Pankit rahastavat kriisimaita viimeiseen pisaraan

Julkaistu:

Kriisimaiden luotot ovat pankeille suuri riski, mutta toistaiseksi ne ovat olleet vielä suurempi bisnes. Kansainväliset suurpankit ovat kriisin kuluessakin rahastaneet kriisimaista satojen miljardien korkotulot. Tähän rahastukseen ovat Suomenkin lainaamat ja takaamat hätärahat huvenneet.


Kreikka yrittää parhaillaan sopia pankkien ja muiden rahoittajiensa kanssa ensimmäisestä yksityisten velkojensa saneerauksesta. Tämä tietäisi pankeille kriisin ensimmäisiä saamatta jääviä korkoja ja lyhennyksiä.

Tuohon ensimmäiseen pankkejakin koskevaan velkasaneeraukseen asti pankit ovat tunnustaneet "vain" epävarmojen saataviensa kirjanpidollisia arvonalennuksia tai velkakirjojen myynneistä koituneita myyntitappioita.

Sen sijaan vanhojen luottojen koroista tai lyhennyksistä ei ole pankeille koitunut vielä euronkaan vertaa tappiota. Pankit ovat päin vastoin kyenneet kriisioloissakin jatkamaan kriisimaiden rahastamista.

Taloussanomien laskelmien mukaan kansainväliset suurpankit ovat kriisin kuluessa rahastaneet kriisimaista yhteensä satojen miljardien eurojen korkotulot.

Jos korkotulojen päälle lasketaan ulkomaisten pankkien kriisimaista pois vetämän lainapääoman määrä, nousee pankkien kriisin kuluessa kotiuttama ja tienaama rahasumma pyörein luvuin tuhanteen miljardiin euroon.

Tätä kriisimaiden rahastamista ovat Suomenkin pulittamat hätärahat varmistaneet.

Uusien luottojen
virta ehtynyt


Uuden lainarahan virta ulkomaisilta pankeilta kriisimaihin on kriisin mittaan tyystin tyrehtynyt.

Kreikkaan uusia luottoja ei ole heltinyt pariin vuoteen. Irlannilta ja Portugalilta lainahanat sulkeutuivat noin vuosi sitten. Espanjaa ja Italiaa pankit ovat karttaneet viime kesästä lähtien.

Juuri tämä rahahanojen sulkeutuminen on kriisin keskeisiä kipupisteitä, joka ahdistaa kriisimaita yhä ahtaammalle – ja jonka perusteella Suomeakin painostetaan mukaan yhä kalliimpiin hätätoimiin.

Mutta uusien luottojen ehtyminen ei ole millään tavoin häirinnyt kahta muuta rahavirtaa, jotka virtaavat vastakkaiseen suuntaan – kriisimaista ulos. Niitä kriisi on päin vastoin voimistanut.

Pankeille korkotuloina
jopa 300 miljardia euroa


Kriisimaista virtaa ulkomaisille pankeille vanhojen velkojen korkoja ja pääoman palautuksista. Pankit ovat korkoina ja kuoletuksina saaneet kriisimaista ulos rahaa sitä mukaa kuin kriisitoimet ovat syöttäneet hätärahaa tilalle.

Ulkomaiset pankit ovat kriisin aikana puristaneet viiden kriisimaan saatavistaan irti korkoja ja muita tuottoja laskenta-ajasta riippuen runsaat 200 miljardia euroa tai jopa yli 300 miljardia euroa.

Korkoja on kertynyt yli 200 miljardia euroa sen jälkeen, kun euroalueen velkakriisi alkoi toden teolla vuoden 2009 syksyllä. Finanssikriisin alkamisesta vuotta aiemmin korkopottia on kertynyt melkein sata miljardia vielä enemmän.

Korkojen määrät ovat Taloussanomien arvioita, jotka perustuvat Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n luottotilastoihin sekä varovaisiin korko-olettamiin. Laskelmien korko-oletus on finanssikriisin alkaessa viisi prosenttia, nousee puolen vuoden välein neljännesprosenttiyksikön ja on viime syksynä 6,25 prosenttia.

Pankit kotiuttaneet
700 miljardia euroa


BIS:n luottotilastojen mukaan ulkomaisilla pankeilla on Italiassa, Espanjassa, Kreikassa, Irlannissa ja Portugalissa saatavia kaiken kaikkiaan runsaat 1 600 miljardia euroa.

Luku kuvaa ulkomaisten pankkien saatavien kokonaismäärää kriisimaissa viime syyskuun lopussa ja perustuu BIS:n tammikuussa julkaisemiin ennakkotietoihin.

Kyse on ulkomaisten pankkien saatavista kriisimaiden valtioilta, muilta julkisen talouden yksiköiltä, rahoitusalan ja muiden alojen yrityksiltä sekä kotitalouksilta.

Vastaavia saatavia pankeilla oli samoissa kriisimaissa kolme vuotta sitten noin 2 300 miljardia euroa ja vuotta myöhemmin lähes 2 350 miljardia.

Saatavien määrä kriisimaissa on kahden kriisivuoden kuluessa kutistunut 700 miljardia euroa. Pankit ovat irtisanoneet vanhoja luottoja, kieltäytyneet uusimasta erääntyviä vanhoja luottoja, myyneet saataviaan sekä kirjanneet tappioita.

Saksan ja Ranskan
pankit vetäytyvät


Eniten riskejään ovat kriisimaissa leikanneet Saksan ja Ranskan pankit, joilla on edelleen runsaimmin saatavia pelissä. Suurimmista saatavista niille on kriisin mittaan kertynyt myös runsaimmat korkotulot.

Syyskuun lopussa Ranskan pankeilla oli kriisimaissa saatavia 460 miljardia euroa. Summa on supistunut kahdessa vuodessa 110 miljardia ja kolmessa vuodessa 125 miljardia.

Silti korkoja on ranskalaispankeille kertynyt kriisimaista kahdessa vuodessa 70 miljardia ja kolmessa vuodessa yli 90 miljardia euroa.

Saksan pankeilla on kriisimaissa yhä 340 miljardin euron saatavat, vaikka ne ovat kotiuttaneet kahdessa vuodessa 170 miljardia ja kolmessa vuodessa melkein 200 miljardia.

Korkoja saksalaispankit ovat perineet kahdessa vuodessa vajaat 60 miljardia ja kolmessa vuodessa runsaat 70 miljardia euroa.

Korkotulot keventävät
kriisitoimien taakkaa


Pankkien kriisimaista perimät korkotulot ovat kerryttäneen Saksaan ja Ranskaan runsaasti pääomatuloja, jotka ovat osaltaan vahvistaneet taloutta ja kerryttäneet pankkien kotivaltioille verotuloja.

Näin kriisimaiden suurimpiin rahoittajamaihin kertyneet korkotulot ovat osaltaan keventäneet näiden maiden kriisitoimista kantamaa tukitaakkaa.

Pankkien saatavien ja niistä kertyvien korkotulojen turvaaminen on ollut Ranskalle ja Saksalle hyvä syy osallistua kriisitoimiin ja vielä parempi syy sälyttää kriisitaakkaa muille maille Suomea myöten.

Ilman kriisitoimia ulkomaisille pankeille olisi koitunut runsaasti luottotappioita ja korkotulojen menetyksiä, ja osa pankeista olisi todennäköisesti kaatunut kotivaltioidensa suorien tukitoimien varaan.

Ranskan pankkien kriisiaikaiset korkotulot ovat noin 15 prosenttia maan tähänastisesta tukitaakasta. Saksan pankkien korkotulot ovat vastaavasti kymmenkunta prosenttia Saksan tukitaakasta.

Brittipankit rahastaneet
kaksi kertaa kriisitaakan


Britannian pankeilla on viidessä kriisimaassa Ranskan ja Saksan pankkien jälkeen suurimmat saatavat, 240 miljardia euroa. Kriisin kuluessa ne ovat supistaneet saataviaan noin 60 miljardia euroa. Samaan aikaan ne ovat perineet yhteensä pyörein luvuin 40 miljardin euron korot.

Kriisimaiden suurimpiin rahoittajiin kuuluvilla Yhdysvaltain pankeilla on liossa yhä noin sadan miljardin euron saatavat. Kahdessa vuodessa summa on supistunut yli 60 miljardia. Kriisiaikaisia korkotuloja on kertynyt noin 20 miljardia euroa.

Britannia osallistuu kriisitoimiin EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n rahoittajana ja Irlannissa vapaaehtoisin tukiluotoin, mutta se säästyy suurimmilta ja vain euromaiden kantamilta velvoitteilta.

Brittipankit ovat kriisin mittaan perineet kriisimaista yli kaksi kertaa Britannian kriisivastuiden verran korkotuloja.

Yhdysvaltain liittovaltio osallistuu kriisitoimien kustannuksiin IMF:n suurimpana rahoittajana ja maksaa tämän mutkan kautta jopa Britanniaa enemmän. Sekin on saanut pankkien korkotuloina takaisin yli puolet maan kriisitaakasta.

Sveitsi on kriisimaiden rahoittajana ja rahastajana niin kuin kriisitoimien kustantajanakin pienempi kuin Britannia tai Yhdysvallat, mutta se saa kriisitaakalleen vielä enemmän vastinetta.

Sveitsin pankit ovat tienanneet kriisin kuluessa korkotuloja kriisimaista suurin piirtein kolme tai neljä kertaa maalle IMF:n rahoitusosuuden kautta kertyneen pikkuruisen tukitaakan verran.

Suomen "hyötykertoimet" ovat tyystin toisella tolalla.

Suomen pankeilla
mitättömät riskit


Suuriin pankkimaihin verrattuna Suomen pankeilla on kriisimaissa minimaaliset saatavat. BIS:n luottotilastojen pienimpiin kuuluva luku on tasamiljardeiksi pyöristäen kaksi miljardia euroa ja sama kuin kriisin alussa.

Vastaavasti suomalaispankkien kriisimaista tienaamat korkotulot ovat tämän tarkastelun pienimpiä. Ne ovat niin pieniä, että laskutoimitusten tulosten erottamiseksi on taulukkolaskimen näyttötarkkuuteen lisättävä desimaaleja.

Suomen pankit ovat saaneet kriisimaista korkoja kahdessa vuodessa arviolta 300 miljoonaa ja kolmessa vuodessa 400 miljoonaa euroa. Puhe on siis miljoonista eikä miljardeista niin kuin suurten maiden luvuissa. Yksi miljardi on tuhat miljoonaa.

Ranskan ja Saksan pankit imuroivat kriisimaista joka ikinen viikko kaksin verroin enemmän korkotuloja kuin Suomen pankeille on kertynyt kolmessa vuodessa.

Suomalaispankkien minimaalisten saatavien ja mikroskooppisten korkotulojen vastapainoksi Suomen valtion piikissä on maailman suhteellisesti suurin määrä kriisitoimiin liittyviä sitoumuksia.

Suomen kriisitaakka
25 kertaa saatavat


Suomen valtion lainaamat, takaamat tai edes alustavasti kaavailemat sitoumukset kaikissa kriisin taltuttamiseksi toteutetuissa, sovituissa tai kaavailluissa tukitoimissa ovat tähän mennessä paisuneet enimmillään hilkkua vaille 50 miljardiin euroon.

Tämä on Taloussanomien epävirallinen arvio, joka perustuu EU:n komission, EKP:n, ERVV:n, Suomen valtiovarainministeriön ja IMF:n julkaisemiin tietoihin, Deutsche Bankin analyyseihin sekä Taloussanomien näiden perusteella laatimiin laskelmiin.

Tämän lähes 50 miljardin kriisivastuiden enimmäismäärän mukaan Suomella on kriisiin liittyviä sitoumuksia noin 25 kertaa suomalaispankkien saatavien verran ja suurin piirtein 150 kertaa pankkien kriisin aikana perimien korkotulojen verran.

Toisin päin ilmaisten Suomen pankkien saatavat ovat neljä sadasosaa Suomen kriisitaakan enimmäismäärästä, eivät yli kymmenen kertaa kriisitaakan verran niin kuin Britannialla tai viisi kertaa kriisitaakka niin kuin Sveitsillä.

Suomalaispankkien kriisin aikana kriisimaista tienaamat korkotulot ovat alle sadasosa Suomen kriisitaakasta, eivät kaksin verroin kriisitaakkaa suuremmat niin kuin Britannialla tai jopa kolme–neljä kertaa kriisitoimien verran niin kuin Sveitsillä.

Se käy näiden laskuharjoitusten perusteella ilman desimaalejakin selväksi, että taakankantajana Suomi on vertaansa vailla.

Suuret pankkimaat saavat kriisitoimista suurimman hyödyn
Ulkomaisten pankkien saatavat kriisimaista (Italia, Espanja, Kreikka, Irlanti ja Portugali) 9/2011 ja pankkien kriisiaikaiset korkotulot sekä tukitaakan jako maiden kesken. *=eivät osallistu tukitoimiin.

Saatavat,Muutos,Korkotulot,Tukitaakka,
Pankkien kotimaaMrd eurMrd eur/3vMrd eur/3vMrd eur
Ulkomaat1635-658344,02760
Ranska459-12693,1532
Saksa338-19575,0707
Britannia242-6146,820
Yhdysvallat1002820,532
Hollanti99-8323,7150
Espanja92-1016,8310
Japani62-1512,112
Belgia53-6412,992
Sveitsi48-5110,32
Italia39-107,2466
Portugali*3005,665
Itävalta25-35,073
Irlanti*19-498,342
Kanada10-51,74
Ruotsi5-81,42
Australia4-71,53
Suomi200,449
Lähde: BIS, EKP, VM, IMF, Deutsche Bank, Taloussanomat


Suomen kriisivastuut pian 50 miljardia euroa
Euroalueen kriisitoimien toteutuneet määrät ja kaavaillut enimmäismäärät sekä Suomen osuus Taloussanomien laskemin likiarvoin 1/2012.

Hätärahan lähdeYhteensä, mrd eurSuomen osuus, mrd eur
EKP100018
ERVV75014
EVM70013
IMF, EU ym.1902
Suorat hätäluotot1202
Yhteensä276049
Käyttämättä75014
Lähde: VM, EKP, IMF, Deutsche Bank, Taloussanomat


Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

Tilaa Taloussanomat+

Jan Hurrin analyysi ilmestyy perinteiseen tapaan keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Haluaisitko lukea samanlaisen analyysin viitenä päivänä viikossa? Kokeile Taloussanomat+:aa maksutta kahden viikon ajan!

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    3. 3

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    4. 4

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    5. 5

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    6. 6

      EKP:n Draghin elvytyspuheet sytyttivät sanasodan Trumpin kanssa

    7. 7

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    8. 8

      Facebook julkisti oman valuutan – toivoo ”Librasta” kilpailijaa dollarille

    9. 9

      Kiinteistökuningatar Kaisa Liskin firma liittyi Remax-ketjuun – yritys potenut viime aikoina vaikeuksia

    10. 10

      Suomen pitkä korko nollan tuntumassa – öljyn hinnanlasku vauhdittaa korkoluisua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    2. 2

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    3. 3

      Legendaarinen helsinkiläis­ravintola Corona löysi uuden kodin: Aki Kaurismäki ja Bruce Oreck yhteistyöhön – ”Olen siitä ylpeä ja iloinen”

    4. 4

      Lähtölaukaus mansikkasesongille: näin paljon maksaa litra Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa

    5. 5

      Taksiliitto haluaa taksamittarit takaisin – suorat sanat uudistuksesta: ”Kuluttaja on suurin häviäjä”

    6. 6

      Uusi tutkimus kumoaa väitteet Nokian epäonnistumisen syistä – ei johtunut johtajien käytöksestä

    7. 7

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    8. 8

      Tieto ja norjalainen Evry yhdistyvät – Pohjoismaihin syntyy kolmen miljardin euron digijättiläinen

    9. 9

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    10. 10

      Bruce Oreckin suurhanke alkaa muodostua – Kaurismäkien ravintolat ja elokuvateatteri ovat vasta alkua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan uusi ohjeistus karu isku monelle – ”Merkitsee näille ihmisille, että he menettävät kämppänsä”

    2. 2

      Saitko verottajalta tällaisen kirjeen? Tuhansien suomalaisten veronpalautus siirtyi

    3. 3

      Kerrostalon putkiremontin hinta tuplaantui, osasyy peräisin sota-ajalta – ”Kaikki ovat ihan kauhuissaan”

    4. 4

      Nainen myi omakoti­talonsa – 10 vuotta myöhemmin ex-avo­mies tempaisi väitteen tuuli­kaapista ja vaati paljon rahaa

    5. 5

      Ritva ehti maksaa asunnostaan yli 100 000 euroa ennen kuin rakennusfirma meni nurin – tajusi hälytysmerkin liian myöhään

    6. 6

      Hittijuoma loppui hyllyiltä Suomessa – S-ryhmän päällikkö harmittelee yhtä asiaa

    7. 7

      LM ja HS: Ex-työministeri Jari Lindström ilmoittautui työttömäksi – TE-toimiston työntekijä hiljeni langan päässä

    8. 8

      Lapsiperhe uskoi tehneensä hyvät kaupat, olihan talon tehnyt rakennus­insinööri itselleen – karmea totuus paljastui alapohjasta

    9. 9

      Posti muuttaa pakettien toimituksia koko Suomessa

    10. 10

      Tässäkö on syy siihen, että viisi­kymppisten on vaikea työllistyä? ”Työnantajat ottavat sen huomioon”

    11. Näytä lisää