Pörssiuutiset

Kriisiin uppoaa enemmän kuin Kreikalla oli velkaa

Julkaistu:

Vääntö Kreikan uudesta "pelastuspaketista" on vielä kesken, mutta jos sopu syntyy, samalla syntyy uutta omituista taloushistoriaa. Tämän "paketin" jälkeen Kreikkaa on "pelastettu" suuremmin rahasummin kuin Kreikan valtiolla oli velkaa kriisin alussa. Samalla myös "pelastajien" velat ovat kasvaneet kriisitoimien verran.


Se on jo nyt selvää, että Kreikan velkakriisi jää taloushistoriaan. Mutta se on vielä yhtä sopimusta vaille varmistamatta, kuinka omituista taloushistoriaa tässä kriisissä ja sitä taltuttavissa kriisitoimissa voikaan syntyä.

Tämä varmistuu, jos jo viikkokausia yli aikataulunsa viipynyt vääntö Kreikan valtion seuraavasta suuresta "pelastuspaketista" päättyy yhteisymmärrykseen ja Kreikka saa lisää tukirahoitusta niin kuin neuvottelijat ovat kaavailleet.

Uutta omituista taloushistoriaa olisi se, että tällä yhä viimeistä vääntöä vaille vahvistamattomalla "pelastuspaketilla" Kreikan kriisitoimien yhteismäärä kasvaa suuremmaksi kuin Kreikan valtiolla oli velkaa kriisin alussa kaksi vuotta sitten.

Oman lukunsa omalaatuisen taloushistorian kirjaan ansainnee sekin, että tätä menoa myös kriisitoimien kustantajille kertyy kriisitoimien verran uutta velkaa. Toisin sanoen enemmän kuin Kreikan valtiolla oli kriisin alussa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Aivan samaa omalaatuista piirrettä on myös tämän uuden "pelastuspaketin" koostumuksessa: ensi kertaa kriisitoimien ”taakkaa” jakaville pankeille on eri tavoin luvassa uutta rahaa suurin piirtein tuon taakan verran.

Uutta velkaa
vanhan tilalle


Kreikan ensimmäinen "pelastuspaketti" koostuu yhteensä 110 miljardin euron tukiluotoista. Suurimman osan potista, 80 miljardia, Kreikka saa muilta euromailta. Loppusumman lainaa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Nyt yliaikaisin neuvotteluin kinasteltava toinen "pelastuspaketti" on viime kesän ja syksyn kaavailujen mukaan 130 miljardia euroa. IMF:n ja Kreikan edustajat ovat arvioineet rahaa tarvittavan ainakin 15 miljardia vielä runsaammin.

Uusien tukiluottojen lisäksi Kreikan velkojapankkien ja muiden yksityisten rahoittajien on tarkoitus osallistua "pakettiin" myöntymällä lainasaataviensa sadan miljardin euron nimellisarvon alennukseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Näistä "pelastuspakettien" summista syntyy seuraavanlainen yksinkertainen yhteenlasku: 110+130+100=340. Jos potti kasvaa 15 miljardilla, on yhteenlaskun summa 355.

Kaksi vuotta sitten Kreikan valtiolla oli kaiken kaikkiaan velkaa 300 miljardia euroa ja noin 25 miljardia euroa takausvastuita päälle. Luvut ilmenevät Kreikan valtiokonttorin julkaisemista tilastoista.

Kreikan alkuperäisiä velkoja mittavammat "pelastuspaketit" eivät ole kuitenkaan tehneet tehtäväänsä – eivät ainakaan, jos tarkoitus oli ratkaista kriisi ja helpottaa Kreikan velkataakkaa.

Kumpikaan ei ole onnistunut. Sen sijaan Kreikan valtiolla on nyt rutkasti enemmän velkaa kuin kriisin alussa kaksi vuotta sitten. Lisäksi maan talous on kaaoksessa.

Kreikan valtiolla
velkaa 370 miljardia


Helleenivaltiolla oli uunituoreen velkatilaston mukaan viime vuoden lopussa noin 370 miljardia euroa velkaa ja runsaat 20 miljardia euroa takausvastuita. Velkamäärä on siis kriisin ja kriisitoimien aikana kasvanut eikä suinkaan supistunut.

Vielä velkaakin jyrkemmin ovat kasvaneet velkaisuutta ilmentävät suhdeluvut, sillä osin kriisitoimien takia Kreikan kansantalous on painunut jyrkkään laskuun. Kreikan bruttokansantuote on nyt noin 13–15 prosenttia pienempi kuin kriisin alkaessa.

Kreikan tuoreilla velkaluvuilla laskettu velkaisuusaste on 180 prosenttia viime vuoden arvioidusta bruttokansantuotteesta. Jos velkojen päälle lasketaan valtion takausvastuut, nousee suhdeluku 190 prosenttiin.

Kriisitoimien omituisiin erityispiirteisiin kuuluu myös, että tukiluottojen myöntäjät ja takaajat, kuten Suomi ja muut euromaat, ovat itsekin velkaisina joutuneet käytännössä ottamaan tukitoimien takia juuri näiden tukitoimien verran uutta velkaa.

Toistaiseksi kriisitoimissa on ollut kyse Kreikalle myönnetyistä tukiluotoista. Ainakin teoriassa on siis tarkoitus, että Kreikka maksaisi tukiluotot aikanaan takaisin.

Suurin osa tukiluotoista on kulunut vanhojen velkojen maksuun. Näin tukiluotot ovat siirtäneet Kreikka-riskiä pankeilta eurovaltioille ja Kreikan velkojapankkien tilalle on tullut eurovaltioita.

Tukiluotot eivät ole kuitenkaan pienentäneet Kreikan velkoja euronkaan vertaa.

Tukiluottojen verran
enemmän velkaa


Sen lisäksi, että tukiluotot eivät ole pienentäneet Kreikan valtion velkoja, ne ovat kasvattaneet näitä tukiluottoja tarjoavien euromaiden velkoja. Kreikan ja tukiluottoja kustantavien eurovaltioiden yhteen laskettu velkamäärä on nyt noiden tukiluottojen verran suurempi.

Tai itse asiassa uutta velkaa on kertynyt vielä enemmän kuin "vain" noiden Kreikan tukiluottojen verran. Kreikan lisäksi vastaavaa tukirahoitusta on luvattu myös Irlannin ja Portugalin valtioille, tähän mennessä yhteensä 145 miljardia euroa.

Moisia varoja ei ole yhdenkään kriisitoimiin sitoutuneen valtion kassassa. Sen sijaan varat on lainattava rahoitusmarkkinoilta. Näin velkakriisin taltuttamiseen tarkoitetut toimet painavat toimiin osallistuvia valtioita yhä raskaampiin velkoihin.

Tämä kriisin ja kriisitoimien velkamääriä kasvattava peruspiirre korostaa liian suurten velkamäärien viheliäistä taipumusta karata noidankehäksi. Vanhan velan maksaminen yhä suuremmalla määrällä uutta velkaa on yhtä kuin velkakierre.

Samalla tämä velkamäärien alituinen kasvu merkitsee kriisitoimin pelastettaville kansainvälisille pankeille tilaisuutta uuteen ja ennen kaikkea entistä turvallisempaan liiketoimintaan.

Kriisitoimista
tuplajättipotti


Yhä mittavampaan velkarahoitukseen perustuvat kriisitoimet ovat pankeille eräänlainen tuplajättipotti.

Ensin pankit saavat tilaisuuden tuottoisaan liiketoimintaan lainaamalla Suomelle ja muille eurovaltioille tai näiden takaamille kriisirahastoille hätätoimiin tarvittavat varat.

Seuraavaksi ne hyötyvät, kun nämä samat hätärahat kiertävät Kreikan ja muiden kriisivaltioiden kautta vanhojen ongelmaluottojen kuoletuksiin.

Tähän asti pankit ovat saaneet kriisin mittaan erääntyneet vanhat luottonsa Kreikalta ja muilta kriisimailta takaisin täsmälleen lainaehtojen mukaan täyteen hintaan. Ja korot päälle.

Vasta Kreikan toisessa "pelastuspaketissa" pankit ja Kreikan muut yksityiset rahoittajat olisi tarkoitus taivutella jakamaan taakkaa. Näin näyttääkin käyvän, jos sopimus syntyy niin kuin on tarkoitus.

Se näyttää jäävän joka tapauksessa hyvinkin tulkinnalliseksi, miten tämän paketin todellinen taakka lopulta jakautuu. Pankit näyttävät kantavan suurta taakkaa, joka ei ehkä sittenkään ole aivan niin suuri kuin näyttää.

Pankeille lähes täysi
hyvitys
taakanjaosta

Pankkien ja Kreikan muiden yksityisten rahoittajien taakanjakosopimus on vahvistamattomien ennakkotietojen mukaan monimutkainen kokonaisuus, jonka keskeinen koostumus kiteytyy kahteen lukuun: sata ja 93,7.

Kyse on miljardeista euroista – ja summista, jotka siirtyvät vastakkaisiin suuntiin.

Ensin Kreikan yksityiset rahoittajat tinkivät Kreikka-saataviensa nimellisarvosta puolet eli sata miljardia euroa, ja sitten ne saavat tästä hyvästä 93,7 miljardia euroa Kreikan uuteen "pelastuspakettiin" sisällytettäviä erilaisia hyvityseriä.

Jäljelle jäävä "pelastuspaketti" ja sitä aikanaan todennäköisesti täydentävä uusi tukirahoitus käytetään loppujen velkojen maksamiseen pankeille ja muille rahoittajille.

Näin siitä huolimatta, että yksityisten velkojien alun perin 200 miljardin euron Kreikka-saatavilla on käypää arvoa enää noin 50 miljardia euroa – ei 200, ei 100 eikä varsinkaan 100 plus 93,7 miljardia vaan 50 miljardia.

Tarjous vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, mutta näissä kriisitoimissa mitä oudoimmat koukerot voivat olla täyttä totta. Aivan yhtä hyvin kuin koko kriisitoimien todellinen luonne voi olla tyystin muuta kuin päälle päin vaikuttaa.

Kuten se, että nämä Kreikan "pelastuspaketit" pelastavat pelkästään pankkeja eivätkä suinkaan Kreikkaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    2. 2

      Brexit-äänestyksen lykkäys heijastui markkinoihin – pörssikurssit ja punta sukelsivat

    3. 3

      Toistuuko Kiina-pakettien kaaos tänä vuonna? ”Iso kysymysmerkki, paljonko kirjelähetyksiä on Euroopan kentillä jumissa”

    4. 4

      Oletko käynyt omituisessa työhaastattelussa? Kysymyksiä lapsista, perheen perustamisesta tai puolisosta…

    5. 5

      Ruotsalainen ÅF haluaa ostaa suomalaisen Pöyryn – yli 600 miljoonan euron kauppa

    6. 6

      Nuorten työttömyyden katkaisua yritetään yhä nopeammin – ”Syrjäytyminen on mittaamaton katastrofi ”

    7. 7

      Kommentti: En tiedä, onko minulla varaa tulla vanhaksi

    8. 8

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    9. 9

      Teollisuuden tilaukset kasvoivat lokakuussa viime vuodesta

    10. 10

      Kiina valittaa Huawein talous­johtajan kohtelun olevan epäinhimillistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    2. 2

      Ruotsalainen ÅF haluaa ostaa suomalaisen Pöyryn – yli 600 miljoonan euron kauppa

    3. 3

      Kommentti: En tiedä, onko minulla varaa tulla vanhaksi

    4. 4

      Joulu voi iskeä pahan loven suomalaisten saldoon – huonoimmat ratkaisut saatetaan tehdä vasta pyhien jälkeen

    5. 5

      Oletko käynyt omituisessa työhaastattelussa? Kysymyksiä lapsista, perheen perustamisesta tai puolisosta…

    6. 6

      Nissan-johtaja sai syytteet talousrikoksista: väitetään pimittäneen 70 miljoonaa euroa

    7. 7

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    8. 8

      Toistuuko Kiina-pakettien kaaos tänä vuonna? ”Iso kysymysmerkki, paljonko kirjelähetyksiä on Euroopan kentillä jumissa”

    9. 9

      Kiina kutsui USA:n Pekingin-suurlähettilään kuultavaksi Huawein talousjohtajan pidätyksen takia

    10. 10

      Nuorten työttömyyden katkaisua yritetään yhä nopeammin – ”Syrjäytyminen on mittaamaton katastrofi ”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Alle 3 euron kulutuksesta 95 euron lasku – multialaiselta Matilta paloi käämi, kun sähkö­yhtiö muisti kirjeellä

    2. 2

      Kuntotarkastaja vaikeni omakotitalon mittavista tuhoista – pariskunta luuli selviävänsä pelkällä pintaremontilla

    3. 3

      5 vuotta Caruna-kohuja – Näin vastaavat poliitikot: ”Vuosituhannen munaus”

    4. 4

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    5. 5

      Legendaarinen venekeisari myy koko elämäntyönsä – sodankäynyt isä vähätteli poikaansa: ”Pitäisi tehdä kunnon töitä”

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Tilasto: Näin paljon sähkön siirtohinta on kallistunut sinun alueellasi – jopa 183 prosentin hinnannousu

    8. 8

      Vesterbackan suunnitelma: Tallinnan tunnelijunaan 50 euron liput – liikenteen määrä alkaa jo 2024

    9. 9

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    10. 10

      Trumpin hallinto aikoo lopettaa kaiken tuen uusiutuvalle energialle ja sähköautoille

    11. Näytä lisää