Tällainen lumelääkitys ei eurokriisiä paranna

Julkaistu:

Analyysi
Kriisi tuskin on ohi, vaikka Espanjan ja Italian markkinakorot ovat laskeneet kolme kuukautta. Ennemmin kriisissä on suvanto – jota jatkuu tasan niin kauan kuin markkinat malttavat odottaa EKP:n lupaamia tukiostoja. Korkoja ovat laskeneet juuri nuo yhä lunastamatta olevat tukilupaukset eikä suinkaan kriisin varsinaisten syiden paraneminen.


Espanjan ja Italian valtionlainojen markkinakorot ovat runsaan vuoden kuluessa käyneet sietämättömän korkealla jo kolme kertaa. Yhtä monta kertaa euromaiden keskuspankki EKP on tullut hätiin ja pakottanut korot laskuun.

Ilman EKP:n omatoimisia väliintuloja ainakin Espanjan mutta mahdollisesti myös Italian pääsy rahoitusmarkkinoille olisi todennäköisesti ollut poikki yli vuoden päivät. Eikä niiden rahoitushuollosta olisi tällä välinkään ollut minkäänlaista varmuutta ilman EKP:n taustatukea.

Aivan samanlaisessa EKP:n "ostamassa" suvannossa Espanja ja Italia ovat nytkin.

Korkosuvanto kätkee kriisin voiman, joka ei ole heikentynyt saati haihtunut vaan ennemmin kasvaa pinnan alla uutta kuohuntaa varten.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Markkinakorkojen laskusta huolimatta Espanjan, Italian niin kuin euroalueen pienempienkin kriisimaiden varsinaiset talous- ja rahoitusongelmat ovat ennallaan tai entistä pahempia.

Korkojen lasku ei ole estänyt poliittistakaan kriisiä pahenemasta.

Olisi uhkarohkeaa veikata eurokriisin tai edes pahimman olevan ohi. Ennemmin kriisi pitää taukoa – niin kuin se on pitänyt aiemminkin.

EKP luvannut tehdä
kaiken tarvittavan


EKP:n pääjohtaja Mario Draghi lupasi viime heinäkuussa, että EKP "tekee kaiken tarvittavan" pysäyttääkseen kriisin ja pelastaakseen euron. Varmuuden vakuudeksi hän lupasi myös, että "se kyllä riittää, uskokaa pois".

Draghi esitti lupauksensa Lontoossa rahoitusmarkkinoiden ammattilaisille pitämässään puheessa – joka katkaisi kriisimaiden korkojen nousun ainakin toistaiseksi.

Espanjan valtion kymmenvuotisten velkakirjojen markkinakorot olivat kesän mittaan kivunneet yli seitsemän prosentin ja Italiankin vastaava korko oli noussut yli kuuden prosentin. Kummallakaan valtiolla ei ole varaa moisiin korkoihin.

Draghin puheen jälkeen Espanjan kymmenvuotinen korko on laskenut noin 5,5 prosenttiin ja Italian vastaava korko noin 4,8 prosenttiin. Niiden lyhytaikaisten velkakirjojen markkinakorot ovat puolittuneet.

Korot ovat yhä liian korkeita taantuman tai suoranaisen laman koettelemille ylivelkaisille maille, joiden velat ja velanhoitokulut kasvavat mutta velkojen hoitoon käytettävissä olevat tulot supistuvat.

Korkojen lasku on silti herättänyt toiveita kriisin hellittämisestä. Aivan samanlaisia toiveita heräsi aivan samanlaisesta korkojen laskusta viime syksynä ja tämän vuoden keväällä.

Aiemmin ne olivat turhia toiveita – niin kuin lienevät tälläkin kerralla.

Ensimmäinen yritys
tepsi pari kuukautta


Viime vuoden loppukesän ja alkusyksyn aikana EKP pakotti Espanjan ja Italian valtioiden markkinakorot jyrkkään laskuun ostamalla suuret määrät niiden velkakirjoja markkinoilta.

Yksityisten markkinatoimijoiden, kuten liikepankkien ja korkosijoittajien, myyntipaniikkia rauhoitti tieto, että EKP vahtii korkoja ja estää tukiostoillaan korkoja nousemasta liiaksi.

EKP käytti velkakirjaostoihin viime syksyn kuluessa noin 140 miljardia euroa. Siitä suurin osa kului juuri Espanjan ja Italian valtioiden velkakirjoihin.

Näillä tukiostoillaan EKP varmisti, että Espanjan ja Italian yksityiset rahoittajat saivat aikaa myydä ongelmaobligaatioita pois salkuistaan ilman pelkoa myyntipaniikista ja hintojen painumisesta äkkijyrkkään pudotukseen niin kuin Kreikan velkakirjoissa oli aiemmin käynyt.

Tukiostot eivät kuitenkaan korjanneet kriisin varsinaisia syitä vaan ainoastaan oireita. Niinpä tukiostojen huojentava vaikutus jäi perin lyhytaikaiseksi – suvantoa kesti niin kauan kuin EKP jatkoi tukiostojaan mutta ei sen kauemmin.

Pian tukiostojen päätyttyä Espanjan ja Italian korot ampaisivat uuteen nousuun ja päätyivät ennen vuodenvaihdetta entistäkin korkeammalle.

Toinen yritys maksoi
tuhat miljardia euroa


Seuraavaa paniikkia EKP ryhtyi taltuttamaan viime vuoden lopulla ilmoittamalla tarjoavansa pankeille rajoittamattoman määrän keskuspankkirahoitusta peräti kolmen vuoden mittaisilla luotoilla.

Ensimmäinen niin sanottu LTRO-rahoitusoperaatio oli viime joulukuussa ja toinen tämän vuoden helmikuussa. Yhteensä pankit pyysivät ja saivat ylipitkää keskuspankkiluottoa noin tuhat miljardia euroa.

Sittemmin EKP:n ja kansallisten keskuspankkien tilastot ovat osoittaneet, että ylivoimaisesti suurin osa LTRO-miljardeista päätyi kriisimaiden ja ennen kaikkea Espanjan sekä Italian liikepankkien käyttöön.

Tämän tukirahoituksen määrää ja vaikutusta tehosti se, että EKP höllensi ennestäänkin höyhenen keveät vakuusvaatimuksensa lopulta miltei olemattomiksi.

Sattumoisin juuri Espanjan ja Italian liikepankit lisäsivät samaan aikaan voimakkaasti sijoituksiaan omien kotivaltioidensa velkakirjoihin. Ja kuinka ollakaan, Espanjan ja Italian valtioiden markkinakorot laskivat voimakkaasti.


Mutta tämänkin tuen vaikutus ulottui vain kriisin oireisiin.

EKP oli taas ostanut velkakirjamarkkinoilta aikaa, pakottanut korot laskuun ja  tarjonnut yksityisille sijoittajille toisen tilaisuuden päästä pinteestä. Mutta EKP:n keinot eivät tepsineet kriisin varsinaisiin syihin.

Tuhat miljardia euroa riitti rauhoittamaan markkinat parin kuukauden ajaksi ennen kuin kalliin lumelääkkeen teho heikkeni ja korot ampaisivat taas nousuun.

Tällä kerralla EKP ei ole vielä käyttänyt euroakaan. Markkinoiden kolmas suvanto on toistaiseksi pelkkien tukilupausten varassa.

Kolmas yritys vasta
pelkkää puhetta


EKP:n pääjohtajan mahtipontiset lupaukset eivät aja samaa asiaa kuin tuhat miljardia euroa tai edes 140 miljardia euroa. Ennen pitkää EKP:n lienee lunastettava pääjohtajansa lupaukset ja pantava rutkasti rahaa liikkeelle.

Sitä on mahdoton ennalta aavistaa, kuinka kauan velkakirjamarkkinoiden suvantovaihetta voi jatkua pelkkien puheiden perusteella. Mutta se lienee jokseenkin vissi, että markkinoiden hätähousut eivät malta loputtomiin odottaa.

EKP:n tukilupausten jälkeen niin moni markkinatoimija on lakannut myymästä ja on ryhtynyt taas ostamaan Espanjan sekä Italian valtioiden velkakirjoja, että korot ovat kääntyneet voimakkaaseen laskuun.

Ostoissa voi olla mieltä, vaikka ostajat eivät tippaakaan uskoisi Espanjan tai Italian velanmaksukykyyn. Riittää, että halvalla ostetut velkakirjat voi pian myydä kalliimmalla – vaikkapa EKP:lle.

Viis velanmaksukyvystä ja talousnäkymistä, kunhan EKP alkaa ostaa ja maksaa ylihintaa niin kuin tukiostojen peruspiirteisiin kuuluu.

Suunnilleen tämän tapainen kaavailu selittänee ison osan Espanjan ja Italian markkinakorkojen laskusta. EKP:n lupaus synnytti keinottelijoille mahdollisuuden pikavoittoihin mutta ei ratkaisua kriisiin.

Niin kauan kuin EKP ei ryhdy lunastamaan lupauksiaan, voi kriisin suvanto milloin tahansa revetä uusiksi korkokuohuiksi.

Korkeat korot oire,
eivät kriisin syy


Espanja ja Italia ovat liemessä pääpiirteissään aivan samoista syistä kuin pienemmätkin kriisimaat Kreikka, Irlanti ja Portugali.

Niillä on liian paljon julkista ja yksityistä velkaa, liian paljon vaihtotaseen alijäämää, liian vähän kilpailukykyä ja ennen kaikkea liian vähän talouskasvua.

Yksityisen pääoman kaikkoaminen ja korkojen kohoaminen ovat näiden ongelmien oireita ja kriisin näkyviä piirteitä mutta eivät kriisin varsinaisia syitä.

EKP määrää euroalueella koroista ja siksi sillä on keinot puuttua velkakriisin oireisiin, kuten korkojen kohoamiseen. Mutta sen valtuudet eivät yllä juurikaan korkoja kauemmas kriisin varsinaisiin syihin.

EKP ei voi lunastaa kaikkia kriisimaiden velkoja ja kuolettaa niitä pois päiviltä, eikä EKP voi mitenkään palauttaa kriisimaiden kilpailukykyä tai pakottaa niiden talouksia kasvuun.

Kriisin varsinaiset syyt eivät ole rahapolitiikan vaan talouspolitiikan saralla, joten niihin pääsevät käsiksi vain talouspolitiikan päättäjät – kunhan keksivät keinot ja tohtivat tarttua toimeen.

EKP on jo pari kertaa päästänyt talouspolitiikan päättäjät pälkähästä ostamalla markkinat rauhallisiksi. Nyt menossa on kolmas kerta.

Tukiostojen ehdot
viivyttävät ostoja


Velkakirjamarkkinat näyttävät korkomuutosten perusteella odottavan EKP:n tukiostoilta suurin piirtein yhtä suurta vaikutusta kuin oli aiempien LTRO-operaatioiden tuhannen miljardin euron raharuiskeilla.

Tukiostojen hätäisimmillä kärkkyjillä on suuri vaara pettyä ja joutua odottamaan ostoja kauemmin kuin hermot tai EKP:n ostoja ennakoivaan keinotteluun viritetyt velkavivut kestävät.

Tukiostoja viivyttävät samaan aikaan EKP:n tukiostoilleen asettamat ehdot ja tukiostojen todennäköistä vaikutusta jo ennalta toteuttaneet markkinatapahtumat.

EKP on ilmoittanut, että se voi ostaa vain sellaisen valtion velkakirjoja, joka on anonut ja saanut muodollisen rahoitustukiohjelman muilta eurovaltioilta ja lisäksi sitoutunut noudattamaan tukiohjelman ehtoja.

Espanjan tai Italian poliittisella johdolla ei liene minkäänlaista hinkua esittää nöyryyttävää apuraha-anomusta saati myöntyä nöyryyttäviin tukiehtoihin. Varsinkaan niin kauan kuin korot näyttävät muutoinkin laskevan.

Näin aikaa kuluu – ja kriisin varsinaiset syyt pysyvät ennallaan tai muuttuvat entistäkin pahemmiksi. Samalla riski kasvaa, että tukiostoihin latautuneet odotukset paisuvat liian suuriksi, ja tukiostoja kärkkyneet keinottelijat kotiuttavat pikavoittonsa.

Siihen korkojen rykäisyyn haihtuisi tämänkertaisen lumelääkityksen vaikutus.


Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    3. 3

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    6. 6

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    7. 7

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    8. 8

      Kuparin hinta kohosi yli 7 000 dollarin ensi kertaa vuoden 2014 jälkeen

    9. 9

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    10. 10

      Espanja laski kasvuennustettaan Katalonian kriisin aiheuttaman epävarmuuden takia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    3. 3

      90-luvun lama iski myös seuraavaan sukupolveen – vaikutti uravalintoihin

    4. 4

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    5. 5

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    6. 6

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    7. 7

      Tanskan TV2: H&M ja muut tunnetut vaatemerkit polttavat tonneittain uusia vaatteita

    8. 8

      Ophelia-myrsky rantautui Irlantiin – lentoyhtiöt peruvat lentojaan

    9. 9

      Tässä työpaikassa pitää ehdottaa palkankorotusta ensin kaverille

    10. 10

      Tv-draama johti ostoryntäykseen pörssissä – kirja paljastaa Kiinan talouden erikoisuudet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    3. 3

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    4. 4

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää