EVM ja EKP saavat yhdessä auki rajattoman piikin

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Europäättäjien laskutavalla yksi plus yksi voi olla paljon enemmän kuin kaksi. Jos yhteen lasketaan EVM plus EKP, voi summa olla jopa rajaton. Yhdessä näillä on keinot avata kriisimaille vaikka rajaton rahapiikki – ilman yhdenkään sopimuksen avaamista. Tämän on Suomenkin eduskunta hyväksynyt.


Ensi kuussa toimintaan pyrkivä euromaiden vakausmekanismi EVM voi rahoittaa pinteessä olevia kriisivaltioita, mutta sillä on käytettävissään "vain" 500 miljardin euron rahoitusvara.

Euromaiden keskuspankki EKP voi puolestaan toteuttaa jopa rajoittamattoman suuria tukitoimia, mutta siltä taas on jyrkästi kielletty valtioiden suora rahoittaminen.

Yhdessä EVM ja EKP voivat saada ihmeitä aikaan. Tarvittaessa ne saavat avattua kriisimaiden rahoittamiseen vaikka rajoittamattoman apurahapiikin.

Suurimmillaan jopa rajattoman tukipiikin avaaminen voi olla mahdollista ilman yhdenkään voimassa olevan valtiosopimuksen tai EU-säännön kirjaimen rikkomista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Keinot rajattoman piikin avaamiseen löytyvät jo nyt EVM:n valtiosopimuksen ja EKP:n rahapolitiikan päätösten tekstien pykälistä ja sanamuodoista. Ne on Suomenkin eduskunta osaltaan hyväksynyt ja tiedoksi saanut.

Ensimarkkinoilta
jälkimarkkinoille


Tarvittaessa jopa rajattoman tukipiikin käsikirjoitus löytyy EVM:n toimintaa säätävän valtiosopimuksen 17. artiklasta ja EKP:n neuvoston tässä kuussa muotoileman OMT-velkakirjaohjelman teknisestä kuvauksesta.

EVM-sopimukseen ei ole tehty muutoksia sen jälkeen, kun Suomen eduskunta sen hyväksyi kesällä. Kyseinen 17. artikla oli sopimustekstissä kesällä ja se on siellä edelleen.

Artikla määrittelee "ensimarkkinoiden tukivälineen" ja sanoo, että EVM voi antaa hädänalaiselle jäsenvaltiolle rahoitustukea ostamalla kyseisen valtion velkakirjoja ensimarkkinoilta eli suoraan kriisivaltiolta itseltään.

Tällaisiin kenenkään muun koskemattomiin velkakirjoihin EKP ei voi koskea, sillä se olisi pankin omankin tulkinnan mukaan jäsenvaltion suoraa rahoitusta – jollainen on EKP:ltä yksiselitteisesti kielletty. 

EVM:llä on kuitenkin keino muuttaa kriisivaltion uunituoreita velkakirjoja muotoon, joka sallii EKP:nkin ostot.

EVM kykenee siirtämään kriisivaltion velkakirjat ensimarkkinoilta EKP:n ulottuville jälkimarkkinoille käden käänteessä ja silmän räpäyksessä. Riittää, että EVM myy ne jälkimarkkinoilla – vaikka EKP:lle.

Välillistä suoraa
rahoitustukea


EKP kutsuu uusia velkakirjojen tukiostojaan Outright Monetary Transactions (OMT) -ohjelmaksi, josta Suomen Pankki käyttää ilmaisua "suorat rahapoliittiset velkakirjaostot".

EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto kertoi OMT-ostojen periaatteista tämän kuun alussa. Markkinatoimijat olettavat ensimmäisten ostojen koskevan Espanjan valtion velkakirjoja, mutta EKP ei ole tehnyt vielä ainuttakaan OMT-kauppaa.

Virallisesti OMT-ostot ovat rahapoliittisia toimenpiteitä, jotka "varmistavat rahapolitiikan välittymistä" ja "poistavat perusteettomia riskilisiä" eräiden jäsenmaiden velkakirjamarkkinoilta.

Suomeksi sanottuna kyse on rahoitustuesta, jonka avulla EKP helpottaa kriisivaltioiden rahoitushuolia ja samalla avittaa kriisivaltioiden yksityisiä rahoittajia, kuten kansainvälisiä suurpankkeja, pinteestä.

OMT-ohjelma ei kuitenkaan anna EKP:lle keinoja ryhtyä suoraan rahoittamaan kriisivaltioita, sillä EKP katsoo itsekin voivansa ostaa eurovaltioiden velkakirjoja ainoastaan jälkimarkkinoilta.

Suoran rahoitustuen antamiseen EKP tarvitsee toisin sanoen jonkin ainakin muodollisesti ulkopuolisen välikäden – vaikka EVM:n.

EKP:n velkakirjaostot
"tiukan ehdollisia"


EKP korostaa OMT-ohjelman rahapoliittisen luonteen lisäksi velkakirjaostojen tiukkaa ehdollisuutta. Euroakaan ei lähde liikkeelle noin vain.

Yksi EKP:n keskeisistä ehdoista on, että avustettava valtio hakee ja saa ensin EVM:n rahoitustukea ja lisäksi lupaa noudattaa EVM:n vaatimia tukiehtoja.

EKP:lle käy yhtä hyvin, että kriisivaltio esittää tukianomuksensa EVM:n edeltäjälle, euromaiden väliaikaiselle vakausvälineelle ERVV:lle. Tämä voi olla tarpeen, jos hätäavun tarvetta ilmenee ennen kuin EVM on toiminnassa ja valmis rahoitustoimiin.

Toinen EKP:n velkakirjaostojen ehto on, että kriisimaan EVM:ltä (tai ERVV:ltä) pyytämä ja saama tukiohjelma pitää sisällään mahdollisuuden "ensimarkkinoiden tukivälineeseen".

EKP on toisin sanoen valmis ostamaan ainoastaan sellaisten kriisivaltioiden velkakirjoja, joilla on mahdollisuus myydä uunituoreita velkakirjoja suoraan EVM:n (tai ERVV:n) salkkuun.

Sitä EKP ei ole kertonut, haluaako tai aikooko se ryhtyä ostamaan juuri EVM:n (tai ERVV:n) ensin ensimarkkinoilta ostamia ja myöhemmin jälkimarkkinoilla myymiä velkakirjoja vai ei.

Mutta se on erikseen ääneen sanomatta tai tiedotteisiin kirjaamatta selvää, että tämä on mahdollista.

Näin ensi- ja jälkimarkkinoilla samoja velkakirjoja kierrättäen EVM ja EKP voivat yhdessä toimittaa kriisivaltioille niin paljon rahoitustukea kuin katsovat tarpeelliseksi.

EKP:n ilmaisutavan mukaan tällaisen tuen enimmäismäärä on ennalta rajoittamaton. Ja se taas voi olla rutkasti suurempi summa kuin esimerkiksi EVM:n valtiosopimukseen kirjattu 500 miljardia euroa.

EVM:n kasvattaminen
vaikeaa tai mahdotonta


EVM voi käyttää erityyppisiin tukirahoitustoimiin kerrallaan korkeintaan 500 miljardia euroa. Tämä summa koostuu noin 80 miljardin euron maksetusta osakepääomasta ja sen lisäksi rahoitusmarkkinoilta lainattavasta velkarahoituksesta.

Suomen osuus EVM:n peruspääomasta on 1,8 prosenttia, alkajaisiksi korkeintaan 12,6 miljardia euroa.

Suomi pulittaa EVM:n niin sanotusta maksetusta pääomasta noin 1,44 miljardia euroa, ja on luvannut lisäksi niin sanottua vaadittaessa maksettavaa pääomaa runsaat 11,14 miljardia euroa.

Tarvittaessa EVM voi korottaa rahoitusvaraansa tai peruspääomaansa, mutta se on mahdollista vain hallintoneuvoston yksimielisellä päätöksellä. Suomen edustaja hallintoneuvostossa on kulloinenkin valtiovarainministeri, jonka on saatava eduskunnan lupa pääoman korotuksiin.

EVM:n rahoitusvaran kasvattaminen nopeasti ja varsinkaan rajattomaksi olisi poliittisesti perin vaikeaa tai jopa mahdotonta.

Tukitoimet sitovat rahoitusvaraa ja vähentävät käyttämättä olevaa "tulivoimaa", mutta vastaavasti aiempien tukitoimien päättyminen vapauttaa rahoitusvaraa taas uuteen käyttöön.

Yksikään EVM:n valtiosopimuksen artikla ei määrittele, kuinka pitkä- tai lyhytaikaisia esimerkiksi 17. artiklan mukaiset "ensimarkkinatoimet" voivat tai saavat olla. Sopimustekstistä ei löydy sanaa "läpivirtaus" – mutta ei löydy estettäkään.

Rahoitusvaraa
kierrättämään


Kertaalleen tukirahoitukseen sidottu 500 miljardia euroa saa aikaan sen, mitä tuolla summalla on saatavissa aikaan – 500 miljardia on 500 miljardia eikä yhtään enempää.

Mutta samankokoisen summan paneminen likoon useita kertoja toistamalla saa aikaan saman kuin saman summan kertominen yhtä monta kertaa.

EVM voi kerralla ostaa korkeintaan 500 miljardin euron velkakirjat, mutta toistamalla toimi vaikka neljä kertaa on näiden ostojen yhteisvaikutus sama kuin EVM olisi pannut peliin 2 000 miljardia euroa.

Kerrannaisvaikutuksen aikaan saamiseksi riittää, että EVM voi välillä vapauttaa rahoitusvaraansa aiemmin ostamiaan velkakirjoja myymällä. Varsinkin, jos se voi tyhjentää salkkunsa markkinoiden ulkopuoliseen loppusijoituspaikkaan.

Rahoitustukea vastaanottaville osapuolille lienee yksi lysti, toteuttaako EVM tukitoimiaan alun perin 2 000 miljardin euron rahoitusvaralla vai kasvaako EVM:n efektiivinen ostovoima pienempää rahoitusvaraa kierrättämällä.

EVM:n rahoittajillekin rahoitustehon kasvattaminen kierrättämisen avulla on periaatteessa yhden tekevää. EVM:n rahoitusriski ei siitä muutu.

Sen sijaan kierrätyksen avulla kertautuva riski kertyy sinne kuin velkakirjatkin, todennäköisimmin EKP:n taseeseen. Jos näin käy, lopulta riskin kantavat joka tapauksessa samat eurovaltiot.

Mutta jos velkakirjapotti kierrätyksen avulla kasvaa, niin kasvavat myös viuluja lopulta maksavien eurovaltioiden, kuten Suomen, riskit. 

Huoli rahoitustuen
välittymisestä


Jos EKP haluaisi tarjota OMT-tukeaan vaikka Espanjan valtiolle, sen voisi olla käytännössä kohtalaisen vaikea toteuttaa tarkoittamaansa tukea. Pankkien tukeminen olisi helpompaa, mutta tuen päätyminen edelleen valtiolle olisi epävarmaa.

Kriisin mittaan ulkomaista pääomaa on kaikonnut Espanjasta ja muista kriisimaista karkuun, ja samaan tahtiin kriisivaltioiden velkakirjoja on siirtynyt ulkomaisten sijoittajien hallusta kotimaisten pankkien salkkuihin.

Espanjan pankit ovat hakeneet EKP:n erikoispitkää keskuspankkirahoitusta enemmän kuin minkään muun euromaan pankit. Samaan aikaan espanjalaispankkien hallussa olevien Espanjan kuningaskunnan velkakirjojen määrä on kasvanut jyrkästi.

Espanjan valtion velkakirjojen ostaminen espanjalaispankeilta ei kuitenkaan ehkä helpottaisi valtion rahoitusasemaa, sillä kyseiset velkakirjat ovat suurimmaksi osaksi EKP:n keskuspankkirahoituksen vakuutena.

Jos EKP ostaisi omassa "panttikellarissa" pitämiään velkakirjoja, lyhentäisivät myyjäpankit velkaansa EKP:lle sen sijaan, että ne ostaisivat samalla rahalla lisää valtion velkakirjoja niin kuin olisi EKP:n tavoitteena.

Jos taas EKP ostaisi Espanjan valtion velkakirjoja näitä yhä hallussaan pitäviltä ulkomaisilta pankeilta tai muilta sijoittajilta, nämä todennäköisesti vetäisivät näin saamansa varat ulkomaille turvaan eivätkä sijoittaisi niitä valtion uusiin velkakirjoihin.

Siksi EKP edellyttää tukiostoja toivovalta valtiolta avunpyyntöä EVM:lle. Ja siksi se edellyttää, että avunpyyntöön sisältyy mahdollisuus EVM:n "ensimarkkinatoimiin".

Rahoituksessa
mallia ERVV:stä


Kun EVM ja EKP ryhtyvät joka tapauksessa rakentavaan yhteistyöhön, voivat ne löytää yhteisiä etuja myös EVM:n oman rahoituksen järjestelyissä. Tarvittaessa EKP voinee rahoittaa suuren tai suurimman osan EVM:n rahoitusvarasta.

Tämänkin EVM:n ja EKP:n säännöt ilmeisesti sallivat, vaikka EVM ei muodollisesti ole pankki eikä se näin ollen voi saada suoraan EKP:n myöntämää keskuspankkirahoitusta.

EVM:n valtiosopimus kuvailee EVM:n oman varainhankinnan toteutuksen ja periaatteet perin suurpiirteisesti. EVM voi hankkia rahoituksensa velkakirjoja ja muunlaisia rahoitusvälineitä liikkeeseen laskemalla.

Se voi hankkia rahoituksensa normaalein velkakirjojen liikkeeseenlaskuin, joissa velkakirjasijoittajat ostavat siltä velkakirjoja ja näin lainaavat sen käyttöön rahaa. Niin kuin ERVV on tehnyt.

Mutta ellei riittävän moni sijoittaja haluakaan ostaa EVM:n velkakirjoja, on tämän ryhdyttävä kekseliäämpiin keinoihin. Niin kuin ERVV on tehnyt.

Ehkä EKP voi myös
rahoittaa EVM:ää


EKP:n rahoitusta voi kekseliäin järjestelyin olla melkein yhtä helposti saatavilla kuin EVM:n oman pankkitoimiluvan avulla olisi asian laita. Riittänee, että välikädeksi löytyy oikea ja lisäksi yhteistyöhaluinen pankki.

Kekseliäs rahoituskeino voi olla esimerkiksi tämän kaltainen:

1) Ensin EVM antaa tarvittavan määrän velkakirjojaan pankin haltuun maksuttomalla liikkeeseenlaskulla ( cashless operation).

2) Seuraavaksi pankki panttaa EVM-velkakirjat EKP:lle ja saa niitä vastaan tuoretta keskuspankkirahoitusta.

3) Lopulta pankki antaa rahat EVM:lle vastikkeeksi aiemmin maksutta "ostamistaan" velkakirjoista.

Näin EVM voi saada alun perin EKP:ltä peräisin olevaa rahoitusta esimerkiksi 17. artiklan kuvaaman "ensimarkkinoiden tukivälineen" käyttöön.

Ja näin EVM kykenee kierrättämään esimerkiksi Espanjan valtion velkakirjoja ensimarkkinoilta jälkimarkkinoille – esimerkiksi EKP:n rahapoliittisten OMT-toimien tarpeisiin.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    6. 6

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    7. 7

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    8. 8

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    9. 9

      Atria keskittää sianlihan tuotannon Jyväskylästä Nurmoon – irtisanoo 17 henkeä

    10. 10

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    3. 3

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    7. 7

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    10. 10

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää