Kummasta alkaa kaaos, Kreikasta vai Italiasta?

Julkaistu: , Päivitetty:

Velkakriisin "suurten ratkaisujen" puoliintumisaika näyttää typistyneen alle viikkoon. Markkinoiden usko viime viikolla sovittujen toimien tehoon on jo mennyttä, ja nyt ylivelkaisille valtioille tuiki tärkeät rahoittajat hermoilevat jo seuraavaa käännettä – ja sitä, alkaako tosi kaaos Kreikasta vai Italiasta.


Euroopan talousviranomaisten uusimmasta "suuresta ratkaisusta" velkakriisin kertakaikkiseksi taltuttamiseksi ei ole kulunut viikkoakaan, kun rahoitusmarkkinoilla kipunoivat jo uuden paniikin ja jopa täyden kaaoksen ainekset.

Hätäisimpien markkinatoimijoiden hermoja raastaa samaan aikaan kaksi ylivelkaista eteläistä euromaata, Kreikka ja Italia – ja se, kumpi ehtii ensin laukaista kaaoksen toden teolla alkuun.

Kaaokseen riittää, että Kreikan yllättäen ilmoittama kansanäänestys uuden hätärahoituksen vyönkiristysehtojen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kumoaa viimeviikkoisen kriisipaketin ja vie äärimmillään jopa Kreikan eroon eurosta.

Kaaokseen riittää myös, jos pääomapako Italiasta repeää pakokauhuksi.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kumpaan vain on ainekset – ja kummasta vain alkaa oikopolku Euroopan seuraavaan täysimittaiseen pankkikriisiin.

Pelkästään Kreikan rahoitus saattaa olla jo niin sotkuinen umpikuja, ettei se selkiä ilman pankkikriisiä. Tämän kirjoituksen lopussa on pelkistävä kaaviokuva Kreikan kriisin neljästä ratkaisuvaihtoehdosta – jotka kaikki päättyvät pankkikriisiin.

Italian ajautuminen samaan jamaan pahentaisia asiaa.

Italian umpikuja
muuttaisi kriisin

Kriisin riistäytyminen täysin talousviranomaisten hallinnasta ja Euroopan rahoitusmarkkinoiden suistuminen kaaokseen ei ole suinkaan varma asia.

Mutta viime päivien markkinatapahtumissa on enemmän viitteitä kriisin uudesta kärjistymisestä jopa sekasortoisiin äkkikäänteisiin kuin toivoa kriisin rauhallisesta ratkaisusta viranomaisten viimeviikkoisen käsikirjoituksen mukaan.

Markkinoita hermostuttaa tieto siitä, että kriisin seuraava kärjistyminen todennäköisimmin muuttaa kriisin luonnetta dramaattisesti.

Seuraava kierros koskee melkoisella varmuudella Italiaa ja todennäköisesti myös Espanjaa. Näin siitä riippumatta laukeaako seuraavan kierroksen alkulaukaus Kreikassa vai Italiassa.

Tämä olisi dramaattinen käänne tuntemattomaan, sillä Italia on jo yksistään ja varsinkin yhdessä Espanjan kanssa "liian suuri kaatumaan" mutta samaan aikaan myös liian suuri ainakaan tähänastisin keinoin "pelastettavaksi".

Kriisin seuraavalla kierroksella viranomaiset tuskin enää kykenevät entisin konstein lykkäämään totuuden hetkeä ja pitkittämään kriisiä.

Kreikan yllättävä
kansanäänestys


Kreikan valtion velkasaneerauksen ja uuden hätärahoituksen piti olla viime viikon "suuren ratkaisun" keskeistä sisältöä ja sitä myöten selvää säveltä. Mutta eipä olekaan.

Kreikan pääministeri George Papandreou yllätti ilmoittamalla alistavansa uuden 130 miljardin euron hätäluotto-ohjelman ehtoineen Kreikan kansan vahvistettavaksi.

Papandreoun sitovaksi luonnehtima kansanäänestys järjestettäneen aikaisintaan ensi kuussa, kunhan viime viikolla sovittujen hätätoimien ehdoista on pelkkiä suuntaa antavia aikeita parempaa selkoa.

Ennakkotietojen perusteella Kreikalle on tiedossa uuden hätärahan lisäksi tuntuva tujaus uutta vyönkiristystä ja mahdollisesti myös taloudellisen määräysvallan menetystä.

Niinpä hätäohjelman kansansuosio on kaikkea muuta kuin varmaa. Ei olisi suuren suuri yllätys, jos kansa äänestäisi viime viikon "ratkaisut" kumoon ja samalla kriisitoimet katkolle.

Tyrmäystuloksen jälkeen kriisi kirpoaisi hyvin herkästi tykkänään muiden euromaiden ja EU:n talouspäättäjien hallinnasta.

Turha haikailla
hallittua vararikkoa


Sen varalle tuskin on sen paremmin Brysselissä kuin Berliinissäkään – eikä ehkä Ateenassakaan – seikkaperäistä suunnitelmaa, miten Kreikka irtautuu tyylikkäästi omia liian suuria velkojaan ja oman rahoituksensa umpikujaa koskevasta kriisistä.

Jos kansanäänestys tyrmää suunnitelmat uusista hätäluotoista ja niiden ehdoista, ja jos Kreikka kunnioittaa kansan tahtoa, voi se merkitä uusien hätätoimien perumisen lisäksi vanhojenkin tukiohjelmien päättymistä.

Sen sijaan Kreikan velvoitteet vanhojen velkojensa hoitamiseksi eivät katoaisi mihinkään niin kuin eivät katoaisi julmasti alijäämäisen julkisen talouden menotkaan.

Ilman uutta hätärahoitusta Kreikka päätyisi hyvin suurella todennäköisyydellä pikavauhtia vararikkoon monipuolisesti kaoottisine seurauksineen. EU:n toivomasta velkavastuiden hallitusta kevennyksestä olisi turha uneksia.

Ennestäänkin vuolas yksityisen pääoman virta pois Kreikasta todennäköisimmin kiihtyisi. Toistaiseksi maasta pakenevan yksityisen pääoman tilalle on riittänyt muiden euromaiden ja ennen kaikkea euromaiden keskuspankin EKP:n hätärahaa.

Jos Kreikka irtisanoo yksipuolisesti uudet ja vanhat hätätoimet, saattaisi myös EKP panna rahahanansa kiinni. Kreikan pankki- ja rahoitusjärjestelmä ei moista kestäisi luhistumatta.

Berlusconi ja
muut Italia-riskit


Kreikka yksin tuskin aiheuttaa vakavaa vaaraa muun Euroopan rahoitus- ja pankkijärjestelmälle, vaikka tappioita toki olisi luvassa. Suurempi riski olisi, että pääomapako yltyisi muistakin kriisimaista ja muista epäluuloja herättävistä maista.

Vakavinta huolta aiheuttaa parhaillaan Italia, jonka arvaamaton pääministeri Silvio Berlusconi on kriisin oloissa herkistyneille markkinoille kuin poliittinen aikapommi.

Luottamus Italian talous- ja rahoitusnäkymiin oli heikentynyt jo ennen viime viikon kriisikokousta. Tällä viikolla luottamus on heikentynyt jyrkästi lisää.

Osittain luottamuksen heikkeneminen johtuu Italian aiemmista ongelmista, mutta osittain se johtunee talousviranomaisten viimeviikkoisen "ratkaisujen" tahattomista ja epäsuotuisista sivuvaikutuksista.

Talouspäättäjät saattoivat jopa pahentaa kriisiä ja nopeuttaa Italian ajautumista kohti kaoottista pääomapakoa.

Tahattomia
sivuvaikutuksia


Ainakin kaksi viimeviikkoisen kriisikokouksen "ratkaisuista" on omiaan murentamaan markkinoiden luottamusta Italian rahoitusasemaan. Nämä ovat kriisikokouksen tahattomia ja haitallisia sivuvaikutuksia.

Ensimmäinen on päätös leikata Kreikan velkavastuita raskaalla kädellä. Toinen on toteuttaa tuo velkasaneeraus muodollisesti vapaaehtoisin menetelmin niin, että luottotappioiden varalle solmitut luottoriskijohdannaiset eivät "laukea".

Nuo päätökset ovat antaneet Italian valtion niin kuin toki muidenkin kriisivaltioiden velkakirjojen haltijoille hyvän syyn kahteen kysymykseen:

1) Jos Kreikan veloista voidaan leikata puolet pois, miksei Italian ja muiden kriisivaltioiden veloille tehtäisi samaa?

2) Jos Kreikan luottoriskiä koskevat luottojohdannaiset voidaan mitätöidä, miksei Italian ja muiden kriisivaltioiden luottoriskejä koskeville luottojohdannaisille tehtäisi samaa?

Ilmeisesti tämän kaltaiset kysymykset ja aito pelko Kreikka-saneerauksen toistumisesta muissa kriisivaltioissa on lisännyt Italian ja muiden kriisivaltioiden velkakirjojen myyntipainetta.

Velkakirjamyynnit
alkoivat saman tien


Viime viikon kriisikokoukseen asti yksityistäkin pääomaa on rohjennut kriisivaltioiden velkakirjoihin, kun sijoittajat ovat voineet suojata niihin liittyvän luottoriskin osittain tai jopa kokonaan.

Enää tästä ei ole varmuutta, vaan jäljellä olevia ja mahdollisesti suojattomiksi jääviä sijoituksia on purettu myynnein.

Myyntipaine on näkynyt esimerkiksi Italian valtion markkinakorkojen kohoamisena. Samalla Italian niin sanottu riskilisä eli korkoero suhteessa Saksan valtion vastaaviin markkinakorkoihin on kasvanut jyrkästi. Italian riskilisä on nyt suurempi kuin kertaakaan euroaikana.

Tiistaina Italian riskilisä saavutti ja hetkittäin ylitti sen kriittisen kipukynnyksen, jonka ylittämisestä alkoi viime vuonna ensin Kreikan, sitten Irlannin ja viimeksi Portugalin velkakirjojen varsinainen poistomyynti – ja vähän myöhemmin "kaatuminen" hätärahoituksen varaan.

Joko Italia seuraa
kriisimaiden jälkiä?


Kreikka, Irlanti ja Portugali joutuivat kukin vuorollaan viime vuoden paniikeissa äkisti kasvavan myyntipaineen alaisuuteen pian sen jälkeen, kun niiden kymmenvuotisten velkakirjojen korkoero suhteessa Saksaan ylitti ensi kerran 4,5 prosenttiyksikköä.

Tiistaina näin kävi Italian kymmenvuotisille velkakirjoille.

Korkoerona 4,5 prosenttiyksikköä ei ole mikä tahansa lukema, vaan se on kipukynnys, jonka ylityksen jälkeen ainakin aiemmin velkakirjamarkkinoiden suurin selvitysyhtiö LCH Clearnet on määritellyt selvittämänsä velkakirjat riskipapereiksi.

Tästä riskiluokituksesta on käytännössä seurannut selvitettäviin velkakirjakauppoihin kohdistuvien vakuusvaatimusten tuntuva kiristys.

Etenkin suurella velkapääomalla toimivia markkinaosapuolia tämä on käytännössä pakottanut pakkomyynteihin ja uusista kaupoista pidättäytymiseen.

Tämä on merkinnyt tarjonnan lisääntymistä ja kysynnän heikentymistä – ja markkinakorkojen jyrkkää kohoamista.

Hätärahaa ei
riitä Italialle


Viimeistään Italian valtion markkinarahoituksen katkeaminen ja maan "kaatuminen" hätärahoituksen varaan pakottaisi talousviranomaiset karujen tosiasioiden eteen ja tunnustamaan voimattomuutensa.

Hätärahaa ei riitä Italian tarpeisiin, vaikka viranomaiset saisivat vakausvälineensä ERVV:n kasvatettua jopa tuhanteen miljardiin euroon. Raha ei riitä varsinkaan, jos Italian lisäksi hätärahoitusta pitäisi tarjota myös Espanjalle.

Espanjan rahoitustarpeet ovat yli puolta pienemmät kuin Italian mutta yhdessä ne tarvitsevat jo muutaman lähivuoden kuluessa enemmän tuoretta velkarahoitusta kuin muut euromaat tai IMF pystyvät tai varsinkaan haluavat tähän tarkoituksen tarjota.

Ainoastaan EKP:llä on tarvittaessa käytettävissään rajaton määrä euroja, mutta ainakaan vielä sen valmiuksista radikaaleihin toimiin ei ole tietoa.

Niinpä kriisin seuraava kierros on arvoitus ja mahdollisesti lisäksi kaoottinen arvoitus, alkaapa seuraava kierros sitten Kreikasta tai Italiasta. .




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    6. 6

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää