Sata miljardia euroa – ja tuplasti uutta velkaa

Julkaistu: , Päivitetty:

Taloussanomat+
Jos Espanja hakee ja saa euromaiden lupaaman sadan miljardin euron apurahan kokonaan, syntyy samalla kaikille toimeen osallistuville eurovaltioille yhteensä 200 miljardia euroa uutta velkavastuuta. Samalla etenkin Espanjan houkutus sijoituskohteena heikkenee eikä suinkaan kohene.


Espanjan ja muiden euromaiden talousministerit sopivat viikonloppuna, että Espanja hakee eurokumppaneiltaan lähiaikoina korkeintaan sata miljardia euroa tukiluottoa käytettäväksi maan heikoimpien pankkien pönkittämiseen.

Tuen tarpeen, hakemisen, summittaisen käyttötarkoituksen ja alustavan enimmäismäärän lisäksi tiedossa on vain yksi aiemmista tukitoimista tuttu mutta silti hämmentävä seikka:

Lainamuotoisen tuen toteutustapa kasvattaa tukirahoittajien velka- tai takausvastuita samalla summalla kuin Espanjan omalla vastuulla olevaa velkaa. Yhdellä sadan miljardin euron tukiluotolla syntyy 200 miljardia euroa velkavastuita.

Näin käy siitä riippumatta, pulittaako tukiluoton Espanjalle sitten euromaiden väliaikainen rahoitusväline ERVV vai pysyväksi aiottu mutta vasta perusteilla oleva rahoitusmekanismi EVM.

Kummankin kriisirahaston toiminta ja oma rahoitusrakenne perustuvat joko kokonaan tai suurimmaksi osaksi velkarahoitukseen, ja kummankin rahoituksen takaavat eurovaltiot.

Espanjalle luvattuja rahoja ei ole sen enempää Suomen kuin muidenkaan aputoimeen osallistuvien eurovaltioiden kassassa, joten luvatut varat on lainattava.

Näin ollen viikonloppuna Espanjalle luvattu sadan miljardin euron tukiluotto synnyttää sadan miljardin euron velkavastuun sekä Espanjalle että apurahan myöntävän kriisirahaston rahoitusta takaaville eurovaltioille.

Eurovaltiot
takaavat


Euromaiden kriisirahastojen toimintatavat ja -periaatteet samoin kuin niiden rahoitusrakenne poikkeavat toisistaan suuresti. Siinä ne ovat kuitenkin täsmälleen samaa maata, että niiden rahoitus on eurovaltioiden takaamaa.

Eurovaltiot takaavat kriisirahastojensa varainhankinnan ensimmäisestä viimeiseen euroon ja miljardiin niin kuin kyse olisi niiden omasta rahoituksesta.

Muodollisesti väliaikaisen ERVV:n rahoitus perustuu eurovaltioiden lupaamiin takauksiin ylitakauksineen, kun taas pysyvän EVM:n rahoitus perustuu maksettuun pääomaan ja sen lisäksi markkinoilta hankittuun lainarahoitukseen.

Kummassakin eurovaltiot kuitenkin takaavat, että rahoittajat saavat lainaamansa takaisin ajallaan ja muutoinkin ehtojen mukaan. Siitä riippumatta, maksavatko kriisivaltiot saamiaan apurahoja takaisin ajallaan tai sen puoleen myöhemminkään.

EVM:n rahoitus ei perustu samanlaisiin takauksiin kuin ERVV:n rahoitus. Sen sijaan tämän Luxemburgiin perustettavan osakeyhtiömuotoisen rahoituslaitoksen toimintaa koskeva valtiosopimus velvoittaa jäsenvaltioita maksamaan laitosta uhkaavan maksukyvyttömyyden torjumiseksi.

Suomeksi sanottuna tämä velvoite tarkoittaa, että omistajavaltiot maksavat EVM:n velkojille, ellei EVM saa omia saataviaan perittyä apurahaa saaneelta kriisivaltiolta.

Valtion oma velka
ei koko totuus


Sata miljardia euroa lisää velka- tai takausvastuuta ei lisää kaikkien velkaisten eurovaltioiden yhteen laskettua velkamäärää prosenttiakaan eikä likimainkaan samassa suhteessa kuin summa kasvattaa yksin Espanjan valtion velkamäärää.

Espanjan julkinen velka paisuu sadan miljardin lisäyksellä suurin piirtein tuhanteen miljardiin euroon ja likipitäen kymmenen prosenttiyksikön loikalla jokseenkin tasan sataan prosenttiin maan vuotuisesta kokonaistuotannosta.

Näin käy, kun yhteen ynnätään keskushallinnon, alue- ja paikallishallinnon sekä valtion vastuulla olevien budjetin ulkopuolisten rahastojen velat.

Pankkitukirahasto FBOR on yksi budjetin ulkopuolisista rahastoista, jotka eivät näy suoraan valtion velkamäärässä eivätkä alituisesti rasita valtion käyttötaloutta, mutta kuitenkin kuuluvat valtion vastuulle.

Siksi muodollisesti FBOR:n kautta espanjalaispankeille annettava rahoitustuki kasvattaa Espanjan valtion velkavastuuta.

Pelkästään valtion velkamäärän perusteella Espanja näyttää edelleen euromaaksi suhteellisen vähävelkaiselta.

Espanjan keskushallinnon velkaisuusaste on noin 70 prosenttia vuotuisesta bkt:sta, pienempi kuin esimerkiksi Saksan liittotasavallan vastaava suhdeluku.

Rahoittajien
kastijakoa


Espanjan julkisen talouden velkaisuusasteen paisuminen koko pankkituen määrällä kuuluu järjestelyn haitallisiin sivuvaikutuksiin, jotka voivat olla omiaan heikentämään riskiä karttavien korkosijoittajien mielenkiintoa jatkaa kuningaskunnan rahoittamista.

Osa varovaisista sijoittajista katsonee, että Espanjan julkisen talouden velkaisuusasteen kohoaminen on huono asia, ja että sen kohoaminen nyt jo sataan prosenttiin on hyvin huono asia.

Velkamäärän kasvu ei kuitenkaan ole ainut järjestelyn mahdollisesti ongelmallinen piirre.

Mahdollisesti vielä huonompi asia riskiä karttavalle sijoittajalle on se, että pankkitukiluotto mitä todennäköisimmin asettuu kuningaskunnan muita velkoja vahvempaan etuoikeusasemaan mahdollisessa maksuhäiriössä.

Näin käy ainakin siinä tapauksessa, että luoton myöntää EVM. Sen valtiosopimus määrittelee yksiselitteisesti, että kyse on tavallisiin rahoittajiin nähden paremman etuoikeusaseman niin sanotusta senior-velkojasta.

Kreikan yksityisten rahoittajien velkasaneerauksen perusteella lienee viisainta olettaa, että myös ERVV ottaisi tiukan paikan tullen itselleen muita rahoittajia vahvemman aseman.

Onko Espanjasta
pakko vetäytyä?


EVM:n tai ERVV:n ilmaantuminen Espanjan velkojien joukkoon – ja niiden asettuminen joko ennalta ilmoitettuun tai oletettuun muita vahvemman velkojan asemaan – tarkoittaa kaikille muille rahoittajille Espanja-riskin kasvamista.

Näin Espanjan "auttaminen" voi tarkoituksestaan huolimatta myös osaltaan vaikeuttaa Espanjan asemaa rahoitusmarkkinoilla. Kuningaskunnalla voi tämän jälkeen olla entistä vaikeampi saada vapailta rahoitusmarkkinoilta ainakaan aidosti markkinaehtoista rahoitusta.

Jos sijoittajat tulkitsevat Espanjan "tavallisten" rahoittajien joutuvan toissijaiseen velkojan asemaan, voi tämä jopa pakottaa osan sijoittajista vetäytymään kokonaan kuningaskunnan niin sanottujen bonos-obligaatioiden markkinoilta ja siirtämään varansa turvallisempiin kohteisiin muualle.

Sattumoisin Suomi on erityisen ponnekkaasti vaatinut Espanjan pankkitukiluoton toteuttamista ensisijaisesti EVM:n kautta, sillä Suomi katsoo EVM:n ensisijaisen velkojan aseman eduksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    3. 3

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    4. 4

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    5. 5

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Attendon alkuvuosi on ollut ”varsin haastava”

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    2. 2

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    6. 6

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    7. 7

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    8. 8

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    9. 9

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    10. 10

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    11. Näytä lisää