Näin Suomen piikkiin kertyy taas lisää kriisivastuita

Julkaistu:

Suomen piikkiin uhkaa kertyä rutkasti runsaammin kriisivastuita kuin eduskunta kuvittelee. Kulupommi kytee ERVV:ssä, joka joutuu hakemaan markkinoilta lainarahaa pidempään ja kalliimmalla kuin kansanedustajat luulevat. Tämä kasvattaa Suomenkin takausvastuita – joita alkaa langeta maksuun viimeistään ensi vuonna.


Kreikan toisen "pelastuspaketin" lopullisesta varmistumisesta virallisin päätöksin ei ehtinyt kulua viikkoakaan, kun uusista kriisitoimista ainakin Suomen eduskunnalle esitetyt tiedot vahvistuivat keskeisiltä osin puutteellisiksi tai harhaanjohtaviksi.

Kysymys on kriisirahoitusta Kreikalle ja muille kriisimaille tarjoavan Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) korkokustannuksista, joita Suomikin osaltaan takaa, mutta joista eduskunnalla ei ole kuin kalpea aavistus.

Näin lienee asian laita ainakin niillä kansanedustajilla, joiden käsitys ja arviot Suomen takausvastuiden kokonaismäärästä perustuvat valtiovarainministeriön (VM) ja maan hallituksen aiheesta esittämiin tietoiskuihin.

VM ja hallitus näyttävät arvioineen ERVV:n takaamisesta Suomelle kertyvien takausvastuiden kokonaismäärän jopa useita miljardeja euroja alakanttiin.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

ERVV otti uutta
lainaa 20 vuodeksi


Epäily Suomen uusien kriisivastuiden todennäköisestä vähättelystä vahvistui maanantaina. Näin kävi, kun ERVV haki markkinoilta Suomenkin takaamaa tuoretta lainarahaa 20 vuoden ajaksi ja joutui lupaamaan rahoittajilleen korkoa noin 3,85 prosenttia.

VM:n ja hallituksen julkaisemien tietojen perusteella tällaista ei pitänyt tapahtua.

Niinpä eduskunta päätti helmikuussa uusista Kreikka-takauksista siinä uskossa, että ERVV:n toimista koituu Suomenkin takauspiikkiin korkokuluja vain viiden vuoden ajan ja vain 2,5 prosentin korolla.

Viime syksynä eduskunta päätti Suomen osallistumisesta koko ERVV:n takaamiseen siinä uskossa, että Suomen ei tarvitsisi erikseen kantaa lainkaan huolta ERVV:n rahoituskustannuksista. Tämä osoittautui suureksi harhaluuloksi.

ERVV:n korkokulut kuuluvat Suomen takausvastuulle siinä kuin ERVV:n markkinoilta kriisirahoituksen tarpeisiin hankkima lainapääomakin. Tämä oli monelle kansanedustajalle jopa 14 miljardin euron yllätys.

Nyt koossa ovat aivan samanlaisen korkoyllätyksen ainekset, sillä VM ja hallitus ovat laskeneet Suomen kokonaisvastuisiin vain pienen osan ERVV:n koroista. Suurin osa koroista on jäänyt pois laskelmista.

Ero ERVV:n rahoitusmarkkinoilla kohtaaman arkitodellisuuden ja eduskunnan harhaluulojen välillä merkitsee todennäköisesti uutta miljardien eurojen korkoyllätystä.

Korot tuplaavat
takausvastuun


Taloussanomat arvioi Kreikan uudesta "pelastuspaketista" koituvia takausvastuita tuoreeltaan helmikuun lopussa, kun hallitus oli esittänyt aiheesta eduskunnalle tiedonantonsa.

Juuri tuon tiedonannon hyväksymällä eduskunta käytännössä sitoi Suomen mukaan Kreikan uuteen hätärahoitukseen. Tiedonanto sivuutti suurimman osan Suomen takausvastuisiin kertyvistä ERVV:n korkokustannuksista.

Vajaa kuukausi sitten Taloussanomat laski, että Kreikan uudesta "pelastuspaketista" Suomelle koituvat takausvastuut ovat korkoineen päivineen todennäköisesti noin kaksi kertaa suuremmat kuin kansanedustajilla oli hallituksen tiedonannon perusteella syytä uskoa.

Hallituksen tiedonannon mukaan Suomelle kertyy uutta takausvastuuta korkoineen ja ERVV:n edellyttämine ylitakauksineen enimmillään 6,6 miljardia euroa. Sama luku esiintyy VM:n julkaisemissa laskelmissa.

Tästä "virallisesta" arviosta korkojen osuus on "vain" satoja miljardeja euroja, kun koroista ja muista rahoituskuluista todennäköisemmin kertyy kokoon yhtä paljon tai jopa enemmän takausvastuuta kuin Suomen takaama pääoma.

Kyse on miljardeista monikossa, ei yhdestä miljardista saati sadoista miljoonista.

Helmikuun korkonoteerausten ja ERVV:n toiminnasta julkaistujen tietojen perusteella Suomen vastuulle näytti kertyvän uusia Kreikka-takauksia jopa 12 miljardia euroa.

Nyt arviota on syytä korjata ylöspäin.

Pitkä laina-aika
nostaa hintaa


ERVV:n tämän viikon maanantaina toteuttaman lainaoperaation korkonoteeraukset ovat paras saatavilla oleva arvio ERVV:n pitkäaikaisista rahoituskustannuksista. Ne ovat ennemmin 3,85 prosenttia kuin 2,5 prosenttia.

Korkolaskelmissa käytettävä aika on toinen olennainen muuttuja, sillä pitkän ajan kuluessa vuotuisista koroista kertyy enemmän ERVV:lle maksettavaa ja Suomen kaltaisille takaajamaille taattavaa kuin lyhyen ajan kuluessa.

Suomen takausvastuiden kertymiselle olennainen aika on ERVV:n myöntämän hätärahoituksen kesto ja näin ollen myös ERVV:n oman varainhankinnan kokonaiskesto.

Sillä sen sijaan ei ole olennaista merkitystä, kuinka lyhyissä tai pitkissä erissä ERVV toimintaansa rahoittaa. Takaukset ja niihin perustuvat velvoitteet ovat voimassa koko ERVV:n toiminnan ajan.

Takauksillaan Suomi ja muut ERVV:n takaajavaltiot ovat sitoutuneet maksamaan ERVV:n omat velat ja korot sen rahoittajille, jos ERVV ei saa hätäluottoina myöntämiään lainoja perittyä kriisimailta.

Kreikan uusien hätäluottojen laina-aika on jopa 30 vuotta. Yhtä pitkiksi muuttuvat myös ERVV:n aiemmin Portugalille ja Irlannille myöntämät rahoitusohjelmat. Yhtä pitkän aikaa ovat voimassa takaajamaiden ERVV:lle myöntämät takaukset.

Kyse on jopa 30 vuoden eikä suinkaan viiden vuoden takausvastuista niin kuin hallituksen tiedonannon perusteella voisi luulla.

Kuka enää muistaa
Portugalia ja
Irlantia?

Helmikuinen arvio Suomen uusien Kreikka-takausten noin 12 miljardin euron kokonaismäärästä perustui 30 vuoden kestoon ja 3,5 prosentin korko-oletukseen.

Samalla kestoajalla mutta 3,85 prosentin korko-oletuksella Suomen takausvastuun kokonaismäärä kasvaa 12,7 miljardiin euroon. Tämä on suhteellisen pieni muutos, mutta kumpi tahansa arvio on erittäin suuri verrattuna eduskunnalle esitettyyn 6,6 miljardiin euroon.

Eikä siinä kaikki, ERVV:stä Suomelle kertyvä koko takausvastuu on tuotakin suurempi.

Eduskunnalta saattoi jäädä helmikuussa sekin huomaamatta ja erikseen puntaroimatta, että uuden Kreikka-paketin ehdot eivät koske vain Kreikkaa vaan myös Portugalia ja Irlantia.

Euromaiden talouspäättäjät sopivat jo viime kesänä ja eduskunta vahvisti viime syksynä, että ERVV "päivittää" myös Portugalin ja Irlannin vanhat rahoitusohjelmat vastaamaan Kreikan uuden tukirahoituksen ehtoja.

Tämä tarkoittaa Suomelle ja muille ERVV:n takaajamaille automaattisesti uutta takausvastuuta.

Kyse on taas miljardeista euroista. Ja kyse on taas sellaisista miljardeista euroista, joista hallituksen helmikuinen tiedonanto ei erikseen muistuttanut kansanedustajia.

Onko takausvastuita
6,6 vai 16,5 miljardia?


ERVV:n rahoitusohjelma Portugalin ja Irlannin valtioille on valtiovarainministeriön julkaisemien tietojen mukaan yhteensä 55 miljardia euroa. Suomen osuus tuon lainapääoman takauksesta on 1,1 miljardia euroa.

Suomen takausosuus ERVV:n lainapääomasta ja varainhankintakuluista on tätä nykyä 1,9248 prosenttia. Osuus voi muuttua, jos jokin nykyisistä takaajavaltioista siirtyy ERVV:n "asiakkaaksi" ja saa vapautuksen takausvastuista.

Portugalin ja Irlannin tukiohjelmia turvaavat takausvastuut paisuvat rutkasti pelkkää pääomaa suuremmiksi, kun mukaan lasketaan rahoituskulut ja ERVV:n edellyttämät ylitakaukset. Aivan niin kuin käy Kreikka-takauksien kokonaismäärälle.

Suomen osuus Portugali- ja Irlanti-takauksista on 3,8 miljardia euroa, kun luku lasketaan samoin oletuksin kuin Kreikka-takaukset, 30 vuoden laina-ajalla, 3,85 prosentin korolla ja 65 prosentin ylitakauksella.

Näin laskien Suomen kaikkien ERVV-takausvastuiden kokonaismäärä kipuaa jo 16,5 miljardiin euroon – suurin piirtein kymmenen miljardia euroa hallituksen tiedonannon arvioimia uusia Kreikka-vastuita suuremmaksi.

Eikä siinäkään vielä kaikki.

ERVV:n takausvastuissa piilee vielä ainakin yksi jymy-yllätys, josta euromaiden talouspäättäjät sopivat viime kesänä, ja jonka eduskunta vahvisti viime syksynä – ja jota eduskunta ei ole välttämättä vieläkään oivaltanut.

Seuraava yllätys
on maksumääräys


Kreikan uuden hätärahoitusohjelman erityispiirteisiin kuuluu, että helleenivaltiolle on luvattu kymmenen vuoden vapautus uusien tukiluottojen lyhennyksistä ja koronmaksuista.

Sama huojennus on tarkoitus ulottaa myös Portugalin ja Irlannin vanhoihin rahoitusohjelmiin.

Kriisimailla on toisin sanoen käytössään suunnilleen näistä päivistä alkaen kymmenen vuotta ERVV:n myöntämää rahoitusta vailla velvoitetta korkojen tai lainalyhennysten maksamiseen.

Hyvä kriisimaille, yhdentekevää ERVV:lle, mutta pahempi juttu ERVV:n varainhankintaa takaaville takaajavaltioille. Niin kuin Suomelle.

ERVV ei peri kymmeneen vuoteen korkoja saati lyhennyksiä Kreikalta, Portugalilta tai Irlannilta. Se ei kuitenkaan itse saa mistään korotonta rahoitusta mistään tai keneltäkään kymmeneksi vuodeksi. Ei edes marsilaisilta tai luottokeijuilta.

Sitä varten ERVV:llä on takaajia turvanaan. Elleivät kriisimaat maksa, lähtee lasku takaajille. Niin kuin Suomelle.

ERVV:n kymmenen vuoden koron eli noin 3,5 prosentin mukaan Suomen osuus ERVV:n kymmenen lähivuoden korkomenoista on noin 1,6 miljardia euroa.

Korot ehtivät toki moneen kertaan muuttua ja laskun summa tarkentua, mutta suunnilleen tuon verran on Suomen syytä varautua maksamaan. Ensimmäinen maksumääräys tulee viimeistään vuoden kuluttua.

Korot kasvattavat Suomenkin ERVV-takauksia
ERVV:n rahoitusta turvaavien takausten kokonaismäärä ja Suomen takausvastuiden kokonaismäärä. Laskelmien laina-aika 30 vuotta, korko 3,85 % ja ylitakaus 65 %. Suomen osuus 1,9248 %.

Rahoitus Pääoma Korko Yhteensä Yht.+ylitakaus
Portugali I+Irlanti I 55,0 63,5 118,5 195,6
Kreikka II 186,0 214,8 400,8 661,4
ERVV yhteensä 241,0 278,4 519,4 856,9
Suomen takausosuus        
Rahoitus Pääoma Korko Yhteensä Yht.+ylitakaus
Portugali I+Irlanti I 1,1 1,2 2,3 3,8
Kreikka II 3,6 4,1 7,7 12,7
ERVV yhteensä 4,6 5,4 10,0 16,5
Lähde: ERVV, VM, Taloussanomat


Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    4. 4

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    10. 10

      Tuhat rekkaa päivässä  –  S-ryhmän valtavan logistiikkakeskuksen käyttöönotto etenee

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    4. 4

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    5. 5

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    8. 8

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    9. 9

      Finnairista tehtyjen valitusten määrä räjähti: tältä vuodelta kasassa jo 587 riitaa

    10. 10

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    5. 5

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    6. 6

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    7. 7

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    8. 8

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    9. 9

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    10. 10

      Cheekin firmalla miljoonien kassa – ura loppuu, mutta rahaa riittää

    11. Näytä lisää