Kolme syytä, miksi inflaatio lopulta karkaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
EKP ja muut maailman mahtavimmat keskuspankit taltuttavat velka- ja talouskriisiä yhä riuskemmin raharuiskein. Silti ne kiistävät painavansa rahaa ja lupaavat inflaation pysyvän aisoissa. Uskoo ken tahtoo. Keskuspankkien epäilyyn on ainakin kolme syytä – samat, joiden takia inflaatio on ennenkin karannut.


Euroalueen keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kohtasi päättyneellä viikolla kaikkien euromaiden parlamenteista kenties kriittisimmän ja joka tapauksessa vaikutusvaltaisimman, kun hän vieraili Saksan liittopäivillä.

EKP:n pääjohtaja käy säännöllisesti EU:n parlamentin kuultavana mutta ani harvoin yksittäisen jäsenvaltion parlamentissa. Siksi Draghin vierailu Saksan Bundestagissa oli epätavallinen tapahtuma, johon oli kuitenkin hyvä syy.

Moni saksalainen kansanedustaja ja jopa Saksan oman keskuspankin johto on arvostellut EKP:n kriisitoimia. Saksalaisepäilijät pelkäävät, että EKP rahoittaa valtioita vaikka ei saisi, ja että rahan painaminen lopulta johtaa inflaation karkaamiseen.

Draghi kertoi Bundestagille, että pelkoon ei ole aihetta. Hän vakuutti, että EKP ei rahoita valtioita eikä päästä inflaatiota karkuun.

Suopeasti sanottuna Draghin puheenvuoro muistutti ennemmin mielikuvamarkkinointia kuin todenmukaista tai varsinkaan riippumatonta kuvausta EKP:n kriisitoimien luonteesta tai todennäköisistä seurauksista.

Suurin osa EKP:n liikkeeseen panemasta kriisirahasta on päätynyt suoraan tai epäsuorasti pankkien kautta kriisivaltioiden rahoituksen tueksi. Inflaation karkaaminen on tätä menoa ennemmin todennäköistä kuin pelkkä riski.

Inflaatio karkaa seuraavaksi samoista syistä kuin ennenkin. Syitä on ainakin kolme.

Kolme kovaa ehtoa
inflaation torjuntaan


EKP tai mikä tahansa muu keskuspankki kykenee pitämään inflaation aisoissa vain kolmella ehdolla:

1) Keskuspankin on havaittava talouden eri osiin kertyvät inflaatiopaineet ja aavistettava inflaation karkuyritykset niin hyvissä ajoin, että se ehtii panna yleensä hidasvaikutteisia vastatoimiaan toimeksi ennen kuin on myöhäistä.

2) Vaikka hoksaisi inflaation vaaran ajoissa, keskuspankin on myös kyettävä ja uskallettava toteuttaa inflaation taltuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet.

3) Ja vaikka keskuspankki hoksaisi ajoissa inflaation vaaran ja kykenisi tarvittaviin vastatoimiin, on sen myös "saatava lupa" vastatoimien toteuttamiseen.

Toki hintavakauden ylläpitämiseksi tarvitaan myös kosolti hyvää tuuria ja suotuisia yhteensattumia.

Mutta näihin ehtoihin – tai paremminkin niiden pettämiseen – voinee kiteyttää kolme keskeistä syytä, miksi inflaatio on eri maissa aiemmin livahtanut rahaviranomaisilta karkuun.

Tätä menoa yksi tai useampi näistä ehdoista pettää ennen kuin kokeellisen rahapolitiikan kriisitoimet ovat päättyneet.

Mitä inflaatio on ja
mistä se on peräisin?


Inflaatio on tulkinnallinen ja osin kiistanalainen talouden ilmiö, jonka syyt ja seuraukset niin kuin haitat ja hyödytkin aiheuttavat taloustutkijoiden kesken alituista kiistelyä ja koulukuntaeroja.

Yhden mielestä inflaatio on yleisen hintatason nousua, toiselle inflaatio on liikkeessä olevan rahamäärän liikakasvua ja hintojen nousu vain inflaation näkyvä seuraus.

Yhden mukaan inflaation kiihtyminen johtuu palkkojen ja muiden kustannusten kohoamisesta, toisen mielestä hintoja hilaa ylöspäin tavaroiden ja palveluiden ylikysyntä.

Useimmat kiistelijät hyväksyvät tulkintakiistoistaan huolimatta yhdysvaltalaisen talousnobelistin Milton Friedmanin kiteytyksen, jonka mukaan inflaatio on aina ja kaikkialla rahataloudellinen ilmiö.

Paitsi saksalainen taloustieteilijä Peter Bernholz, joka rohkenee olla inflaation perusluonteesta ja koko ilmiön varsinaisesta alkulähteestä eri mieltä enemmistön kanssa.

Hänen toisenlainen tulkintansa antaa monta vihjettä, miksi inflaatio on tämänkin kriisin jälkeen todennäköinen lopputulos.

Ei rahataloudellinen
vaan fiskaalinen ilmiö


Emeritus-professori Bernholz tarkastelee inflaatiota eri aikojen ja erilaisten rahajärjestelmien ilmiönä kattavasti kirjassaan Monetary Regimes and Inflation (Rahajärjestelmät ja inflaatio) ja lukuisissa muissa tutkimuksissaan.

Hän päättelee ja perustelee lukuisin historiallisin esimerkein, että vaikka inflaatio ja sen vaikutukset ilmenevät rahataloudessa, ovat sen pohjimmaiset syyt aina ja kaikkialla fiskaalisia.

Bernholzin mukaan taloushistorian jokaista mainittavaa inflaatiokautta erottaa iso joukko erityispiirteitä mutta niitä yhdistää yksi yhteinen peruspiirre: joka ikinen huomattava inflaatiokausi on alkanut fiskaalisista vaikeuksista eli julkisen talouden rahapulasta.

Näin on Bernholzin mukaan ollut siitä lähtien, kun kalliiden valloitussotien köyhdyttämät Rooman keisarit alkoivat 300-luvun tienoilla ratkoa rahapulaansa alentamalla senaikaisen hopearahan hopeapitoisuutta asteittain ja lyömällä yhä suurempia määriä yhä heikkolaatuisempaa rahaa.

Nykymenetelmin raha laimentuu kuin itsestään. Nappia painamalla ja vähin äänin.

Inflaatiot olleet
aina yllättäviä


Professori Bernholzin kirja inflaatiosta kattaa tärkeimmät inflaatiot ajanlaskun alusta lähtien mutta se ei esitä ainuttakaan ennustetta meneillään olevasta kriisistä saati EKP:n kriisitoimista. Kirja ilmestyi vuonna 2006 eli pari vuotta ennen kriisiä.

Se käy kirjasta kuitenkin vaivatta selväksi, että inflaatiot eivät ole milloinkaan ennalta kuuluttaneet tuloaan, kestoaan, voimaansa saati seurauksiaan.

Edes hallitsijoiden varta vasten ja tarkoituksella toteuttamat inflaatiot eivät ole sujuneet niin kuin oli tarkoitus. Inflaatiot ovat joko alkaneet yllättäen tai ainakin niiden kehittyminen ja seuraukset ovat olleet ennalta arvaamattomia.

Keskeinen ongelma ja yllätyksiä aiheuttava seikka lienee se, että inflaation alkusykäyksestä voi kulua jopa vuosia ennen kuin sen vaikutukset yllättäen pulpahtavat pintaan. Silloin vastatoimet voivat jo olla myöhässä.

Toki tämän päivän EKP:llä on käytössään verrattomasti runsaammin laskentatehoa ja teoreettista taloustietämystä kuin vaikkapa neljännen vuosisadan roomalaiskeisareilla. Mutta eivät EKP:n ekonometriset mallit tai supertietokoneet ole tehneet siitä erehtymätöntä.

EKP ei ole vieläkään jyvällä, miksi inflaatio on viime vuosikymmenet laskenut. Tuskin se hoksaa seuraavaa nousuakaan ajoissa tai varsinkaan ennalta.

Inflaation hidastuminen
muka EKP:n ansiota


EKP:n edellinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet ylpeili virkakautensa loppuun asti sillä, että aloituksestaan alkaen EKP on kyennyt pitämään euroalueen inflaation matalampana kuin Saksan inflaatio kolmen edeltäneen vuosikymmenen aikana.

Trichet kehui EKP:n inflaatioansioilla vielä virallisessa jäähyväispuheessaan, jonka hän piti jokseenkin vuosi sitten EKP:n pääkonttorissa Frankfurtissa.

Edellisen pääjohtajan tulkinta tuli vuosien kuluessa ja useiden puheenvuorojen keskeisenä sanomana kristallin kirkkaaksi: euroalueen inflaation pysyminen aisoissa on EKP:n ansiota.

Nykyinen pääjohtaja Mario Draghi ei ole oikaissut tulkintaa, joten hän lienee samaa mieltä. Pääjohtajat tuskin puhuvat omiaan, joten tulkinta EKP:n ansiosta lienee pankin virallinen kanta.

EKP:n ansioihin kuuluu epäilemättä jokin osa inflaation ja korkotason laskusta, mutta koko ansion lukeminen EKP:n nimiin kertoo ennemmin jättiläismäisestä väärinkäsityksestä kuin tilannetajusta.

Inflaation tappoi
Kiina eikä EKP


Rautaesiripun kaatuminen ja niin sanottu globalisaatio ovat yhdessä uskottavampi selitys inflaation hidastumiselle kuin EKP:n valppaus ja rahapolitiikan oikeaan osunut viritys.

Lähemmäs miljardin uuden tehdastyöntekijän ja kuluttajan liittyminen kansainvälisen talouden vuorovaikutukseen parin viime vuosikymmenen aikana on ollut omiaan laskemaan lukuisten eri teollisuustuotteiden hintoja autoista vatkaimiin kautta maailman.

Deflatoristen hintapaineiden lisäksi nopeasti kasvavat maat ovat tuoneet euroalueelle ja muihin länsimaihin myös valtaisat valuuttavarantonsa. Tämän mammuttimaisen pääomavirran alkulähteitä ovat Kiinan ja muiden kasvumaiden lisäksi ylijäämäiset vientimaat Japani ja Saksa.

Halpatuotannon tavaravirta painoi inflaation laskuun euroalueella niin kuin muissakin länsimaissa. Valuuttavarantojen virta painoi korkoja laskuun.

EKP oli ennemmin sivustaseuraaja kuin inflaation taltuttaja tai korkojen kesyttäjä. Inflaatio ei hidastunut eivätkä korot laskeneet vain EKP:n hallintoalueella vaan kaikkialla maailmassa.

EKP:n hitaasta sytytyksestä vihjaa sekin, että finanssi- ja velkakriisi oli EKP:lle niin kuin muillekin keskuspankeille yllätys.

Hidas sytytys ja
hitaat liikkeet


Rahapolitiikan keskeiset toimet, kuten ohjauskoron muutokset, vaikuttavat talouteen lukuisin eri tavoin – jotka ovat toinen toistaan hitaampia. Aikaa voi kulua kuukausikaupalla ennen kuin keskuspankin toimet välittyvät talouteen.

Tulkintatavasta ja tulkitsijasta riippuen keskuspankin koronmuutoksista voi kulua jopa vuosi tai puolitoista ennen kuin toimenpiteellä tavoiteltu muutos näkyy talouden tunnusluvuissa.

Tämä tarkoittaa, että keskuspankin pitäisi aavistaa talouden pinnan alla voimistuvat inflaatiopaineet hyvissä ajoin ennen kuin ne ovat pulpahtaneet pinnalle saadakseen omat vastatoimensa osumaan oikeaan aikaan. Tämä on käytännössä sattuman kauppaa.

Juuri nyt talous on niin euroalueella kuin Yhdysvalloissakin finanssi- ja velkakriisin jäljiltä niin heikossa kunnossa, että keskuspankeilla tuskin on kovin suurta intoa vaarantaa herkkää taloutta ennakoivilla kiristystoimilla. Varsinkaan, kun niiden mukaan taloudessa on enemmän deflatorisia kuin inflatorisia paineita.

Pidättyväisyys voi nyt olla paikallaan, mutta silti seuraavat rahapolitiikan kiristykset ennemmin viivästyvät kuin osuvat oikeaan.

Ensimmäinen syy seuraavaan inflaatioon on, että se alkaa varkain ennen kuin EKP hoksaa asiaa tai varsinkaan ehtii tehdä mitään.

Kestävätkö pankit
seuraavaa kiristystä?


Keskuspankkien kriisitoimiin liittyy ylimääräinen rasite, joka on omiaan viivyttämään kriisitoimien purkamista ja seuraavaa rahapolitiikan kiristyskierrosta. Keskuspankit ovat tahtomattaan virittäneet itselleen korkoansan, josta ei ole helppoa ulospääsyä.

Niin EKP:n kuin esimerkiksi Yhdysvaltain Fedin kriisitoimet ovat painaneet korkoja alemmas kuin ne muutoin olisivat. Keskuspankit ovat itse ostaneet ja avittaneet pankkeja ostamaan yhteensä tuhansien miljardien eurojen arvosta valtioiden velkakirjoja.

Näiden velkakirjasijoitusten tuotto on positiivinen niin kauan kuin korot pysyvät ennallaan tai laskevat ja ostajat välttyvät luottotappioilta. Mutta tuotto muuttuu painajaiseksi saman tien, jos korot ampaisevat nousuun – niin kuin inflaation torjunnassa tai inflaation oloissa kävisi.

Inflaatiota ennalta ehkäisevät toimet voivat jäädä jopa EKP:lta toteuttamatta, jos toimet aiheuttaisivat mittavia tappioita ennestäänkin apurahoituksen turvin pystyssä huojuvalle pankkijärjestelmälle.

Tämä on toinen syy, miksi kriisitoimet voivat johtaa inflaatioon.

Tiukan paikan tullen
poliitikot määräävät


Kolmas syy inflaation seuraavaan karkaamiseen on suoraa sukua professori Peter Bernholzin tunnistaman kaikkien inflaatioiden alkuperäisen syntyselityksen kanssa. Euroaluetta riepottelee ja EKP:llä on sylissään fiskaalinen eikä suinkaan pelkästään rahataloudellinen ilmiö.

Euroalue on retuperällä siksi, että useiden ellei peräti useimpien jäsenmaiden julkinen talous on retuperällä. Valtioilla on liikaa velkaa ja niiden budjetit ovat liian suuria ja liian alijäämäisiä.

Pienet kriisimaat Kreikka, Irlanti ja Portugali ovat muiden eurovaltioiden rahoitustuen varassa ja suuret kriisimaat Espanja ja Italia ovat EKP:n rahoitustuen varassa. Suuri osa alueen pankkijärjestelmästä on EKP:n rahoituksen varassa.

EKP on yksin pannut kriisin kuluessa liikkeelle hätärahaa noin 1 500 miljardia euroa, enemmän kuin kaikki muut euroalueen kriisin sekaantuneet hätärahoittajat yhteensä.

Virallisesti EKP on euromaiden hallituksista ja parlamenteista täysin itsenäinen rahaviranomainen, jolta valtioiden rahoittaminen on yksiselitteisesti kielletty.

Tämä kielto niin kuin muutkin EKP:n tehtävät ovat kuitenkin parlamenttien kirjoittamia – ja niiden muutettavissa.

Tiukan paikan tullen EKP ei käske vaan tekee niin kuin poliittiset päättäjät käskevät. Lopulta EKP ryhtyy vaikka suoraan rahoittamaan valtioiden alijäämiä, jos jäsenmaat näin päättävät. Ennen pitkää kiusaus voi kasvaa, kun velkojen maksu ei muuten suju.

Parin viime vuosituhannen inflaatiot ovat alun perin johtuneet hallitsijoiden rahahuolista ja sama syy vie nyt euroaluettakin kohti seuraavaa inflaatiota. EKP:stä huolimatta tai sen avulla.

Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituksissa kasvanut

    4. 4

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    5. 5

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    8. 8

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    9. 9

      EU:n huippukokous vahvisti Christine Lagarden valinnan EKP:n pääjohtajaksi

    10. 10

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    2. 2

      Helsinkiin avattiin muhkea Tripla, samaan aikaan tavarataloja kaatuu kuin heinää Yhdysvalloissa – ”Suomeen tulee samat haasteet”

    3. 3

      HS: Hyvätuloinen Kim huijasi joutuvansa asunnottomaksi ja sai kaupungin vuokra-asunnon hyvältä paikalta

    4. 4

      Katso, millaisia perintöjä kotikunnassasi saatiin

    5. 5

      Suomalaiset paljastavat pahimmat sijoitusmokansa – ”Hävisin muutamassa päivässä miljoonan”

    6. 6

      Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn lähtee perjantaina ja laskeutuu sunnuntaina – lentäjät huolissaan

    7. 7

      USA pamautti ennätykselliset tullimaksut – Uudenkaupungin autotehdas tulilinjalla, jos kauppasota kärjistyy

    8. 8

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    9. 9

      Pekan perintötalosta tuli vuosien riippa ja isot kulut – ”Luulin, että 50 000 euroa olisi kipuraja, jonka alle ei mentäisi”

    10. 10

      Verojuristin 6 vinkkiä perinnön saajalle – voit säästää selvää rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nainen luuli löytäneensä itselleen unelmien kodin järvenrannalta Kainuusta – järkyttävä totuus paljastui, kun viranomainen huomasi oudon fontin pöytäkirjassa

    2. 2

      Painajaisperinnöistä yksi on yli muiden – ”Kukaan ei huoli edes ilmaiseksi”

    3. 3

      Esko Ylisen Halpa-Halli laajeni hurjasti ja suututti kilpailijat – sitten viinaan retkahtanut nuori liike­mies teki täys­käännöksen, joka yllätti kaikki

    4. 4

      IS kysyi tavallisilta suomalaisilta, paljonko he saivat perintöä – eläkkeellä oleva Matti, 67, tempaisi esiin kovan luvun

    5. 5

      Näin lainakatto vaikuttaisi sinuun – katso, millaiseen kotiin tulosi riittäisivät

    6. 6

      Juha, 57, teki Kauhukeittiötä, nyt ei saa töitä millään, vaikka on lähettänyt kahden vuoden aikana yli 300 hakemusta

    7. 7

      Toivo Sukari aikoo myydä Seinäjoen Ideaparkin – vain yksi kauppakeskus jää: ”Se on minulle kuin lapsi”

    8. 8

      Riittääkö Triplaan asiakkaita? Asiantuntija: ”Solmu­kohta­harha” voi koitua kauppa­keskuksen kohtaloksi

    9. 9

      Tässä ovat 3 mokaa, joilla voit pilata osakesäästötilin hyödyt – vaarana 7 300 euron lasku

    10. 10

      Kiistelty ”paskalaki” astuu voimaan kahden viikon päästä – yli 100 000 kiinteistössä muutokset on vielä tekemättä

    11. Näytä lisää