Bail-inejä ja tappolistoja – näin pääomitetaan

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Espanjan pankkikriisi on tullut pääomitusvaiheeseen. Pankkeihin pitää panna lisää rahaa, jotta koko yhteiskunta ei olisi vaarassa ajaa karille. Rahat espanjalaispankeille tulevat muilta euromailta. Saadaanko pankit kuntoon näillä rahoilla?


Pääomittaminen on viimeisen vuoden aikana usein esiintynyt sanahirviö. Pankin pääomittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että rahalaitos saa lisää omia varoja. Sillä on usein tarkoituksena turvata pankin toiminta.

Jos kriisipankkeja ei pääomitettaisi vaan ne päästettäisiin hallitsemattomasti konkurssiin, seuraisi yhteiskunnalle ja tavallisille kansalaisille siitä suurta vahinkoa, Finanssivalvonnan pääanalyytikko Sampo Alhonsuo ja finanssineuvos Harry Leinonen valtiovarainministeriöstä kirjoittivat neljä vuotta sitten laatimassaan pankkikriisiselvityksessä.

Nykymaailmassa vahingot eivät rajoittuisi pelkästään pankin kotimaahan, vaan ongelmat leviäisivät laajemmalle.

Keskeistä pankkien pääomittamisessa on luottamuksen palauttaminen pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin. Jos pankkeihin ei luoteta, nyky-yhteiskunta ei toimi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nyt Espanjan pankkeja ollaan pääomittamassa, mutta miten se käytännössä toteutetaan?

"Bail-in" voi heikentää
luottamusta markkinoilla


Nykyisin Finanssivalvonnassa ja valtiovarainministeriössä työskentelevät Sampo Alhonsuo ja Harry Leinonen kirjoittivat vuonna 2008 yleisselvityksen pankkikriiseistä ja niiden seurauksista. Suomen Pankin julkaisema selvitys nimettiin enteellisesti "Pankkikriisit noudattavat samaa kaavaa".

Selvityksessään Alhonsuo ja Leinonen esittävät eri vaihtoehtoja, joita viranomaiset voivat tehdä yksittäisen pankin kriisissä. Ensinnäkin viranomaiset voivat edistää sitä, että pankki fuusioidaan osaksi vakavaraista kilpailijaa. Yhdysvalloissa toimittiin näin finanssikriisin aikaan. Espanjassa valtion syliin kaatunut konglomeraatti Bankia muodostettiin seitsemän kriisissä olleen alueellisen säästöpankin rakenteille.

Toinen vaihtoehto kriisipankin pääomittamiseksi on pankin suurten velkojien saamisten muuttaminen osakepääomaksi, eli omistukseksi pankeissa. Tämä vaihtoehto on kustannustehokas veronmaksajan näkökulmasta, mutta se voisi johtaa ojasta allikkoon.

Pääomittamisen keskeinen tavoite on palauttaa luottamus pankkiin. Pankkikonserni Nordean Suomen pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo Taloussanomille, että lainojen muuttaminen pääomaksi ei parantaisi luottamusta markkinoilla.

– Tämä on ollut vähän tabu, von Gerich kommentoi vaihtoehtoa.

Hänen mukaansa asiasta keskusteltiin jo Irlannin kohdalla. Tuolloin Euroopan keskuspankki (EKP) vastusti toimea rajusti, von Gerich muistelee. Vaarana olisi pankkien välisten lainamarkkinoiden hyytyminen.

– Riskinä olisi, että yhä useampi pankki olisi entistä riippuvaisempi EKP:n rahoituksesta, von Gerich sanoo.

Finanssineuvos Harry Leinosen puolustelee vaihtoehtoa sillä, että kriisipankin velkojat voisivat saada osakkeita tilalle, kun vaarana on jäädä tyhjin käsin.

– Mahdollisuus tähän "bail-iniin" pitäisi olla, ja markkinoiden pitäisi hinnoitella se lainatessaan rahaa toisilleen, Leinonen sanoo Taloussanomille.

Annetaanko pomoille
potkut?


Jos kriisipankki voi jatkaa viranomaisten mielestä toimintaansa, kannattaa se ottaa haltuun ja lisätä siihen pääomia suoraan. Näin jatkuu Alhonsuon ja Leinosen finanssikriisin myllerryksessä kirjoitettu selvitys.

Kriisipankeille voitaisiin myöntää takaisinmaksettavaa pankkitukea. Pankki voisi tällöin jatkaa toimintaansa itsenäisenä ja maksaa tiukkaehtoiset pääomalainat takaisin myöhemmin. Kyseessä on pankin omistajien kannalta parempi vaihtoehto kuin pankin suora pääomittaminen, finanssineuvos Harry Leinonen sanoo.

Mikäli pankin lainanmaksukykyä ei epäillä, vaihtoehto voi olla kannattava myös valtion kannalta. Tässä vaihtoehdossa pankin johto jätettäisiin rauhaan ja sille annettaisiin mahdollisuus hoitaa ongelmansa itse.

Nordean Jan von Gerich kuitenkin arvelee, että Espanjassa pankit pääomitetaan suoraan. Pääomittamisen vastineeksi rahoittajat saavat pankkien osakkeita. Alustavien suunnitelmien mukaan tukirahat kanavoitaisiin pankeille espanjalaisen rahalaitosten uudelleenjärjestelyrahaston FROB:n (Fund for Orderly Bank Restructuring) kautta. FROB saanee rahat Euroopan rahoitusvakausvälineeltä (ERVV) tai Euroopan vakausmekanismilta (EVM). Von Gerichin mukaan FROB:n rooli lienee puhtaasti käytännöllinen.

– Espanjan kannalta suurempi käytännön merkitys on sillä, kasvattaako tuki valtionvelkaa vai ei. Niin kauan kunnes saadaan euroalueen yhteinen pankkivalvoja pystyyn tai päätetään toisin, tuet menevät tämän mekaniikan kautta ja kasvattavat Espanjan valtionvelkaa, Nordean pääanalyytikko sanoo.

Koska pankkituki kanavoidaan FROB:n kautta, rahasto saa haltuunsa pankkien osakkeita. Jos ERVV:n lainoilta ei vaadita vakuuksia, osakkeet jäävät FROB:lle.

Nordean von Gerichin mukaan on kuitenkin syytä miettiä, kuka osakkeita hallinnoi ja miten valtaa pankeissa käytetään. Poliittisesti järkevä vaihtoehto on vaihtaa ongelmapankkien johto, mutta onko esimerkiksi Espanjan valtiolla parempaa osaamista johtaa pankkeja, von Gerich kysyy.

Mikä pankki joutuu
tappolistalle?


Pankkien pääomittamisen ja espanjalaispankkien kohdalla on monia muita avoimia kysymyksiä. Miten osakkeenomistajat kantavat vastuunsa? Miten ongelmaluotot siivotaan pankkien taseista? Kuka on luotettavin omistaja pankeille?

Finanssineuvos Harry Leinonen sanoo, että pankkien pääomittamisessa on tärkeää laskea osakkeenomistajien omistusten arvoa. Norjassa osakkeiden arvo nollattiin 1990-luvulla, kun valtio pääomitti ongelmapankkeja. Kun tilanne selkeytyi, pankit myytiin takaisin yksityisille omistajille.

Yhdysvalloissa investointipankki Bear Stearnsin tapauksessa osakkeiden arvo romahti murto-osaan aiemmasta, Alhonsuo ja Leinonen kirjoittavat selvityksessään.

Suomen 1990-luvun pankkikriisi oli puolestaan osittainen epäonnistuminen osakkeenomistajien vastuunkannon näkökulmasta. Suomalaispankkien omistajat selvisivät vähemmillä tappioilla kuin muualla, vaikka kustannukset veronmaksajille olivat suuremmat kuin muissa Pohjoismaissa.

Tätä virhettä ei haluta toistaa Espanjassa.

Julkisuudessa on myös puitu sitä, mitkä pankit voisi ”tappaa” ja mitkä ovat elinkelpoisia. Islannissa suuretkin pankit päästettiin maksukyvyttömiksi, mutta Harry Leinosen mukaan esimerkiksi Espanjassa asiaa on syytä varoa. Hän nostaa esimerkiksi Suomen. Jos jokin suuri suomalainen pankki kaatuisi, heikentäisi se koko Suomen rahoitusjärjestelmän tilaa ja kansantaloutta pitkään.

– Mikään muu pankki ei pystyisi korvaamaan sitä pitkään aikaan, Leinonen sanoo.

– Yhdysvalloissa huonossa kunnossa olevat pienet pankit on ajettu alas, mutta kun iso pankki on pelastuskunnossa, joudutaan toisenlaisiin pelastustoimiin.

Piikki ei saa
jäädä auki


Jotta yhteiskunnan toiminta jatkuisi lähes ennallaan, pankkien ongelmaluottoja siirretään omaisuudenhoitoyhtiöön eli "roskapankkiin". Tällöin pankin toiminta ei lakkaa, vaan se tervehtyy, kun pankin heikot osat on poistettu.

– Jos isolla pankilla on niin suuria luottotappioita, että sen omat pääomat eivät riitä niiden kattamiseen, pankista pitää puhdistaa luottotappiot. Ilman, että pankin luottotappiot selvitetään, harva sijoittaja tai uusi omistajataho uskoo, että pankki on kunnossa, Leinonen sanoo.

Ongelmaluottojen siivoamisessa pitää olla varuillaan.

Jos "piikki" on auki pankeille ja ne voivat siirtää kaikki edes hieman ongelmaluotolta haiskahtavatkin pois taseistaan, tilanne voi johtaa ongelmiin. Suomessa pankeille annettiin mahdollisuus siirtää säästöpankeilta ostamiaan lainoja roskapankkiin lähes vapaasti, mikä johti suurten lainamäärien siirtämiseen pois pankeista, Leinonen sanoo. Hyvät lainat jäivät pankeille ja huonot valtiolle.

– Siinä vaiheessa, kun pankit ovat valtion huostassa, on ongelmaluottojen siirtäminen pankeista roskapankkiin rahan siirtämistä yhdestä taskusta toiseen, Nordean Jan von Gerich muistuttaa.

Noidankehä
katkesi


Viime viikon EU-huippukokouksen päätökset rikkoivat pankkien ja valtion välisen kytkennän aiheuttaman noidankehän, brittilehti Financial Times kirjoitti torstaina. Huippukokouksessa päätettiin euroalueen yhteisen pankkivalvojan perustamisesta ja siitä, että pankkeja voidaan pääomittaa suoraan EVM:stä.

Nordean Jan von Gerichin mukaan molemmat päätökset ovat keskeisiä pankkien pääomittamisen kannalta. Hänen mukaansa espanjalaispankkien pääomittamisessa tulisi pyrkiä siihen, että pankkituki tulisi suoraan euroalueen kriisirahastoilta.

Pääomittamisen yksi keskeinen tarkoitus on luottamuksen palauttaminen pankkeihin. Von Gerich sanoo, että euroalueen yhteisö tai yhteinen pankkivalvoja olisi yksittäistä jäsenvaltiota uskottavampi omistaja kriisipankeille. Mikäli esimerkiksi EVM omistaisi espanjalaispankkeja, olisi luottamus pankkiin suurempi kuin silloin, jos pankin omistaisi ylivelkaantunut kriisimaa. Von Gerich kuitenkin epäilee, ettei pankkivalvojaa saadaan perustettua vuodenvaihteessa.

Ennen kuin EVM saadaan pystyyn, espanjalaispankkeja tuetaan väliaikaisesta kriisirahastosta. ERVV:n myöntämiä lainoja varten Suomi on ilmoittanut tarvitsevansa vakuudet.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    2. 2

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    3. 3

      Oravan ylimääräinen yhtiökokous erotti hallituksen

    4. 4

      Analyytikko Metson toimitusjohtajan lähdöstä: Todennäköisesti enemmän vetoa Assa Abloyhin kuin työntöä Metsosta

    5. 5

      Rahoitusalan työriidan sovittelu jumittaa – ”Tilanne on huolestuttava”

    6. 6

      EU epäilee Ikeaa veronkierrosta – kilpailuosasto aloittaa tutkinnan

    7. 7

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    8. 8

      Lääke­tukkuri Oriolan osake kiri peräti 6,3 prosenttia – syynä toimitus­johtajan lähtö

    9. 9

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    10. 10

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pitäisikö suurten ikäluokkien maksaa hoivansa itse? Tutkija: ”Emme voi aina lähteä siitä, että korotetaan veroja”

    2. 2

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    3. 3

      Perustulo teki Ailasta, 54, julkkiksen – uskoo, että töitä voi tulla ”outojen sattumien kautta”

    4. 4

      Lääkejakelu­sotkussa ryvettyneen Oriolan toimitus­johtaja sai lähtö­passit – hallituksen puheen­johtaja Anssi Vanjoki kertoo miksi

    5. 5

      Oriolan toimitusjohtaja vaihtuu – tulos kärsii lääkejakelusotkusta

    6. 6

      Kommentti: Eläkepommi on vasta alkua – kuka maksaa Suomen seuraavan talouskurimuksen?

    7. 7

      Perustulo oli ensin järkytys: lähihoitaja Veera, 30, on tyytyväinen kokeiluun – sai vakituisen työn

    8. 8

      Metson toimitusjohtaja jättää yhtiön – aloitti vasta elokuussa

    9. 9

      Autioituneet puhelinkopit saivat uuden elämän Lontoossa – nuorilla yrittäjillä ei varaa isompiin liiketiloihin

    10. 10

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perhe osti valmistalon, jossa he eivät voi asua: ”Kotimme arvo on pankin mukaan 0 euroa”

    2. 2

      Espoolainen joulupukki kertoo hintansa – hämmästelee Porvoon pukin taksaa: ”Kuulostaa jo ihan mielettömältä”

    3. 3

      Perheenisä Pasi pelkää talvea: Avaimet käteen -talo sai energialuokan G – ”Ei varaa muuttaa terveempään taloon”

    4. 4

      ”Autojobbari Antti tienaa yli 70 000 euroa vuodessa ja viettää luksuselämää” – verottajalle vyöryy vinkkejä autokaupasta

    5. 5

      Halkoja, aurausta, mökin laajennusta – näin tavallinen kansa välttelee veroja

    6. 6

      Työttömyystukiin tulee uusi leikkuri – näin toimii kiistelty ”aktiivimalli”

    7. 7

      Tässä suomalaisfirmassa ei ole yhtään esimiestä – ja uusi työntekijä saa ”lomalainaa”

    8. 8

      Rakennusalan konkari Pekka valmistaloista: Huonolla tuurilla jää vain kivijalka ja 300 000 € lainaa

    9. 9

      Jarkko, 46, saa perustuloa 560 €/kk ja pyörittää suklaakauppaa – ”Rohkenin aloittaa tämän ansiosta”

    10. 10

      Muovisissa vesijohdoissa piilee riski – suositellaan juoksuttamaan vettä

    11. Näytä lisää