Espanjalla enemmän velkaa kuin pienillä kriisimailla yhteensä - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Tästä kujanjuoksusta Espanja ei ehjänä selviä

Velkoihinsa hukkuva Espanja on kuin Pamplonan kujanjuoksussa umpikujaan raivoja härkiä pakoon juokseva uhkarohkea urho. Umpikujasta ei ole ulospääsyä, joten uhkana ovat kaatuminen – ja ruhjoutuminen. Espanjaa eivät uhkaa härät, vaan euroaikana hirmuiseksi kasvanut velkataakka.

6.6.2012 6:05 | Päivitetty 6.6.2012 9:01

Espanjan valtion ja maan pankkien pitäisi jostakin saada tämän ja ensi vuoden aikana hankittua arviolta 600 miljardia euroa uutta rahoitusta.

Eurokriisin toistaiseksi visaisin arvoitus on, mistä ja miten.

Ainakin tuon verran tarvitaan rahaa valtion ja pankkien vanhojen velkojen kuoletuksiin ja korkoihin sekä pankeissa lisäksi viranomaisten vaatimiin pääomien vahvistuksiin.

Moiset summat ovat mahdollisia rahoittaa tavalliseen tapaan rahoitusmarkkinoilla ainoastaan, jos kansainväliset suursijoittajat, pankit ja muut rahoittajat ovat halukkaita lainaamaan ja sijoittamaan yhä runsaampia rahamääriä Espanjaan.

Nyt tämä halu näyttää tykkänään loppuneen. Rahoitusmarkkinoiden yksityiset rahahanat ovat käytännössä menneet Espanjalta kiinni, ja nyt pääomaa päin vastoin pakenee maasta.

Espanja näyttääkin joutuneen eräänlaiseen rahoituksen kujanjuoksuun, joka kaiken lisäksi näyttää vievän umpikujaan. Espanja on milloin tahansa vaarassa törmätä tämän umpikujan peräseinään.

Törmäys on edessä, jos rahan tulo maahan katkeaa. Toistaiseksi törmäystä on viivyttänyt euromaiden keskuspankki EKP ja vuolas keskuspankkirahoitus.

Muuten Espanjaolisi jo kumossa

Espanja olisi jo kaatunut ja kumossa, elleivät EKP ja euromaiden keskuspankit olisi siekailematta pumpanneet maahan yhä suurempia määriä hätärahoitusta. Euromaiden keskuspankit ja EKP ovat käytännössä yksin rahoittaneet yksityisen pääoman pakoa Espanjasta.

Yksityistä pääomaa on poistunut Espanjasta viime syksyn jälkeen jo ilmeisesti noin 300 miljardia euroa. Maaliskuun lopussa lukema oli noin 200 miljardia euroa, mutta sen jälkeen pääomapako on jatkunut ja jopa kiihtynyt.

Sattumoisin Espanjan keskuspankin niin sanottu Target-velka EKP:lle on sekin nyt jo lähemmäs 300 miljardia euroa, ilmenee Espanjan keskuspankin taseluvuista.

Klikkaa graafi suuremmaksi

Yksityisen pääoman pako Espanjasta ja maan keskuspankin Target-velka EKP:lle eivät ole aivan yksi yhteen toistensa vastakappaleita, mutta ei paljon puutu.

EKP perii tasanprosentin korkoa

Target-järjestelmä on euromaiden keskuspankkien ylläpitämä euroalueen maksujärjestelmä, jonka välityksellä siirtyy suurin osa euromaiden välisistä yksityisistä ja julkisista maksuista, kuten EKP:n rahoitustoimista.

Juuri Target-järjestelmä on huolehtinut, että ulkomainen yksityinen pääoma on päässyt Espanjasta kriisiä pakoon vaivatta ja viivytyksettä. Yhtä sujuvasti Target on automaattisesti siirtänyt saman verran EKP:n rahoitusta tilalle.

Noin neljäsosa EKP:n viime joulukuussa ja helmikuussa pankeille tarjoamista noin tuhannen miljardin euron määräisistä ja peräti kolmen vuoden mittaisista keskuspankkiluotoista päätyi espanjalaispankeille.

Pankit maksavat tästä niin sanotusta LTRO-rahoituksesta tällä haavaa tasan prosentin korkoa. Jos EKP:n ohjauskorko laskee, laskee tämäkin korko. 

EKP:n rahoitustavaltionkin käyttöön

EKP on syöttänyt rahaa Espanjaan maan oman keskuspankin kautta, ja tämä on puolestaan lainannut rahaa edelleen maan liikepankeille ilmeisesti yhä kyseenalaisempia vakuuksia vastaan.

Näin pankit ovat kyenneet maksamaan erääntyneitä sijoitustalletuksia ja velkakirjamuotoista rahoitustaan pois niille tallettajille ja rahoittajille, jotka eivät ole halunneet jatkaa sijoituksiaan vaan ovat mieluummin siirtäneet rahansa muualle.

Ilman EKP:n tarjoamaa poikkeusrahoitusta tämä ei olisi sujunut. Sen sijaan pankkeja olisi todennäköisesti alkanut kaatua, ja pankkien ulkomaiset rahoittajat olisivat olleet vaarassa kärsiä luottotappioita.

Toistaiseksi EKP on perustellut poikkeuksellisia rahoitustoimiaan tarpeella varmistaa "rahapolitiikan välittyminen" ja "hintavakaus", ei suinkaan pankkien suojelulla.

Samalla toki ulkomaiset pankit ja Espanjan muut rahoittajat ovat saaneet tilaisuuden kotiuttaa varojaan tappioitta, mutta minkäs sille mahtaa.

Omituinenrahoitusketju

Toinen Espanjan pankkien keskuspankkirahoituksen avulla tilkitsemä rahanreikä ovat Espanjan kuningaskunnan erääntyneet ja näin ollen uusimisen tarpeessa olleet velkakirjat.

Ulkomaiset sijoittajat eivät halua enää näitäkään uusia, joten tehtävä on jäänyt kotimaisille pankeille. Ilman vuolasta keskuspankkirahoitusta tämäkään ei olisi sujunut.

Samalla kriisi on voimistanut Espanjan valtion ja maan kotimaisten pankkien ennestäänkin ongelmallista keskinäisriippuvuutta.

Espanjan keskuspankin, liikepankkien ja valtion välillä on velkarahoituksen kolmiyhteys, jossa keskuspankki rahoittaa likipitäen maksukyvyttömiä pankkeja, jotka rahoittavat niin ikään lähes maksukyvytöntä valtiota, joka puolestaan takaa koko rahoitusketjun.

Tämä itse itseään takaava ja rahoittava rahoitusketju ei ole vain omituinen.

Sama rahoitusketju siirtää Espanjan pankkeihin, julkiseen talouteen ja maan kansantalouteen liittyvää riskiä yksityisiltä rahoittajilta euromaiden veronmaksajille.

Vähemmän velkaakuin Saksalla

Espanja on nyt pinteessä, vaikka se oli euroajan ensimmäisen vuosikymmenen mallioppilaita ja kannustava esimerkki maasta, joka kykeni yhdistämään ripeän talouskasvun ja julkisen talouden kurinalaisuuden.

Espanjan valtion velkaisuusaste on edelleen vain noin 70 prosenttia maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta, eli matalampi kuin Saksan liittovaltion.

Tämä ei kuitenkaan lohduta kuin vähän, sillä euroajan alkuvuodet ja pelkän valtiontalouden tunnusluvut kertovat vain osan totuudesta. Koko totuus on karumpi.

Espanja on euroalueen neljänneksi suurin ja neljänneksi velkaisin kansantalous, jonka velkamäärä on suurempi kuin pienempien kriisimaiden, Kreikan, Irlannin ja Portugalin, velat yhteensä.

Tämän takia Espanjan ajautuminen umpikujaan voi olla vakavampi välikohtaus kuin parin viime vuoden "pensaspalot" yhteensä.

Espanja kuuluueuron uhreihin

Espanjan ongelmat kriisimaana muistuttavat enemmän Irlantia kuin Kreikkaa, sillä Espanjassakin velkaa kertyi ennen kriisiä ennemmin yksityiseen kuin julkiseen talouteen.

Yhteistä Irlannin kanssa on myös se, että yksityisen velan ronskeimmat yliannokset liittyivät tavalla tai toisella kiinteistö- ja asuntorakentamiseen. Kummassakin maassa oli rutkasti runsaampi asuntokupla kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa.

Siinä Espanja on muiden ylivelkaisten kriisimaiden kanssa samaa maata, että liika velka pakkautui maahan suurelta osin euron "ansiosta", kun vanhastaan sijoittajien pelkäämä valuuttariski poistui ja EKP painoi korot reunamaiden oloihin rutkasti liian mataliksi.

Yltäkylläisen velkarahoituksen aikaan saama kasvu puhalsi eräänlaista eurokuplaa, jonka seurauksia Espanjassa oli ylivelkaantumisen ja asuntokuplan lisäksi vaihtotaseen ja kansallisen kilpailukyvyn voimakas heikkeneminen.

Tässä mielessä Espanjakin on ennemmin olosuhteiden – tai suoremmin sanottuna euron – uhri kuin pelkästään omaa syytään omista virheistään kärsivä talousrikkuri.

Pankkien pääomantarve on arvoitus

Yksi suuri ero Espanjan ja Irlanninkin välillä on: Espanjan asuntokupla on yhä suurimmaksi osaksi tyhjentymättä mutta Irlannissa asuntohintojen railakkain pudotus voi olla jo ohi.

Espanjassa on velkavetoisen kuplan jäljiltä lähteestä riippuen yhä miljoona tai jopa puolitoista miljoonaa myymätöntä asuntoa.

Asunnot rakennettiin velkarahoituksella, joka oli suurimmaksi osaksi peräisin maan pankeista. Niinpä myös tyhjillään rapistuvat asunnot ovat edelleen pankkien pantteina rakennusaikaisten velkojen vakuutena.

Nuo luotot ja niiden pantit ovat nyt Espanjan pankkien taseiden suuri mysteeri, jonka euromäärää kukaan ei tarkalleen tiedä.

Valtio on varannut erityiseen pankkitukirahastoon kuutisen miljardia euroa, mutta virallisetkin arviot pankkien pääomitustarpeesta vaihtelevat 20–30 miljardissa. Ulkomaisten pankkien arviot ovat 100–150 miljardia tai vielä enemmän.

Tämä mustan aukon mysteeri osaltaan säikyttää pääomaa maanpakoon.

Asuntojen hinnatlaskeneet vähän

Pankit eivät mielellään salli laajamittaisia tyhjien asuntojen "poistomyyntejä", sillä moiset myynnit olisivat omiaan painamaan hintoja voimakkaaseen laskuun.

Hintojen lasku heikentäisi koko asuntokannan vakuusarvoa ja saattaisi aiheuttaa pankeille mittavia luottotappioita, lisätä asuntojen myyntipainetta ja painaa hintoja lisää. Ilmeisesti tätä viranomaiset ja pankit ovat yhdessä yrittäneet välttää.

Harva uskoo Espanjan tilastoviranomaisen tietoon, jonka mukaan maan asuntohinnat ovat laskeneet kriisin aikana vain noin 20 prosenttia. Hintakupla oli yhtä suuri kuin Irlannissa, jossa hinnat ovat romahtaneet huipusta jo 50–60 prosenttia.

Asuntomarkkinoiden ja näin ollen myös pankkien näkymiä painostaa vanhan kuplan lisäksi monta uutta haastetta, kuten talouden taantuma ja työttömyysasteen kipuaminen jo pitkälle yli 20 prosentin.

Näkymiä pahentavat lisäksi julkisen talouden vyönkiristykset, joita EU:n komissio vaatii toteutettaviksi kesken taantuman ja uhkaavan velkakriisin.

Velkojen maksu eisuju omin voimin

Toki Espanjan julkinenkin talous on raskaissa veloissa – varsinkin, kun valtion lisäksi lasketaan suhteellisen itsenäiset alue- ja paikallishallinnon yksiköt sekä sosiaali- ja eläkerahastot.

Koko julkisen talouden velkamäärä lienee ennemmin 90 prosenttia bkt:stä kuin vain keskushallinnon velkaisuutta ilmentävä noin 70 prosentin virallinen EU-lukema.

Mutta Espanjan varsinaiset velkaongelmat ja kriisin polttopiste löytyvät yksityisen talouden puolelta – tarkemmin sanottuna maan pankkien taseista.

Espanjan yksityisen talouden velkaisuusaste on 215–220 prosenttia maan vuotuisesta bkt:stä. Näin ollen koko talouden velkamäärä vastaa suurin piirtein kolmen vuoden kokonaistuotannon arvoa.

Espanjan kokonaisvelka on noin 3 000 miljardia euroa.

Taantumasta kärsivä ja rahoitusmarkkinoiden hyljeksimä talous ei kykene moista velkamäärä kovin pitkään rahoittamaan, vaikka korko olisi nolla prosenttia. Eikä varsinkaan sellaisilla yli kuuden prosentin koroilla kuin markkinat valtiolta vaativat.

Espanja tuskin selviää veloistaan, ellei taivaalta ala sataa ilmaista rahaa rahoituskeijuilta – tai muiden euromaiden veronmaksajilta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?