Kreikan valtion rahat loppuvat maaliskuussa - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Tätä Merkel ja Sarkozy eivät haluaisi otsikoihin

Kuvituskuva
Julkaistu: 11.1.2012 6:18, Päivitetty 10.1.2012 23:01

Euroalueen todellinen sisäpiiri, Saksan ja Ranskan mahtikaksikko "Merkozy", esitti maanantaisen tapaamisensa jälkeen kauaskantoisia toimia työllisyyden ja talouskasvun kohentamiseksi. Sen sijaan kaksikko ei esittänyt keinoja, joilla rahaliitto selviäisi aprillipäivän yli. Ilmeisesti he eivät halunneet avata uutta kriisivuotta ikävillä otsikoilla.

Paikoin sietämättömän korkeaksi karannut työttömyys ja talouden painuminen kohti uutta taantumaa antavat apeaa taustasävyä uuden kriisivuoden alkuun. Mielialaa kohentavat uutiset eivät olisi pahitteeksi.

Niinpä euroalueen talouspolitiikan todellinen sisäpiiri, Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy, halusi nostaa vuoden ensimmäisen tapaamisensa pääaiheiksi tulevaisuuden uskoa vahvistavia ajatuksia työllisyyden ja talouskasvun kohentamiseksi.

Yhteisellä lempinimellä Merkozy kutsuttu kaksikko kertoi maanantaisen tapaamisensa jälkeen esittävänsä työllisyys- ja kasvutoimia osaksi tammikuun lopussa kaikkien euromaiden talouspäättäjien kesken sovittavaa talouden uudistuspakettia.

Näin työllisyyttä ja talouskasvua edistävin toimin olisi ilmeisesti tarkoitus lievittää samaan talouden uudistuspakettiin kaavailtujen julkisen talouden kiristystoimien taloutta heikentäviä vaikutuksia.

Rohkaisevien työllisyys- ja kasvuesitysten avulla Merkozy vältti aloittamasta uutta kriisivuotta ikävin aihein ja keljuin otsikoin. Välttely ei kuitenkaan onnistu kauan.

Heidän ja muiden europäättäjien olisi aprillipäivään mennessä keksittävä keinot pitää rahaliitto koossa. Ilmeisesti edes Merkozylla ei ole aavistustakaan, miten tämä tapahtuu.

Saksalla miinuskorko,Kreikalla 650 prosenttia

Velkakirjamarkkinoiden vastaanotto Merkelin ja Sarkozyn uuden kriisivuoden avaukselle oli viileän valju. Kaksikon linjaukset olivat rohkaisevia mutta eivät kuitenkaan niin rohkaisevia, että eurovaltioiden markkinakoroissa näkyisi yhtään sen enempää merkkejä kriisin hellittämisestä kuin viime viikolla.

Päin vastoin, markkinakorot kertovat kriisin jopa kärjistyneen lisää.

Saksan valtion lyhytaikaisten velkasitoumusten rahamarkkinakorot ovat painuneet lievästi negatiivisiksi. Tämä kertoo pelokkaan rahan hakeutumisesta suojaan kriisin vaaroilta, kuten euron rakenteeseen liittyviltä riskeiltä.

Toinen ääripää on Kreikan valtion vain parin kuukauden kuluttua maaliskuussa erääntyvä velkakirja. Sille velkakirjamarkkinoiden välittäjäpankit noteerasivat tiistaina huimaa noin 650 prosentin tuottovaatimusta.

Saksan ja Kreikan markkinakorkojen ällistyttävä ero suorastaan kirkuu kriisin jatkumista ja kärjistymistä – ja niitä ikäviä otsikoita, joita mahtikaksikko haluaisi välttää.

"Parasta ennen"20. maaliskuuta

Velkakriisin ties kuinka mones "parasta ennen -päivä" lähestyy kovaa vauhtia – se on maaliskuun 20. päivä. Tuolloin koittaa kriisin seuraava totuuden hetki, jonka lykkäämiseen tai edes kohtaamiseen ei ainakaan vielä ole keinoja.

Kriisin ja mahdollisesti jopa rahaliiton seuraava kohtalokas kipupiste kiteytyy Kreikan valtion velkakirjaan, jonka tämä laski liikkeelle kolme vuotta sitten juuri ennen kriisin repeämisen.

Helleenivaltio on luvannut maksaa kyseisten velkakirjojen haltijoille lainan takaisin tämän vuoden maaliskuun 20. päivä. Maksettavaa olisi 14,5 miljardia euroa ja korot päälle. Lainaehtojen mukainen nimelliskorko on 4,3 prosenttia.

Juuri tämän saman velkakirjan markkinakorko oli tiistaina noin 650 prosenttia. Tämän verran velkakirjakauppaa käyvät suurpankit vaativat niin sanottua efektiivistä tuottoa suostuakseen ostamaan erän kyseisiä velkakirjoja omaan salkkuunsa odottamaan onnetonta eräpäivää.

Ai, miksi niin onnetonta?

Siksi, että sen enempää kyseisten velkakirjojen haltijat, muut markkinatoimijat, Merkel, Sarkozy kuin Kreikan valtiokaan, eivät tiedä vielä, millä rahalla Kreikka maksaa maaliskuussa erääntyvän velkansa.

Taakanjako sopimattaja hätärahoitus katkolla

Kreikan valtio selviää näillä näkymin niukin naukin maaliskuun 20. päivän suureen kuoletukseen asti, mutta ei enää kyseisestä kuoletuksesta tai varsinkaan sen pidemmälle. Tuosta eräpäivästä selvitäkseen Kreikka tarvitsee lisää hätärahoitusta.

Europäättäjät ovat viime kesästä alkaen valmistelleet ja neuvotelleet yhdessä Kreikan, euromaiden keskuspankin EKP:n, Euroopan unionin komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa Kreikan hätärahoituksen jatkamisesta ja seuraavan suuren hätärahaerän myöntämisestä.

Valmistelujen mukaan jopa 130 miljardin euron uusi apuraha on kuitenkin yhä vahvistamatta ja myöntämättä. Liian paljon ennakkoehtoja on yhä täyttämättä, jotta hätärahoittajia edustava niin sanottu troikka olisi suostunut puoltamaan rahoitusta.

Suuri yhä ratkaisematon kynnyskysymys on, suostuvatko Kreikan vanhoja velkakirjoja omistavat pankit ja muut yksityiset rahoittajat "vapaaehtoiseen" taakanjakoon niin kuin Saksa, Ranska ja muut euromaat vaativat.

Ellei "vapaaehtoinen" velkasaneeraus suju, Kreikan hätärahoitus voi katketa – ja tilalle tulla helleenivaltion yksipuolisesti toteen panema voimasaneeraus tai jopa ero eurosta.

Arvonalennusjopa 75 prosenttia

Vain pari kuukautta ennen velkakirjan eräpäivää noteerattu 650 prosentin tuottovaatimus kertoo erittäin suuresta epäluottamuksesta Kreikan valtion velanmaksukykyä kohtaan.

Huima tuottovaatimus kertoo myös sen, että kyseisen velkakirjan käypä arvo on noin 43 prosenttia täydestä nimellisarvosta. Velkakirjan markkinahinta on toisin sanoen noin 43 senttiä jokaiselta nimellisarvon täydeltä eurolta.

Noin 57 prosentin arvonalennus kertoo, että markkinat eivät ole menettäneet uskoaan vain Kreikan velanmaksukykyyn ja hätärahoituksen jatkumiseen vaan myös "tarjolla" olevaan "vapaaehtoiseen" taakanjakosopimukseen.

Markkinoiden noteeraama arvonalennus on suurempi kuin se 50 prosentin alennus, jollaiseen Kreikka yhdessä troikan kanssa yrittää taivutella pankkeja ja muita yksityisiä rahoittajia.

Eikä maaliskuussa erääntyvän helleenilainan markkina-arvon alennus täydestä nimellisarvosta ole edes poikkeuksellisen suuri. Alennus on päin vastoin pieni – ainakin siihen verrattuna, että Kreikan pitkäaikaisten velkakirjojen hintanoteeraukset vaihtelevat 25–35 sentissä eurolta.

Lisää apurahaa taijopa ero eurosta

Kreikan valtiolla on velkakirjamuotoista vanhaa velkaa paljon enemmän kuin se kykenee maksamaan, tarkemmin sanottuna noin 330 miljardia euroa. Summasta lankeaa tänä vuonna korkoineen maksuun vähän yli 50 miljardia euroa.

Vuoden 2016 loppuun mennessä Kreikan valtiolta erääntyy vanhaa velkaa yhteensä noin 200 miljardia euroa. Eikä rahaa ole edes sitä 15 miljardia euroa, joka tarvitaan parin kuukauden kuluttua erääntyvään velkakirjaan korkoineen.

Vaihtoehdot ovat karkeasti ottaen hätärahoituksen jatkaminen ties kuinka pitkän aikaa tai hätärahoituksen ja samalla velanhoidon katkaiseminen – ja joko Kreikan raaka velkasaneeraus, maan ero eurosta tai molemmat.

Mikä vain vaihtoehto on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin vaikea, mutta paremman puutteessa joku niistä on väistämättä edessä. Merkelin ja Sarkozyn kaavailemat keinot työllisyyden tai talouskasvun kohentamiseksi eivät miltään osin helpota Kreikan välitöntä vararikon vaaraa.

Italia ja Espanjaovat pinteessä

Kreikan lisäksi euroalueella on kaksi muutakin ajankohtaista ja ärtynyttä kipupistettä, nimittäin Italia ja Espanja. Kumpikin on pinteessä ja kumpikin on liian suuri kaatumaan tai pidettäväksi muiden euromaiden voimin pystyssä.

Italia tai Espanja ei kumpikaan ole yhtä kaameassa jamassa kuin Kreikka, mutta on niillä yhteisiäkin piirteitä.

Kummallakin on rutkasti enemmän velkaa kuin ne kykenevät varsinkaan nykyisin markkinakoroin hoitamaan suistumatta yhä syvemmälle velkasyöveriin. Italian kymmenvuotinen markkinakorko on seitsemisen ja Espanjan kuutisen prosenttia.

Kummankin pitäisi lisäksi selvitä kevään mittaan erittäin suurista vanhojen velkojen kuoletuksista ja koroista.

Pitkäaikaisia vanhoja velkakirjoja erääntyy korkoineen aprillipäivään mennessä Italialta yli 80 ja Espanjalta yli seitsemän miljardia euroa. Vuoden loppuun mennessä erääntyy vanhojen velkakirjoja ja velkasitoumuksia korkoineen Italialta lähes 350 miljardia ja Espanjalta runsaat 130 miljardia euroa.

Rahoitustarvetta kasvattaa vanhojen velkojen uusimisen lisäksi huolestuttavaa vauhtia kasvava määrä uutta alijäämää.

Alkuvuonna maksettavayli 650 miljardia euroa

Samassa tai vain vähän vähemmän tukalassa jamassa kuin Italia ja Espanja on suuri osa muistakin eurovaltioista. Rahoitusmarkkinoiden noteerausten perusteella Belgialla, Itävallalla tai edes Ranskalla ei ole kovin pitkä matka pinteeseen.

Irlanti ja Portugali ovat olleet vuoden ajan Kreikan tavoin suoranaisen hätärahoituksen varassa. Italia ja Espanja ovat saaneet "vasta" epäsuoraa tukea EKP:n tukiostoilta.

Kaikkiaan vanhoilla eurovaltioilla on velkakirjamuotoista velkaa vajaat 8 000 miljardia euroa. Velkaa erääntyy korkoineen maksuun aprilliin mennessä yli 650 miljardia ja koko tämän vuoden kuluessa yli 1 200 miljardia euroa.

Siinä euroalueen mahtikaksikko Merkozy on oikeassa, että pitkän ajan kuluessa vain työllisyys ja talouskasvu tarjoavat kestävät keinot Italian, Espanjan ja muiden ylivelkaisten euromaiden liikojen velkojen maksamiseen.

Mutta lyhyen ajan kuluessa kriisiin tepsivät tyystin toisenlaiset keinot: raha – tai radikaalit muutokset rahaliiton rakenteissa. Ellei rahaa löydy, edessä ovat radikaalit ratkaisut.

Tänä vuonna maksettava tai uusittava yli 800 miljardin velat

Lähde: Nomura

Tuoreimmat osastosta