Vakuudet eivät rajaa Suomen kriisivastuita niin kuin piti - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Näin Suomen kriisivakuudet haihtuvat jo ilmaan

Suomen saamat Kreikka- ja Espanja-vakuudet eivät ole likikään niin turvaavia kuin eduskunta on miljarditakauksia luvatessaan uskonut. Alunperinkin vajaamittaisten vakuuksien odotusarvosta on lyhyen ajan kuluessa sulanut yli miljardi euroa, kun korkojen lasku on sysännyt vakuuksia yhä enemmän tyhjän päälle.

22.8.2012 6:03 | Päivitetty 22.8.2012 7:42

Suomen piti jatkaa euromaiden kriisirahoituksen takaamista vain sillä ehdolla, että uusille valtiontakauksille löytyy turvaavat vakuudet. Näin eduskunta ehkä uskookin käyneen.

Arkitodellisuus on kuitenkin tyystin toisenlainen kuin eduskunta ehkä uskoo.

Tänä vuonna luvattujen uusien Kreikka- ja Espanja-takausten turvana ei ole likimainkaan niin turvaavia vakuuksia kuin eduskunta on saamiensa esitysten ja tiedonantojen perusteella voinut olettaa.

Täyden – tai edes uskotun – turvaavuuden asemesta Suomen saamien vakuuksien mitoitus on alun perinkin ollut rutkasti Suomen uusia takausvastuita ja niihin liittyvää riskiä niukempi.

Lisäksi mutkikkaiden vakuuksien turvaavuus on suurelta osin perustunut oletukseen vuosikymmenten mittaan kertyvistä korkotuotoista – joista suurin osa jää näillä näkymin saamatta.

Vakuuksien alkuperäinen alimitoitus ja vakuusjärjestelylle alusta asti epäsuotuisa korkokehitys ovat lyhyen ajan kuluessa suistaneet Suomen saamat vakuudet suurelta osin tyhjän päälle.

Muutama miljardityhjää höttöä

Turvaavien vakuuksien uskossa eduskunta on luvannut yhteensä enimmillään yli neljän miljardin euron verran uusia pääoman takauksia ensin Kreikan ja viimeksi Espanjan rahoittamiseksi.

Takausvastuuseen sisältyvät korkokulut mukaan luettuna Suomen takauspiikkiin on tänä vuonna kertynyt enimmillään pitkälti yli kuuden miljardin euron uudet takausvastuut.

Tuon verran Suomi on tänä vuonna luvannut tarvittaessa taata kriisimaita rahoittavan rahoitusvakausvälineen ERVV:n tai sitä seuraavan vakausvälineen EVM:n omaa rahoitusta Kreikalle ja Espanjalle luvattujen uusien tukiluottojen tarpeisiin.

Luvattu takaus velvoittaa Suomen valtiota maksamaan ERVV:n tai EVM:n velkoja, elleivät nämä saa kriisimaille myöntämiään tukiluottoja perittyä ehtojen mukaan takaisin.

Tämän takausriskin varalle Suomi on vaatinut ja saanut vakuuksia.

Paha vain, että takausvastuiden ja vakuuksien arvon välissä on jopa muutaman miljardin euron verran hyvää uskoa, väärää luuloa ja tyhjää höttöä.

Nurinkurinenkorkoriski

Suomen puolesta monimutkaisia vakuusjärjestelyjä valmistellut ja sopinut valtiovarainministeriö on määrännyt vakuusjärjestelyjen täsmällistä toteutusta kuvaavat asiakirjat keskeisiltä osin salaisiksi.

Täsmällisten tietojen asemesta VM on julkaissut vakuuksista ylimalkaisia yhteenvetoja ja keskeisiltä osin peitettyjä ja käsittämättömiksi jääviä asiakirjoja.

Siksi lopulta viuluja maksavat veronmaksajat ja Taloussanomien kaltaiset tiedotusvälineet joutuvat ylimalkaisten kuvausten perusteella omin päin arvioimaan vakuusjärjestelyjen piirteitä.

Juuri näin Taloussanomat teki Kreikka-vakuuksille viime lokakuussa ja joulukuussa.

Tarkasteluissa kävi ilmi, että Kreikka-vakuudet turvaavat vain osan Suomen antamasta pääoman takauksesta mutta eivät lainkaan Suomen takausvastuuseen sisältyvää korkojen takausta.

Samoin on asian laita tänä kesänä sovituissa Espanja-vakuuksissa.

Siitä sen sijaan ei ollut vihiä vielä lokakuussa eikä joulukuussakaan, että vakuusjärjestelyyn sisältyvä Suomelle tavallaan nurinkurinen korkoriski toteutuisi ällistyttävän nopeasti ja ällistyttävän kovalla teholla.

Näin näyttää kuitenkin tällä välin käyneen. Vakuudet suojaavat Suomen antamaa pääomankin takausta paljon pienemmältä osin kuin alunperin piti.

Kova hinta,kehno tuotto

Suomen saamat vakuudet perustuvat vakuusjärjestelyn "pesämunaksi" ostettaviin euroalueen luottovaltioiden velkakirjoihin ja näistä järjestelyn kuluessa kertyviin korkotuottoihin.

Vakuusjärjestelyn toteutuksessa käytettävä investointipankki ostaa vakuusjärjestelyä varten viiden parhaan luottoluokituksen eurovaltion velkakirjoja.

Sijoituskohteita lienevät tällä haavaa Saksan, Suomen, Hollannin, Itävallan ja Ranskan valtioiden velkakirjat, joita yhdistävät euroalueen parhaiden luottoluokitusten lisäksi mikroskooppisen matalat korot.

Luottovaltioiden markkinakorkojen painuminen historiallisen matalalle tarkoittaa, että niiden velkakirjat ovat nyt ostoja valmistelevalle sijoittajalle erittäin kalliita.

Niinpä Suomen Kreikka- ja Espanja-vakuuksien perustaksi on tarkoitus ostaa poikkeuksellisen kalliita velkakirjoja, joista on odotettavissa mikroskooppisen pientä tuottoa.

Yli puolet arvostatuottojen varassa

Kreikan vakuusjärjestelyn aluksi vakuuspottiin on tarkoitus ostaa 880 miljoonan euron arvosta luottovaltioiden velkakirjoja. Niistä piti vakuusjärjestelyn kuvausten mukaan kertyä tuottoa kolme prosenttia vuodessa.

Korkotuotot on vuosien varrella tarkoitus sijoittaa uusiin samanlaisiin velkakirjoihin ja kerryttää niidenkin avulla pottiin yhä enemmän korkotuottoa ja puskuria Suomea mahdollisesti uhkaavien takaustappioiden varalle.

Näin Kreikka-vakuuksien piti 30 vuoden kuluessa kasvaa 2,2 miljardiin euroon eli suurin piirtein samoihin mittoihin kuin Suomen piikissä on kyseisellä vakuudella turvattavaa pääoman takausvastuuta.

Vakuuden lopullisesta tavoitearvosta 40 prosenttia on "pesämunaksi" ostettavia velkakirjoja. Loput 60 prosenttia vakuudelle kaavaillusta arvosta kertyy tulevaisuuden korkotuotoista.

Tai näin oli tarkoitus käydä, mutta tuskin käy.

Luottovaltioiden pitkäaikaisista velkakirjoista ei ole enää saatavilla kolmen prosentin tuottoa, vaan vallitsevien markkinakorkojen perusteella tuotto jää korkeintaan puolentoista prosentin ja kahden prosentin välille.

Isot tuottoerotpienestä kiinni

Tänä kesänä sovitut ja eduskunnankin jo hyväksymät Espanja-vakuudet on tarkoitus toteuttaa pääosin samoin periaattein kuin Kreikka-vakuudet. Niinpä Espanja-vakuuksissa toistuu myös sama suurelta osin tyhjäksi jäävä tuotto-odotus kuin Kreikka-vakuuksissa.

Espanja-vakuudet perustuvat vastaavaan "pesämunaan" kuin Kreikka-vakuudet, ja tälläkin kertaa aluksi hankittavia luottovaltioiden velkakirjoja on 40 prosenttia Suomen takaaman pääoman määrästä.

Suomi on luvannut takauksen 1,92 miljardin euron Espanja-rahoituksen pääomalle, joten 40 prosentin "pesämunalla" perustettava vakuuspotti alkaa 770 miljoonan euron velkakirjaostoin.

Espanja-vakuuden kasvaminen korkotuottojen avulla täyteen Suomen takaaman pääoman määrään edellyttäisi yli viiden prosentin vuotuista tuottoa, sillä "Espanja-paketin" kesto on 18 vuotta eikä suinkaan Kreikalle luvattu 30 vuotta.

Samoista luottovaltioiden velkakirjoista ei ole kuitenkaan saatavilla hitustakaan enempää tuottoa kuin markkinoilta heltiää. Tuottoa on odotettavissa korkeintaan pari prosenttia eikä suinkaan kolmea tai varsinkaan viittä prosenttia.

Laskutoimituksiaeikä ennusteita

Pienikin poikkeama tuotto-oletusten ja toteutuvan tuoton välillä voi pitkän ajan kuluessa muuttaa koko sijoitusajan kokonaistuoton tyystin muuksi kuin oli tarkoitus.

Näin Suomen vakuusjärjestelyille näyttää käyvän jo ennen kuin niitä on kunnolla edes pantu alulle.

Nyt velkakirjamarkkinoilla tarjolla olevien tuottojen avulla Suomen Kreikka-vakuuksien arvo kasvaa 30 vuodessa 1,4–1,6 miljardiin euroon eikä suinkaan tavoitteen mukaiseen 2,2 miljardiin.

Vajetta jää tavoitteesta 600–800 miljoonaa euroa.

Espanja-vakuuden arvo kasvaa näillä näkymin 18 vuodessa 1,0–1,1 miljardiin euroon eikä suinkaan Suomen takaaman pääoman 1,9 miljardin määrään.

Erotusta jää 800–900 miljoonaa euroa. Kreikka-järjestelyä suurempi vajaus johtuu olennaisesti lyhyemmästä sijoitusajasta.

Yhteensä Kreikka- ja Espanja-vakuuksien todennäköinen arvo jää tavoitteesta noin 1,4–1,6 miljardia euroa. Tämä ei ole arvaus tulevaisuuden koroista, vaan nyt vallitseviin ja saatavilla oleviin korkoihin perustuva yksinkertainen laskutoimitus.

Eduskunnallavääriä arvioita

Valtiovarainministeriö ja hallitus perustelevat Kreikka- ja Espanja-vakuuksien alkupääoman mitoittamista 40 prosenttiin takauksen määrästä näihin takauksiin liittyvällä luottoriskillä.

Eduskunnalla on mustaa valkoisella, että tämä 40 prosentin tappio-oletus on luottoluokitusyhtiö Standard & Poor'sin "yleisesti käyttämä arvio", että arvio perustuu "historialliseen tilastoaineistoon valtioiden maksukyvyttömyystilanteissa" – ja että tämä pätee yhtä lailla Kreikkaan kuin Espanjaan.

Moiset perustelut ovat vielä enemmän tyhjän päällä kuin vakuusjärjestelyjen tuotto-oletukset.

Sattumoisin Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tässä kuussa julkaisema varsin laajasti valtioiden maksukyvyttömyystilanteita ja velkajärjestelyjä käsittelevä tutkimusraportti osoittaa eduskunnan saamat tiedot vääriksi.

Kuin tilauksesta tutkimus esittelee esimerkiksi luottoluokitusyhtiö S&P:n "historiallisen tilastoaineiston valtioiden maksukyvyttömyystilanteissa".

IMF:n tutkimusraportin mukaan S&P on jo vuonna 2010 arvioinut Kreikan valtion mahdollisessa maksuhäiriössä todennäköisten luottotappioiden määräksi 60 prosenttia uhanalaisten velkojen määrästä.

Tappio-odotuksetkasvaneet taas

Velkakirjojen ja luottoriskijohdannaisten markkinahinnat kertovat suunnilleen yhtä suuresta Kreikka-riskistä kuin S&P:n ennen Kreikan yksityisten rahoittajien mittavaa velkasaneerausta arvioima 60 prosenttia.

Markkinoiden arvioimasta Kreikka-riskistä antavat ajankohtaisen kuvan esimerkiksi luottoriskimarkkinoiden hintatietoja kokoavan, välittävän ja analysoivan CMA-yhtiön tuoreet laskelmat.

Sattumoisin Espanja-vakuuksien 40 prosentin alkupääoma on cds-markkinoiden tuoreiden hintanoteerausten perusteella jopa suurempi kuin Espanjaan liittyvä luottotappioriski.

Mutta Kreikka-vakuudessa 40 prosentin tappio-olettama on räikeästi alakantissa. Tästä virhearviosta koituu Suomelle mojovasti vajetta vakuuden turvaavuuteen.

Jos Kreikka-vakuuden alkupääoma olisi määritelty S&P:n ja markkinoiden arvioiman 60 prosentin tappioriskin perusteella, se olisi ainakin 440 miljoonaa euroa suurempi kuin Suomen hyväksymä 880 miljoonaa euroa.

Tätä menoa Suomella on "turvaavista" vakuuksistaan huolimatta riski kärsiä rutkasti raskaampia tappioita kuin oli tarkoitus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?