seuraukset, olisi lopputulos jokseenkin varmasti tyrmäys.

Maksajamaissa liittovaltio kaatuisi todennäköisesti maksuvelvoitteisiin. Kriisimaissa tyrmäystuloksen saisi aikaan ulkoa määrättävä "talouskuri".

Rahaliiton purkaminen varta vasten valmistellulla menettelyllä lienee poliittisesti vielä vaikeampi, se kun tietäisi vuosikymmenten vikatikkien ja jättiläismäisen epäonnistumisen myöntämistä ja täydellistä kasvojen menetystä.

Ehkä euroalueen poliittinen johto ei sittenkään epäröi kovin kauan valintaansa, jos vaihtoehdot ovat komission viitoittama tie liittovaltioksi – tai poliittinen joukkoitsemurha vailla vertaa.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    4. 4

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    5. 5

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    6. 6

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    7. 7

      Esperi Care pestasi saattohoidon huipun kehittämään työnsä laatua

    8. 8

      Hoivajättejä vaadittiin panemaan asiat kuntoon – nyt ne kertovat, mitä on tehty

    9. 9

      Attendo haluaa neuvotella kunnilta kovemman hinnan palveluilleen – ”Liikaa vaadittu, että tekisimme vielä tappiota”

    10. 10

      Kone harkitsee jopa 16 mrd:n euron yrityskauppaa – analyytikko HS:lle: ”Merkittävin päätös, minkä Kone on koskaan tehnyt”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    2. 2

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    3. 3

      Haisevien patjojen ongelmista lukuisia yhteydenottoja – Tukes: Terveysoireiden takia jopa lääkäriin

    4. 4

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    5. 5

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    6. 6

      Microsoftin tulos ylitti selvästi odotukset

    7. 7

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    8. 8

      G7-maat: Teknojäteille veroja, Facebookin librasta ”vakava huoli”

    9. 9

      EU kiistelee omasta ehdokkaasta: ”Vakaa ja pätevä ja mahdollistaa IMF:n pysymisen eurooppalaisissa käsissä”

    10. 10

      WSJ: Olli Rehn on noussut IMF:n pääjohtajakisan kärkikaartiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    6. 6

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    10. 10

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    11. Näytä lisää