VM vastaa: Kyllä, Suomen kriisivastuut voivat kasvaa

Julkaistu:

Taloussanomien saama lukijapalaute kertoo, että euromaiden "palomuuripäätösten" vaikutuksista Suomen kriisivastuisiin vallitsee epävarmuutta. Niinpä Taloussanomat kysyi valtiovarainministeriön huipulta, miten on: voivatko Suomen voimassa olevat kriisivastuut vielä kasvaa? VM:n vastaus on yksiselitteinen: kyllä voivat.


Euromaiden talousministerit sopivat viime kuun lopussa pitämässään kokouksessa, että euromaiden yhteisin kriisirahastoin toteutettua "palomuuria" vahvistetaan ensi tilassa yhteensä 500 miljardista eurosta 700 miljardiin euroon.

Tätä "palomuuripäätöstä" kuvanneiden julkilausumien ja niitä puolestaan selostaneiden lehtikirjoitusten sekamelskassa on joihinkin keskeisiin kysymyksiin jäänyt tulkinnan vaikeutta.

Tulkinnallisia ja osin epäselviä kysymyksiä ovat esimerkiksi:

♦ Voivatko Suomen kriisivastuut kasvaa "palomuuripäätöksen" jälkeen vai eivätkö ne kasva? Virallisista esityksistä on saattanut syntyä käsitys, että vastuut eivät kasva, kun taas esimerkiksi Taloussanomien mukaan vastuut edelleen voivat kasvaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

♦ Onko Suomen pääomavastuu EVM-vakausmekanismissa yksiselitteisesti rajattu vai voiko se kasvaa? Virallisesti pääomavastuu on yksiselitteisesti rajattu, mutta Taloussanomat on arvioinut pääomavastuun voivan kasvaa.

♦ Onko uusi EVM-vakausmekanismi tarpeen yksityisten velkojien "vastuuseen" saattamiseksi? Virallisen tulkinnan mukaan EVM saa erityisaseman, jonka erityistä luonnetta Taloussanomat on epäillyt.

Tulkinnan vaikeutta on jäänyt muun muassa siksi, että osa "palomuuria" kuvanneista virallisista lausunnoista ja tiedotteista on ristiriitaisia ja tulkinnallisia.

Taloussanomat pyysi "palomuurisopimuksen" vaikutusten arvioimiseen "virka-apua" valtion kriisitoimia valmistelevalta ja toteuttavalta valtiovarainministeriöltä (VM).

Taloussanomien haastattelussa selkoa "palomuurin" vaikutuksista tekee VM:n ylintä johtoa edustava alivaltiosihteeri Martti Hetemäki. Hän johtaa ministeriössä kriisitoimien valmistelua ja toteuttamista.

Haastattelu sujuu asiallisen ilmapiirin vallitessa 13.4. perjantaina aamupäivällä Hetemäen työhuoneessa valtioneuvoston jyhkeän empire-palatsin toiseksi ylimmässä kerroksessa Helsingissä.

Epäselvyyksien ja tulkintavaikeuksien välttämiseksi haastattelu julkaistaan tässä poikkeuksellisesti sellaisenaan niin kuin kysymykset esitettiin ja vastaukset saatiin.

Voivatko Suomen
ERVV-vastuut kasvaa?


Taloussanomat (TalSa): Onko euroryhmän 30.3. päätösten perusteella mahdollista, että euromaiden rahoitusvakausväline ERVV osallistuu uusien kriisitoimien rahoittamiseen vielä senkin jälkeen, kun EVM on 1.7.2012 aloittanut toimintansa ja asettunut uuden kriisirahoituksen ensisijaiseksi toteuttajaksi?

VM: Kyllä.

TalSa: Jos ERVV myöntää euroryhmän 30.3. kokouksen jälkeen uutta tukirahoitusta, joka ei sisälly ennen 30.3. voimassa olleisiin rahoitusohjelmiin, koituuko tästä takaajamaille sellaisia uusia takausvastuita, jotka eivät olleet voimassa ennen euroryhmän 30.3. kokousta?

VM: Kyllä, mutta tämä oli mahdollista myös ennen kyseistä kokousta.

TalSa: Jos Suomi osallistuu tällaiseen euroryhmän 30.3. kokouksen jälkeen toteutettavaan uuteen ERVV-ohjelmaan, koituuko tästä Suomelle sellaista uutta takausvastuuta, joka ei ollut voimassa ennen euroryhmän 30.3. kokousta?

VM: Totta kai. Mutta kyseinen kokous ja sen päätökset eivät muuttaneet tätä.

TalSa: Tarkoittaisiko tämä, että Suomen voimassa olevat ERVV-takausvastuut muuttuisivat suuremmiksi kuin ne olivat ennen euroryhmän 30.3. kokousta?

VM: Totta kai. Mutta tämä ei liity [euroryhmän] päätökseen. Kokouksen jälkeen tämä [ERVV:n käyttäminen] on epätodennäköisempää kuin ennen.

Voivatko Suomen
EVM-vastuut kasvaa?


TalSa: Merkitseekö EVM-sopimuksen [kokonaispääoman korotusmahdollisuuden kuvaava] 10. artikla, että EVM voi toteuttaa tarpeellisiksi katsomiaan kokonaispääoman muutoksia?

VM: Kyllä, EVM:n hallintoneuvosto voi päättää pääoman muutoksista. Mahdollista korotusta koskevan päätöksen on Suomessa mentävä eduskunnan kautta, se ei tule automaattisesti voimaan.

TalSa: Merkitseekö EVM-sopimuksen [jäsenmaita ehdottomasti ja peruuttamattomasti pääomasitoumuksiin velvoittava] 8. artiklan 4. kohta, että sopimuksen 10. artiklan perusteella mahdollisesti toteutettavat kokonaispääoman muutokset koskevat sitovasti kaikkia EVM:n jäsenmaita?

VM: Kyllä.

TalSa: Koskeeko EVM-sopimuksen 8. artiklan 4. kohta myös Suomea?

VM: Kyllä, niin kuin kaikkia muitakin sopimuksen hyväksyneitä jäsenmaita.

TalSa: Onko Suomen eduskunta päättänyt, että Suomen edustaja EVM:n hallintoneuvostossa estää EVM-sopimuksen 10. artiklan mukaiset kokonaispääoman korottamista koskevat [yksimielisyyttä vaativat] päätökset, tai että Suomi rikkoo 8. artiklan 4. kohdan määräystä eikä osallistu mahdollisiin kokonaispääoman korotuksiin?

VM: Jotta Suomen edustaja EVM:n hallintoneuvostossa voi hyväksyä esityksen tai edes pidättäytyä äänestämästä, on eduskunnan annettava hyväksyntänsä pääoman korotukselle. Jos Suomi on hyväksynyt pääoman korotuksen, samalla on sitouduttu se maksamaan.

Muuttuvatko eurot
vai prosentit?


TalSa: Jos jokin euromaa saa ERVV:ssä vapautuksen omista takausvastuistaan, miten tämä vaikuttaa jäljelle jäävien takaajamaiden prosenttilukuna ilmaistaviin takausosuuksiin?

VM: Prosenttiosuudet kasvavat.

TalSa: Jos jokin euromaa saa vapautuksen omista takausvastuistaan, miten tämä vaikuttaa jäljelle jäävien takaajamaiden euroina ilmaistaviin takausvastuiden enimmäismääriin?

VM: Takaussitoumusten enimmäismääriin ei mitenkään, eikä taannehtivasti vanhoissa ohjelmissa mitenkään. Mutta muutoksen jälkeen toteutettavissa uusissa tukiohjelmissa euromääräiset takausosuudet voivat kasvaa.

TalSa: Jos EVM muuttaa kokonaispääomansa määrää ja kaikki osakasmaat maksavat osuutensa, miten tämä vaikuttaa osakasmaiden prosenttilukuna ilmaistaviin pääomaosuuksiin?

VM: Ei mitenkään.

TalSa: Jos EVM muuttaa kokonaispääomansa määrää ja kaikki osakasmaat maksavat osuutensa, miten tämä vaikuttaa osakasmaiden euroina ilmaistaviin pääomaosuuksiin?

VM. Ne kasvavat, totta kai.

Onko EVM:n asema
erityisen erityinen?


TalSa: Kohteliko Kreikan vastikään toteuttama velkajärjestely kaikkia sellaisia velkojia yhdenvertaisina, joilla oli järjestelyn alkaessa hallussaan ehdoiltaan samanvertaisia saatavia, ja jotka olivat velkojina muodollisesti asemaltaan yhdenvertaisia?

VM: Ei.

TalSa: Oliko Kreikan velkajärjestelyssä muita vahvempi velkojan asema jollakulla muulla velkojalla kuin sellaisilla IMF:n kaltaisilla velkojilla, jotka olivat vaatineet muita vahvemman velkojan aseman ennen omaan velkojasuhteeseen ryhtymistään?

VM: Kyllä. Esimerkiksi keskuspankit ja eurovaltiot jäivät pois velkajärjestelystä, vaikka niillä ei ollut IMF:n kaltaista muita vahvempaa muodollista asema.

TalSa: Sovellettiinko Kreikan velkajärjestelyssä sellaisia lainaehtoja, kuten yhteistoimintalausekkeita, joita järjestelyn piirissä olleiden lainojen lainaehdot eivät alun perin sisältäneet?

VM: Sovellettiin.

TalSa: Perustuiko Kreikan valtion yksityisiä rahoittajia koskenut PSI-velkajärjestely Kreikan valtion tai ERVV:n ennen järjestelyn vireille saattamista tiedossa olleeseen ja esimerkiksi Kreikan valtion lainaehtoihin tai ERVV:n puitesopimukseen kirjattuun oikeuteen toteuttaa vain jotakin tiettyä velkojaryhmää, kuten yksityisiä velkojia, koskeva velkajärjestely?

VM: Ei perustunut. Kansallisen lainsäädännön mukaisia lainaehtoja oli mahdollista muuttaa ja niitä muutettiin.

Ovatko kriisitoimet
olleet menestys?


TalSa: Ovatko Euroopan tähänastiset kriisitoimet olleet menestyksellisiä?

VM: Tätä ei kyetä jälkeenpäinkään yksiselitteisesti arvioimaan. Sen sijaan tiedämme, että minkäänlaista katastrofia ei ole tähän mennessä syntynyt niin kuin vuoden 2010 keväällä ja sen jälkeenkin on aika ajoin pelätty.

TalSa: Onko tähänastisiin kriisitoimiin osallistuminen kohentanut vai heikentänyt Suomen valtion rahoitusasemaa?

VM: Tässä pitäisi verrata, minkälaisia riskejä on kyetty vähentämään ja toisaalta, minkälaisia uusia riskejä kriisitoimista on kertynyt. Tiedossamme on, että vuoden 2008 loppuvuoden ja 2009 alkuvuoden talouden syöksy ei ole toistunut. Se ei ole tiedossa, kuinka suuria tappioriskejä kriisivastuisiin liittyy. Käsitykseni on, että torjutut tappioriskit ovat olleet suurempia kuin otetut tappioriskit.

TalSa: Oletatteko, että jos Suomi olisi vetäytynyt kriisitoimista, näin olisivat tehneet muutkin euromaat suurimpia myöten ja kriisitoimet olisivat näin ollen jääneet toimeen panematta?

VM: Tuo on vaikea ja olennainen kysymys. Olisiko esimerkiksi Hollannissa ollut poliittisesti mahdollista jatkaa kriisitoimia Suomen jäätyä pois? Entä muissa maissa?

Tässä välissä Hetemäen sihteeri keskeyttää ystävällisesti mutta päättäväisesti haastattelun, joka on jo venynyt yli sovitun ajan. Hetemäen seuraava neuvottelu on jo alkanut.

Paljon ajankohtaisia aiheita jäi käsittelemättä mutta ainakin osa epäselvistä "palomuurikysymyksistä" toivon mukaan selkeytyi:

♦ Kyllä, Suomen voimassa olevat kriisivastuut voivat edelleen kasvaa. Näin käy, jos esimerkiksi ERVV toteuttaa uusia tukirahoitusohjelmia tai EVM korottaa pääomaansa.

♦ Kyllä, Suomea EVM:ssä velvoittava pääomavastuu on yksiselitteisesti rajattu ja tiedossa – kunnes EVM päättää muuttaa pääomansa määrää.

♦ Kyllä, EVM saa velkojana erityisaseman – joka ei kuitenkaan ole niin erityinen, ettei ilmankin olisi mahdollista toteuttaa vaikka yksityisiä rahoittajia koskevia velkasaneerauksia.

TalSa: Kiitos haastattelusta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    3. 3

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    4. 4

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    5. 5

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    6. 6

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      Nordea: Kilpailun kiristyminen näkyy teleoperaattorien tuloksissa

    10. 10

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää