Näin Suomenkin pulittama hätäraha kiertää pankeille

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Suomen ja muiden euromaiden "pelastuspaketit" ja EKP:n hätärahoitus näyttävät pääosin kiertäneen kriisimaiden ulkomaisille rahoittajapankeille. Tältä ainakin näyttää, kun rinta rinnan tarkastellaan kriisitoimien rahavirtoja ja ulkomaisten pankkien kriisimaista kotiuttamia summia. Sattumaa tai ei, ne täsmäävät – ja ovat lisäksi huikeita.


Euroalueen viiden ylivelkaisen kriisimaan ulkomaiset rahoittajapankit ovat kriisin kuluessa kotiuttaneet kriisimaista pääomaa ja korkotuloja jokseenkin saman verran kuin euromaat ja niiden keskuspankki EKP ovat toimittaneet apurahaa tilalle.

Näin hätärahoitus näyttää suurimmaksi osaksi vain käväisseen kriisimaissa kääntymässä ja kiertäneen saman tien niiden ulkomaisille rahoittajapankeille. Tälle silmänkääntötempulle on kertynyt mittaa jo suunnilleen 1 500 miljardia euroa.

Huikea summa ja hätärahan kiertoliike käyvät ilmi Taloussanomien tarkastelussa, joka arvioi rinta rinnan kriisimaihin syötettyä julkista hätärahoitusta sekä kriisimaiden ja niiden ulkomaisten rahoittajapankkien välistä rahavirtaa.

Tarkastelu perustuu Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n vastikään päivittämiin kansainvälisiin luottotilastoihin, kriisitoimia koskeviin viranomaislähteisiin ja Taloussanomien laskelmiin.

Rahavirtojen vertailun perusteella näyttää, että euromaiden "pelastuspaketit" ja EKP:n rahoitustoimet ovat käytännössä rahoittaneet yksityisen pääoman pakoa kriisimaista turvaan.

Samalla kriisimaihin liittyvää kyseenalaista luottoriskiä on siirtynyt jokseenkin sama määrä kansainvälisiltä pankeilta pääosin Suomen ja muiden eurovaltioiden piikkiin.

Silmänkääntötempulta tämä näyttää siksi, että virallisesti kriisitoimissa on kyse kriisimaiden "pelastamisesta" eikä suinkaan rahoittajamaiden pankeille kiertävästä pankkituesta.

Saksan, Ranskan ja muiden suurten pankkimaiden pankkien pelastamisesta europäättäjät ovat edelleen hys-hys.

Rahat pois
ja pakoon


Keskuspankkien keskuspankiksi kutsuttu BIS on tässä kuussa julkaissut tuoreimman neljännesvuosikatsauksensa ja sen yhteyteen kokoamansa tuoreet luottotilastot kansainvälisten pankkien saatavista muista maista.

Kyse on maailman kattavimmasta ja todennäköisesti myös tarkimmasta pankkien ulkomaisia saatavia ja niiden muutoksia koskevista tilastoista. Luvut ovat alkujaan peräisin kansallisilta keskuspankeilta, esimerkiksi suomalaispankkien luvut on koonnut ja toimittanut Suomen Pankki.

BIS julkaisee tilastonsa dollarimääräisin luvuin, mutta tässä tarkastellaan kotoisammin euroja.

BIS:n tuoreimmat luottotilastot ulottuvat viime maaliskuun loppuun. Lukemat vahvistavat saman ilmiön kuin on aiemminkin käynyt ilmi Taloussanomien vastaavissa tarkasteluissa:

Ulkomaiset pankit ovat kriisin kuluessa vetäneet pääomaa pois kriisimaista minkä ovat irti saaneet.

Pääomapako alkoi, kun kriisi alkoi – tai toisinpäin: kriisi kärjistyi, kun pääomapako alkoi. Siitä lähtien pääomapako on kiihtynyt sitä kovemmaksi mitä enemmän euromaiden ja EKP:n kriisitoimet ovat syöttäneet erilaista hätärahaa tilalle.

Pankeilla kolme
keinoa vetäytyä


Ulkomaisten pankkien saatavat viidestä ylivelkaisesta kriisimaasta olivat suurimmillaan vuoden 2007 lopussa, jolloin näillä niin sanotuilla PIIGS-mailla (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja) oli yhteensä velkaa ulkomaisille pankeille vähän yli 2 400 miljardia euroa.

Luku sisältää ulkomaisten pankkien saatavat kyseisten maiden julkiselta taloudelta, pankeilta ja muilta rahoitusalan yrityksiltä, muilta liikeyrityksiltä sekä kotitalouksilta. Sen sijaan mukana eivät ole pankkien kotimaiset saatavat eivätkä muiden rahoittajien kuin ulkomaisten pankkien saatavat.




BIS:n mukaan PIIGS-maiden ulkomaiset pankkivelat olivat tämän vuoden maaliskuun lopussa edelleen noin 1 500 miljardia euroa. Luku on yhä mittava mutta lähes tuhat miljardia euroa pienempi kuin ennen kriisin alkamista.

Tuo lähemmäs tuhannen miljardin euron erotus on voinut syntyä useammalla eri tavalla, joista useimmat lienevät jonkinlaisia muunnelmia kolmesta pankin peruskeinosta leikata ongelmallisia saataviaan:

1) Pankit ovat irtisanoneet kriisimaihin aiemmin myöntämiään luottoja tai jättäneet niitä erääntymisen jälkeen uusimatta.

2) Pankit ovat purkaneet aiemmin kriisimaihin tekemiään sijoituksia esimerkiksi velkakirjoja tai muita arvopapereista myymällä.

3) Viho viimeisenä keinona pankit ovat supistaneet ongelmasaatavien määrää kirjaamalla niitä luottotappioiksi tai kärsimällä velkakirjojen ja muiden sijoitusten arvonalennuksia.

Kriisimaista on poistunut ulkomaista rahoitusta enemmän kuin pankit ovat kirjanneet menetyksiä, joten rahaa on kaikonnut enemmän "turvaan" kuin tappioihin.

BIS:n tilastoima saatavien määrä ja sen muutos on kuitenkin vain yksi osa kriisimaista ulkomaisille pankeille käyneestä rahavirrasta. Toinen osa on korot, joita BIS ei tilastoi mutta kriisimaat maksavat ja pankit tienaavat.

Kriisimaat olleet
tuottoisa rahalähde


Ulkomaiset pankit ovat kaiken aikaa perineet korkoa kriisimaihin myöntämistään luotoista ja sinne tekemistään velkakirjasijoituksista, niin kuin pankki- ja rahoitustoiminnan periaatteisiin kuuluu.

Pankit ovat saaneet Kreikan valtion viimekeväistä velkasaneerausta lukuunottamatta korkonsa ja pääoman kuoletuksensa jokseenkin niin kuin lainaehtojen mukaan on ollut tarkoituskin.

Yksityisissä ongelmasaatavissa on paikoin ilmennyt häiriöitä, mutta Kreikan saneeraus on toistaiseksi kriisiin ainoa valtion maksuhäiriö.

Korkomaksuja tai -tuottoja ei löydy BIS:n tai muidenkaan julkisten tietolähteiden valmiiksi kokoamista tilastoista. Sen sijaan ne on mahdollista ainakin karkeaa suuntaa antavalla tarkkuudella arvioida.

Taloussanomien lainamääriin ja rahoitusmarkkinoilla vallinneisiin korkoihin perustuvien laskelmien mukaan kansainväliset pankit ovat neljän viime vuoden kuluessa perineet viiden kriisimaan saatavistaan yhteensä jopa 500 miljardin euron korkotuotot.

Kriisimaat näyttävät toisin sanoen olleen pankeille kriisin kuluessakin perin tuottoisaa liiketoimintaa. Tästä ovat ennen kaikkea Suomi, muut eurovaltiot sekä EKP pitäneet huolen.

Kriisitoimien verran
pääomaa karkuun


Euromaat ovat yhdessä keskuspankkinsa EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa käyttäneet "pelastuspaketteihin", "palomuureihin" ja muihin kriisitoimiin suunnilleen samat 1 500 miljardia euroa kuin ulkomaiset pankit ovat vetäneet kriisimaista pois pääoman kotiutuksina tai korkotuloina.

Ylivoimaisesti suurimman osan kriisirahoituksesta on toimittanut EKP, jonka yhteensä yli tuhannen miljardin euron poikkeukselliset keskuspankkiluotot ovat päätyneet miltei kokonaisuudessaan kriisimaiden pankeille ja niiden kautta edelleen esimerkiksi kriisivaltioiden rahoitustarpeisiin.

EKP on lisäksi tukenut kriisimaiden rahoitusta yli 200 miljardin velkakirjaostoin. Kummallakin tavalla EKP:n toimittama tuore raha on helpottanut kriisimaiden pankkien ja valtioiden rahoitushuoltoa, kuten vanhojen velkojen kuoletusten ja korkojen maksamista.

Ilman EKP:n yltäkylläistä rahoitustukea olisivat kriisimaissa epäilemättä koittaneet tupen rapinat, mutta näin yksityistä riskiä on silti siirtynyt kansainvälisiltä pankeilta EKP:n ja sen kautta eurovaltioiden piikkiin.

Samoin on käynyt euromaiden ja niiden yhteisen vakausvälineen ERVV:n kriisitoimissa, joihin ne ovat toistaiseksi käyttäneet noin 300 miljardia euroa. Tämäkin raha on pääosin kiertänyt tapaan kriisimaiden kautta vanhojen velkojen kuoletuksiin ja korkoihin.

Jos tupen rapina koittaa "palomuureista" ja "niskalenkeistä" huolimatta, palavat veronmaksajien eivätkä kansainvälisten pankkien pöksyt.

Saksa ja Ranska isoja
maksajia ja hyötyjiä


Vaikka kriisitoimet ovat virallisesti Kreikan ja muiden kriisimaiden auttamista tai jopa pelastamista, ei kaikista "pelastuspakettien" sadoista miljardeista euroista ole päätynyt esimerkiksi kriisimaiden julkisiin menoihin, kuten eläkkeisiin tai terveydenhoitomenoihin kuin murusia.

Sen sijaan aivan muuta kuin murusia on päätynyt niihin maihin, joiden pankeilla on ollut kriisimaissa kaikkein hervottomimmat määrät kyseenalaisia saatavia. Niinpä kriisitoimet ovat kierrättäneet eniten rahaa kaikkein uhkarohkeimmille riskinottajille.

Sattumoisin suurimpia kriisitoimien hyötyjiä ovat olleet Saksa ja Ranska, jotka ovat suurimpina euromaina myös kriisitoimien suurimmat maksajat.

Niiden omien pankkiensa toilailusta kantama taakka jää kuitenkin yhteisvastuullisten kriisitoimien ansiosta olennaisesti pienemmäksi kuin ilman esimerkiksi Suomen kaltaisia taakanjakajia olisi asian laita.

Eniten hyötyvät suuret
pankkimaat, joilla ei ole euroa


Suhteellisesti vielä Saksaa ja Ranskaa enemmän kriisitoimista ovat hyötyneet Britannian, Yhdysvaltain ja Japanin kaltaiset pankkitoiminnan suurvallat, joilla on jokin muu valuutta kuin euro.

Niiden pankeilla on ollut kriisimaissa mittava määrä epävarmoja saatavia, ja nekin ovat saaneet kriisitoimien ansiosta runsaasti rahaa pois pinteestä.

Euroalueen ulkopuolisilla mailla ei ole kuitenkaan ollut velvoitetta osallistua suoraan kriisitoimien rahoittamiseen sen jälkeen, kun EU päätti vuoden 2010 kevään Kreikka-paniikissa kriisin koskevan ja kriisitoimien hyödyttävän vain euromaita.

Linjauksesta huolimatta kriisitoimet eivät ole valikoiden koskeneet vain euromaiden pankkeja. Apurahaa ei olekaan toimitettu pelkästään euromaiden omille pankeille.

BIS:n tilastot ja Taloussanomien laskelmat kertovat aivan muuta. Esimerkiksi Britannian, Yhdysvaltain ja Japanin pankit ovat kriisitoimien kuluessa ja niiden ansiosta saaneet kiipelistä yli 200 miljardin euron verran pääomaa ja korkoja.

Suomen saatavat
pyöristysvirhe


Pintapuolinenkin luottotilastojen tarkastelu osoittaa vailla pienintäkään erehtymisen vaaraa, että toisin kuin suurilla pankkimailla Suomella ja suomalaisilla pankeilla ei ole ollut mitään tekemistä kriisin syntymisen kanssa.

Luottotilastojen tarkastelu ja korkotuottojen arvioimiseksi laaditut laskuharjoitukset osoittavat yhtä helposti, että Suomella ei ole uhanalaisiin lainasaataviin perustuvia taloudellisia perusteita ottaa millään tavoin osaa kriisitoimiin.

Suomalaisilla pankeilla on kriisimaista saatavia BIS:n luottotilastojen pyöristysvirheen verran. Niistä kertyneillä kuoletuksilla tai korkotuloilla tuskin kustantaisi yhden "palomuurikokouksen" illalliskattausta.

Suomen pankkien PIIGS-riskit olivat maaliskuun lopussa BIS:n mukaan noin 1,75 miljardia euroa.

Vastaavaa riskiä oli Ranskan pankeilla 400 miljardia ja Saksan pankeilla 300 miljardia euroa. Sen jälkeen, kun ne ovat yhteensä kotiuttaneet pääomia ja perineet korkoja noin 700 miljardia euroa.

Britannian pankeilla oli maaliskuussa yli sata kertaa runsaammin ja Yhdysvaltain pankeilla noin 60 kertaa enemmän PIIGS-riskejä kuin Suomen pankeilla. Japaninkin pankeilla oli kiikissä 30-kertaisesti suomalaispankkien saatavien verran rahaa.

Silti Suomi kustantaa suurten pankkimaiden eduksi koituvia kriisitoimia melkein yhtä suurella rahamäärällä kuin kolme pankkitoiminnan suurvaltaa, Britannia, Yhdysvallat ja Japani, yhteensä.

Oikaisu: Kirjoituksen graafissa oli virheellisesti 9/2011 luvut, jotka korvattu 3/2012 luvuilla 2.10.2012.

Ulkomaiset pankit vetävät pääomaa pois kriisimaista
Ulkomaisten pankkien saatavat PIIGS-maista (Portugali, Irlanti, Italia, Kreikka ja Espanja) sekä pääomien kotiutus ja korkotulot 12/2007-3/2012. Tässä saatavien muutos yhtä kuin pääoman kotiutus, korkotulot Taloussanomien arvio. Luvut miljardeja euroja.

 SaatavatSaatavatPääoman kotiutusKorkotulotKotiutus yht.
Pankin kotimaa3/201212/200712/2007-3/201212/2007-3/201212/2007-3/2012
Koko maailma145624539975231520
Eurooppa128722519644701433
Ranska399586188141328
Saksa299567268115383
Britannia2303118172153
Yhdysvallat9985-142916
Hollanti9324915536192
Espanja909342630
Japani5487331852
Sveitsi43105621778
Belgia361319620116
Italia3450161127
Portugali2829189
Itävalta203616723
Kanada9178311
Irlanti573671279
Ruotsi4139211
Australia48426
Suomi22011
Kreikka11000
Intia01001
Turkki01001
Lähde: BIS, Taloussanomat


Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Hallituksen päätös parafiinisesta dieselöljystä sai Yrittäjät ja SKAL:n takajaloilleen: ”Yllätysläpsäisy dieseliä käyttävien poskelle”

    2. 2

      Ruotsissa hallitus julkaisi ylijäämäbudjetin ensi vuodelle

    3. 3

      Fiva huolestui asuntolainojen matalista marginaaleista – ”Yli 30 vuoden asuntolainoja on onneksi erittäin vähän”

    4. 4

      Budjetin hintalaput julki: Keskiluokan verot kiristyvät, bensavero nousee

    5. 5

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    6. 6

      Stockmannin asiakas osti 600 eurolla vaatteita, ei saanut muovi­kassia ilmaiseksi – ”Varakkaampien ei kuulu joutua maksamaan samoja pikku­juttuja kuin muiden?”

    7. 7

      Finanssivalvonta: Asuntolainojen ehdot löystyneet, pankkien pidettävä huolta kannattavuudestaan

    8. 8

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    9. 9

      Kymen Sanomat: Mielenilmaus pysäytti konttiliikenteen Stora Enson terminaalissa Kotkassa – Posti kiistää

    10. 10

      Näin kova brexit iskisi Suomen ja Britannian kauppaan – autojen tuonti voi loppua kokonaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    2. 2

      Näin hallituksen budjetti vaikuttaa suomalaisiin: pienituloisten tuloverot alas, perusturvaan 20 euroa ja bensa kallistuu

    3. 3

      Budjetin hintalaput julki: Keskiluokan verot kiristyvät, bensavero nousee

    4. 4

      Stockmannin asiakas osti 600 eurolla vaatteita, ei saanut muovi­kassia ilmaiseksi – ”Varakkaampien ei kuulu joutua maksamaan samoja pikku­juttuja kuin muiden?”

    5. 5

      Asumisen kulut nousevat kohisten: Rovaniemi 3 400, Kempele 2 300 euroa – katso 59 kunnan lista

    6. 6

      Asiantuntijat hämmästelevät Sauli Niinistön ideaa auttaa asuntojen hinta­romahduksesta kärsiviä: suo olisi loputon

    7. 7

      Keskisuuri yritys joutui härskin vedätyksen uhriksi – 440 000 euroa sujahti kielitaidottoman espanjalaissiivoojan tilille

    8. 8

      PAU vihjaa uudesta työtaistelusta: ”Postin uusin viesti ei takaa kenellekään mitään”

    9. 9

      Näin kova brexit iskisi Suomen ja Britannian kauppaan – autojen tuonti voi loppua kokonaan

    10. 10

      Sylvi Torvista, 82, sapettaa eläkeläisten kohtelu: ”Mihinkään ei voi lähteä, pitäisi olla syömättä tai jättää lääkkeet ostamatta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sukulaiset kärkkyivät puolen miljoonan euron perintöä – terävä vanhus jätti heidät nuolemaan näppejään

    2. 2

      Maksamisen muutos yllätti OP:n asiakkaat – Tertulta meni kerralla lukkoon koko perheen tilit

    3. 3

      Näin maksaminen korteilla ja verkossa muuttuu lauantaina – ”Minkään ei tulisi viikonlopun aikana räjähtää”

    4. 4

      Näin paljon suomalaisilla on rahaa tilillään – ekonomisti kertoo, mikä on järkevä määrä

    5. 5

      Yksityiskohta katolla paljasti asioiden laidan – Mikkeli määräsi ex-maaherran suvun saunan purettavaksi: ”Kumma, että tällaista räppänää käydään vastaan”

    6. 6

      Älä vain unohda pin-koodiasi – pankkikortin magneettiraita poistuu sunnuntaina käytöstä

    7. 7

      Osuuspankin asiakaspalvelu meni tukkoon – asiakkaat ihmettelivät pankin lähettämää tekstiviestiä

    8. 8

      Posti palkkaa satoja uusia vuokra­työn­tekijöitä noin 8,90 euron tunti­palkalla – PAU: ”Ei tällaista ole ennen tehty näin massiivisessa mitta­kaavassa”

    9. 9

      Pekka jakaa postia yön selässä alle 10 eurolla tunti – yhteiskunta tukee yli 500 eurolla kuussa: ”Eihän näistä saisi oikein edes puhua”

    10. 10

      13 000 ”tunnolliselle” suomalaiselle yllätys: veroja räpsähti takaisin tilille – verottaja kertoo miksi

    11. Näytä lisää